Pressimatka Silja Line ja Visit Stockholm Keväinen Tukholman matka Silja Linen Symphonylla toukokuun lopulla ja alkaa jo tuntua, että elämä on palaamassa normaaliin aikaan. Laivalla ei tosin tungosta silloin vielä ollut, mutta aivan selkeästi vireämpi tunnelma, kuin aiemmin huhtikuussa, kun olimme mieheni kanssa kahden risteilyllä. Meillä oli ihanat commadore hytit, joita suosittelen lämmöllä, mikäli joskus haluaa nauttia hiukan paremmasta risteilykokemuksesta. Hytin hintaan sisältyy oma hyttiemäntä, joka auttaa vaikka illallisvarausten tekemisessä, erikoisaamupalat Bon Vivant ravintolassa, hytin jääkaapin juomat ja mahdollisuus varata oma sauna, josta huikeat merinäkymät. Lisäksi on vielä lounge, joka on käytössä vain commadore asiakkaille ja siellä on tarjolla pientä suolaista ja makeaa, smoothieta ja muita välipaloja, kahvia ja teetä. Tässä saunatilat, joissa kerrankin muistin käydä kuvaamassa ja ylläni on ompelemani Pikku mansikkamekko. Risteily alkoi samppanja tasting -merkeissä ja samalla saimme kuulla hiukan Siljan uutisia ja uutuuksista. Sekä buffee, että Menu Nordic olivat uudistuneet ja näitä ruokia olimme menossa molempina iltoina maistelemaan. Laivalla tulee aina syötyä vähän liikaakin ja tämä keväinen Tukholman matka ei ollut poikkeus. Uudistunut buffa oli raikas ja erilaisuuksia pullollaan, niin alkupaloissa, pääruuissa ja jälkiruuissa. Valinnan vaikeuksia suorastaan. Tässä kuvista vain osa, sillä tein instagramiin @kristallikimara tililleni reels-videon, josta löytyy melkein kaikki tarjolla olevat ruuat. Joten kannattaa kurkata sinne myös. Silja täyttää 65-vuotta, joten sen kunniaksi oli tehty Silja drinkit ja nehän maistui yllättävän hyvälle, vaikka luulisi, kun väriä katsoo, että maku voi tuoda mieleen niitä nuoruuden muistoja, joita ei ole ikävä. Mutta olin väärässä, tämä oli hyvä ja raikas drinkki. Show esityksestä piti huolen Scandinavian dancers. Matkalla oli mukana mm. Tiia Koivusalo ja Beach house kitchen Heli ja ihana auringonlasku takana. Hiukan aamiaista Bon Vivantissa, missä voi tilata mm. munakasta ja vaikka amerikkalaista pannukakkua ja jestas, miten hyvää se oli. Keväinen Tukholman matka sisälsi myös uusiin kohteisiin tutustumista ja mielenkiintoisin oli minusta tämä Avicii Experience. Tämä kohde on varmasti nuortenkin mieleen ja kyllä mekin siellä viihdyttiin ja jammailtiin. Lämpimät suositukset, jos Avicii kiinnostaa. Tämä oli vähän samantapainen kuin Abba museo. Kaikenikäisille suunnattu Paradox Museum on äskettäin avattu ja sieltä löytyy kaikenlaisia mielenkiintoisia ja hullujakin juttuja, jotka kiehtovat lapsia kuin aikuisiakin. Hiukan tuli mieleen Linnanmäen Vekkula, mutta modernimpi versio siitä. Huomatkaa, että jalat ristissä seisomalla estää hameen valumisen kainaloon. Tiia ja Juri vauhdissa ja alempi kuvahan löytyi ihan Iltalehden kannesta. Museoiden alakerrassa oli viehättävä japanilais/korealainen ravintola Fat Cat Brasserie hulppeine terasseineen ja tälle lämpimät suositukset. Tulista, mutta herkullista kasviruokaa minulle ja toiset saivat possunniskaa, jossa oli pähkinöitä vai oliko se kalakastiketta. Minä kun en voi syödä kumpaakaan, niin kasvisruoka oli hyvä vaihtoehto. Rosendals Trädgård on viehättävä puutarha Djurgårdenin saarella ja täällä voi nauttia vaikka lounaan tai herkutella kahvikupposen kanssa upeilla leivonnaisilla. Täältä löytyy myös puoti, jossa voi tehdä ostoksia ja ostaa mukaan vaikka aamulla leivottua leipää. Rosendalissa voi viettää erilaisia kutsuja, häitä, syntymäpäiviä ja sukujuhlia. Lisäksi täällä järjestetään myös omia tapahtumia ja kursseja. Ihana paikka, jos mielii hetken rauhoittua ja poistua kaupungin vilinästä. Keväinen Tukholman matka hupentui vielä illalliseen Bon Vivantissa ja saimme maistella uudistuneen Menu Nordic tarjonnan. Tässäpä muutama vinkki, kun seuraavan kerran matkustat Tukholmaan. Kiitokset jälleen kerran Marikalle järjestämisestä!

The post KEVÄINEN TUKHOLMAN MATKA appeared first on Kristallikimara.

The post KEVÄINEN TUKHOLMAN MATKA appeared first on Nelkytplusblogit.

Terkkuja muuttohelvetistä! Vanhasta kodista pitää vielä hakea viherkasveja ja varastossa vielä vähän kamaa. Kaikki on vielä uudessa kodissa (niin kuin meillä usein) vinksin vonksin ja kesken…mutta hyvin. Koti tuntuu kuitenkin jo vähän kodilta, tänään saatiin sohva ja tehtiin ekaa kertaa kotona ruokaa. 

Kaikki me tykätään asunnosta kovasti, paitsi Kongo. Se luimuilee nurkissa, huohottaa kuumuudesta, merkkailee muuttolaatikoita ja haukkuu hissin äänille. 

Muutamaan mukavaan naapuriin olen jo törmännyt ja yhden (koiraihmisen) kanssa jo vaihdettu puh numeroita. Aikas kivaa! Ja apuakin sain, ihan ilman että pyysin!   

Valoisaa helleviikkoa murut! Mä ehkä herään henkiin pe, kun tää kaikki on ohi!

The post Jee meillä on uusi koti! appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Pinaattiletut myös gluteenittomana appeared first on Nelkytplusblogit.

Helle näyttää jatkuvan ainakin vielä pitkälle ensi viikkoon. Muistathan juoda tarpeeksi?  Veden lisäksi raikas minttu-raparperimehu maistuu helteellä janonsammuttajana. Raparperihan antaa edelleen kivasti satoa, kun sitä välillä harventelee.

Minttu-raparperimehu

1 litra raparperia

1 litra vettä

1 1/2 – 2 dl sokeria

kourallinen tuoreita mintunlehtiä.

Mittaa vesi kattilaan. Pilko raparperit sormenpään kokoisiksi paloiksi ja laita kattilaan mintunlehtien kanssa.

Kiehauta vesi sekä raparperit ja mintunlehdet kattilassa, laske lämpötilaa ja keitä noin 10 minuuttia.

Siivilöi raparperi ja mintunlehdet mehusta, lisää  sokeri lämpimään mehuun ja sekoita kunnes sokeri on sulanut.

Pullosta mehu, säiilytä viileässä. Mehu säilyy viileässä noin 3-5 päivää. Voit myös pakastaa mehun.

Laimenna mehu mielesi mukaan (hiilihapotetulla) vedellä. Minä pidän sekoitussuhteesta n. 1/4 mehua – 3/4 vettä. Tarjoa halutessasi jäiden ja mintunlehtien kera.

Mikä on sinun lempijanojuomasi helteellä?

The post Raikas hellepäivän minttu-raparperimehu appeared first on Nelkytplusblogit.

Lomafiilis – nyt lomalle!  Nyt aivot ovat täysin lomalla ja lähtölaskenta alkoi. Jälleen kerran tulee siipikuva ja taaskaan en tiedä, mikä minua odottaa. Nyt olen kuitenkin viettämässä ansaittua lomaa. Tallinnan ja Suomen kautta Maltalle. Ja mitä tahansa muutakin voi tapahtua. Olen pakertanut raporttien kanssa muutaman päivän, ja paperityön määrä yllätti minut. Ehkä olen tottunut liikaa … Jatka artikkeliin Lomafiilis – vihdoin! 

The post Lomafiilis – vihdoin!  appeared first on Via Per Aspera Ad Astra.

The post Lomafiilis – vihdoin!  appeared first on Nelkytplusblogit.

tunnetila: ilo

Nyt on rakkaat ihmiset sellanen homma, että olen jäämässä ihan näillä näppäimin kesälomalle. Ihanaa!

Tämän kammottavan sairastelukevään jälkeen toiveissa on ottaa lomalla niin rennosti, etten edes muista läppärin olemassaoloa.

Jos en nimittäin kevään aikana maannut sairaana sängyssä, niin sitten istuin (tai makasin) kotona koneen ääressä tehden työhommia. Etätyön nurja puoli on eittämättä se, että töitä tulee tehtyä, vaikka olisi niin kipeä, ettei jaksaisi sängystä nousta.

Mutta toisaalta, jos olisi pitänyt jaksaa raahautua töihin toimistolle, niin sitä en varmasti olisi jaksanut. Olisin siis joutunut olemaan lähes koko kevään sairauslomalla. Ei sekään kivaa olisi ollut. Eli parempi näin. Toki sängyssä läppäri sylissä töiden teko on hyvästä työergonomiasta aika kaukana..

mekko Cecilia Sörensen*, sandaalit Ancient Greek

Toivottavasti sairastelut olisivat nyt ohi ja pääsisin kiinni tavalliseen elämään taas syksyn tullessa. Mutta sitä ennen aion levätä kunnolla!

Toivotan Teille kaikille nyt oikein mukavaa, rentoa ja lempeää kesää! Palataan blogin pariin viimeistään elokuussa. Voikaa hyvin!

Kiitos kuvista Johanna

The post Ihanaa kesää! appeared first on Tunnetila.

The post Ihanaa kesää! appeared first on Nelkytplusblogit.

Seitsemän vuotta sitten tämä blogi sai alkunsa salaisena projektina, kokeiluna kantaisivatko sanojen siivet. Pohdin saisinko teksteissä välitettyä palavan rakkauden matkailuun ja ne sydäntä sykähdyttäneet hetket? Osaisinko antaa hyödyllisiä vinkkejä, inspiroisinko lähtemään kohti uusia kokemuksia? Rohkaisin kuitenkin itseni ja päätin kokeilla, olisiko minusta tähän? Vapisevin sormin julkaisin ensimmäiset kirjoitukset ja jännitin, lukisiko näitä juttuja kukaan? Ja jos, niin minkälainen vastaanotto olisi? Sydän sykkyrällä seurasin analytiikkaa, jokainen päivä oli uuden oppimista ja rakentamista. Ja sitä se on edelleen. Teksti tekstiltä lukijoiden määrä kuitenkin lisääntyi ja oli hienoa huomata sanojen siipien kannattelevan sittenkin. Täyttyi ensimmäinen sata, ensimmäinen tuhat, ensimmäinen kymmentuhat ja ensimmäiset satatuhatta. Jokainen näistä rajapyykeistä on tuntunut juhlalta. Nyt blogin sivuja on lehteilty jo liki 800 000 ja sivulla käytetty aikaa keskimäärin 2 minuuttia 36 sekuntia lukukertaa kohden. Nyt jännittää, päästäänkö kahdeksantena vuotena ensimmäiseen miljoonaan? Ehkä sitten voin uskoa, että jotain on tehty oikein. Alusta saakka olen kirjoittanut sillä ajatuksella, että haluan rohkaista lähtemään matkaan. Löytämään ne omat mansikkapaikat, läheltä tai kaukaa. Useat vinkkikirjoitukset olenkin tämän takia tehnyt ensikertalaisen näkökulmasta, koska silloin tiedolle on suurin tarve. Lisäksi olen kertonut blogissa myös kuumottavista tilanteista, ihan vain sanoakseni että kaikesta selviää ja ettei kommellusten pelossa pidä jäädä upeita elämyksiä vaille. Sillä kokemuksia ne kommelluksetkin ovat […]

The post Seitsemän vuotta Elämää ja Matkoja | TOP 5 Blogin luetuimmat appeared first on Nelkytplusblogit.

 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

 instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta

The post Valkoinen saksankurjenmiekka appeared first on Nelkytplusblogit.

Lupaan palata ruotuun ensi kuun alussa

The post Vihdoinkin lomalla appeared first on Nelkytplusblogit.

 – uusi koti, uusi alku! Klo on nyt 19, pahin on ohi, avaimet luovutettu ja muuttolaatikot (ne vuokratut) purettu – olen niin huojentunut ja happy vaikkakin täysin raato. 

– voi kiesus, miten paljon roinaa, tarpeetonta sitä kertyi 12 vuoden aikana!! En yhtään ihmettele, että ajatukset ja pääkoppa ovat olleet sikinsokin entisessä kodissa, kun kodin fibat ja ne fengshuit ovat olleet negan puolella.  Tavaroista ja osin myös muistoista irtipäästäminen oli  välillä haastavaa mutta kuitenkin enemmän vapauttavaa ja puhdistavaa. Esikoinen (ja muutama ystis) oli hommassa suurena apuna, hän oli laittamassa pakkausvaiheessa 60 % tavaroista kierrätykseen. Ensin vastustelin, sitten aloin antaa periksi. Ja vitsit, että irtipäästämisestä ja luopumisesta TULI raikas olo! 

– tavaroitten ANTAMINEN pois (esim Fida ja SPR ja ystävät) on vapauttavaa. Ja oivallus: en tarvitse tavaroita muistuttamaan hyvistä hetkistä, siksi poikien piirustukset ja  kortit lähtivät pois, vaan eivät pois mielestä.  Mahtavaa oli myös ymmärtää, että kun luopuu siitä, mikä ei enää palvele, sitä tekee tilaa sille, mitä haluaa elämään lisää. 

– ihan täykky alelöytö! COS:in raitapaita on 100% paksua puuvillaa. Lämmin suositus ja hintaa jäi 23 e. (klik)

– Netflixin Rakkaus ja Anarkia, 2 tuotantokausi. Jos rakastit ekaa tuotantokautta, tykkäät kakkosesta. Ihanaa romantiikkaa, fiksua hömppää ja kahjoilua. 4+ tähdykkää.

– syksyllä ilmestyvä romcom leffa! Syksyyn on vielä valovuosi aikaa, mutta on mukavaa, että on jotain kivaa odotettavaa.

– tää biisi “Juttele mulle”, Vesta ei petä !

– uuden kodin ilmainen pesutupa – suorastaan nerokas keksintö. Kuivurit, mankelit ja kaikki! 

Rennonletkeää HEINÄKUUTA, murut!  

The post Parasta juuri nyt appeared first on Nelkytplusblogit.

Kuva Pixabay

Minä olen kesänlapsi eli syntynyt kesäkuun 30.päivänä. Horoskooppimerkiltäni olen siis rapu (21.6. – 22.7.). Olen muiden rapulasten kanssa putkahtanut maailmaan aikana jolloin luonto siirtyy kesäaikaan. Lämpö on ihanimmillaan ja kaikkialla kukoistavat lukuisat kasvit upeine kukkineen kesäisissä olosuhteissa. Ei siis ihme, että minulle kevät ja ennen kaikkea sitä seuraava kesä ovat äärimmäisen tärkeitä vuodenaikoja. Kun valon määrä lisääntyy ja päivä pitenee laitan aina turbovaihteen päälle ja yritän kokea, elää sekä havainnoida koko vuoden edestä kesää varastoon. Kesäisin menen myöhään nukkumaan ja herään aikaisin koska silloin en juurikaan tarvitse unta. Minusta tuntuu, että jos nukun kesäaamuna liian pitkään menetän upean auringonnousun, metsästä laukkaavan peuran ja lintujen moniäänisen laulukonserton. Haluan joka solullani aistia kesää!

Keskiaikaisen rukouskirjan ja kalenterin Les Tres Riches Heurs du Duc de Berryn sivuilla näkyvät eläinradan horoskooppimerkit kuvan reunoilla. Kuva Wikipedia.

Minkälainen rapunainen on horoskoopiltaan? Kun kirjoitan horoskoopista en puhu niistä aikakausi- ja naistenlehdissä olevista “viikkohoroskoopeista” vaan tarkoitan varsinaisesti astrologiassa käytettyä pelkistettyä tähtikarttaa, johon on merkitty auringon, kuun ja planeettojen sijainnit suhteessa eläinradan merkkeihin ja tietyn paikkakunnan horisonttiin tiettynä ajankohtana. Tarkoitan siis ns. syntymäkarttaa, joka osoittaa taivaankappaleiden sijainnit jonkun henkilön syntyessä. Minä olen syntynyt Helsingissä illalla kello 19.05 eli omaan karttani mukaan Jousimies on nousumerkkini.

Kuva Pixabay 

Ensimmäisen tähtikarttani olen tilannut astrologi Seppo Tanhualta luultavimmin 1998 koska olen maksanut sen markkoja. Astrologille lähetettiin oma syntymäpäivä, virallinen syntymähetki ja syntymäpaikka. Totta kai myös omat yhteystiedot, jotta hän pystyi tehtyään karttani lähettämään sen minulle. Postin mukana sain Tanhualta Astrologisen luonneanalyysin saatesanoin “Tässä on kerrottuna pääpiirteittäin tarkalle syntymähetkellesi laaditun tähtikartan planeettavaikutukset puhtaimmillaan ja hiukan huumorilla höystettynä. Tätä kirjallista tulkintaa ei voida missään nimessä pitää astrologisena luonnehoroskooppina, koska sellaisen tekeminen tietokoneella on mielestäni mahdotonta.”

Kuva Pixabay

Rapunaisten sanotaan yleisesti olevan varsin myötätuntoisia ja suojelevaisia tyyppejä. Saksiniekan suurimpiin vahvuuksiin kuuluu lempeys, empaattisuus, intuitiivisuus ja kyky tehdä toisille hyvä olo. Allekirjoitan em. ominaisuudet ja tunnistan ne itsessäni. Luotan täysin intuitiooni eli minä teen päätöksiä tunteen ja vaiston varassa. Em. ei tarkoita sitä etten käyttäisi myös rationaalista ajattelua. Minun on joskus vaikea selittää toiselle miksi päädyn hyvin nopeasti oman intuitioni varassa tekemään päätöksen vaikeastikin asiasta. Joskus myönnän olevani ihan ymmällä miksei vaikkapa ystäväni pysty ratkaisemaan kahden vaihtoehdon väliltä valintaan. Itselleni selkeä asia aiheuttaakin ystävälle paljon päänvaivaa päätöksenteossa. 

Kuva Pixabay

Meidän rapujen sanotaan olevan myös herkkiä joskin meitä suojaa kuten meressä elävää esikuvaamme kova panssari. Herkkää sisimpää täytyy myös suojata vähän. Herkkyyden ansiosta me ravut olemme taiteellisia ja jotkut saksiniekat myös liian miellyttämisen haluisia. Itse en tunnista tuota miellyttämisen halua itsessäni – en edes nuorempana. Olen aina seissyt mielipiteideni ja ajatusteni takana uskaltaen sanoa ne myös ääneen vaikka poikkeaisivat valtavirrasta. Luulen, että myös saamani kasvatus ja tuki omilta vanhemmilta on tehnyt minusta myös herkkyyden lisäksi todella vahvan. 

Rapujen hallitseva taivaankappale on kuu, joka heijastaa auringon valoa silloin kun muuten on pimeää. Itse en koe “kuuhulluutta” kerran kuukaudessa mutta tiedän, että täysikuu vaikuttaa monen ihmisen elämään oli hän horoskooppimerkiltään rapu tai joku muu merkki. Me ravut olemme äärimmäisen herkkiä aistimaan tilanteita, joissa meitä loukataan. En itse ole herkkää ja haavoittuvaa raputyyppiä, joka käpertyy kuoreensa suojelemaan itseään. Muistan lukeneeni joskus, että jotkut kokevat meidät ravut todella ailahtelevaiseksi tunnemaailmamme suhteen ja meitä on mahdotonta ymmärtää. Tässä suhteessa itse poikkean muista lajitovereistani koska en loukkaannu helposti. Luulen, että myös hyvällä itsetunnolla on merkitystä.

Kuva Pixabay

Rapunainen siinä missä miessaksiniekkakin osaa itkeä sekä ilosta että surusta eli tunteita osataan myös näyttää. Meihin rapuihin liitetään myös masentuneisuus, alemmuudentunto ja itsesääli mutta nämä em. ominaisuudet ovat minulle rapunaisena täysin vieraita. Totta kai voin olla hetkellisesti down mutta alan hetki etsiä uusia mahdollisuuksia päästä tilanteessa eteenpäin. Minulle on tyypillistä “rapumainen eteneminen” eli jos en pääse heti suoraan eteenpäin otan pari askelta taaksepäin ja sivullekin ehkä kunnes taas etenen määrätietoisesti päämäärää kohden. Minusta me ravut ole sisukkaita ja periksiantamattomia.

Jousimies nousevana merkkinä rapunaisessa on juuri sitä innostuneisuutta, rohkeutta ja elämäniloa. Minähän rakastan seikkailuja, muutoksia ja uusien alueiden tutkimista. Jousimies tekee minusta minusta myös optimistin ja idealistin, joka odottaa tulevaisuudelta aina jotain parempaa vastoinkäymisistä huolimatta. Onhan omassa elämässäni ollut todella pahojakin vastoinkäymisiä,  pettymyksiä ja epäonnistumisia mutta olen myös selvinnyt niistä ja pudonnut taas jaloilleni. Uskon myös kasvaneeni niiden myötä. 

Kuva Pixabay

Rapunainen, jolla on jousimies nousevana merkkinä on ulospäin suuntautunut vaikka oma koti on hänellekin tärkeä turvasatama ja akkujen latauspaikka. Työelämän kannalta oma vahvuuteni – tuleeko sitten jousimiehen ja ravun yhdistelmänä – on laaja-alaisuus eli inhoan “lillukanvarsiin tarttumista”. Minä hahmotan isot linjat mutta näen toki niitä yksityiskohtiakin. Olen saanut läheisiltä ja ystäviltäni kiitosta siitä, että osaan kannustaa ja tukea toista vaikeana hetkenä. Minusta toisia ihmisiä ei koskaan saa jättää pulaan ja siksi minä varmaan aina soittelen 112 kautta apuja tuolla liikkuessani. Tartun myös tarmokkaasti haasteisiin vaikka ne aina eivät ole kovin mieluisia.

Seppo Tanhuan vuosia sitten laatimassa on luonneanalyysissa on hauska kohta, jonka haluan lainata tähän. “Sinä ole täällä opettelemassa Jousimiehen ja Jupiterin läksyä ikuisena etsijänä ja tutkimusmatkailijana, jolle tärkeintä ei olekaan löytäminen. Tutkimusmatkailijalle mikään ole mahdotonta ja kaikki esteet ovat voitettavissa.” Aina kun olen ollut todella down olen muistellut tätä kohtaa astrologisessa luonneanalyysissani. 

Kuva Pixabay 

Tanhua oli lainannut  myös noihin aikoihin suositun Roxetten Joyride kappaleesta seuraavan kohdan saatesanoilla “Sinussa on jousimiesnousuisena samaa karismaa ja samaa hulluutta kuin tuossa biisissä. juuri se saa ihmiset ihastumaan sinuun ja usein myös ottamaan sinut omien haaveidensa suojelijaksi.”

I hit the road out of nowhere

I had to jump in my car

And be a rider in a love game

Following the stars

Don’t need a book of wisdom

I get no money talk at all

Luonneanalyysistani kävi myös ilmi, että koska kaksonen on minulla deskendenttinä eli laskevana merkkinä minä kommunikoin ja sopeuduin muuttuviin tilanteisiin tietyllä tavalla. Tämänkin kyllä tunnistan itsessäni. Vaaka keskitaivaan merkkinäni antaa melkoisen haasteen työelämässä. Olen joutunutkin ottamaan kantaa sekä johtajien että alaisteni, työnantajani kuin asiakkaideni esittämiin väitteisiin, kehuihin ja jopa syytöksiin. Välillä ollaan oltu “aika vaa’ankielellä” mutta selvitty kuitenkin. Vielä mielenkiintoisemmaksi meni kun Tanhua jatkoi, että miten “oinas keskiyön merkkinä”, “aurinko ravussa”, “kuu vesimiehessä”, “venus härässä” ja “mars neitsyessä” ja vaikuttavat minuun. Luonneanalyysi oli kuin mielenkiintoinen pienoisnovelli omasta minästä. Olen myös palannut siihen aika ajoin elämäni aikana.

Tästä voit kurkistaa mitä kirjoitin horoskoopistani vuonna 2015.

Oletko sinä koskaan tilannut itselleni Astrologista luonneanalyysia tai jotain muuta horoskooppia? Miten suhtaudut astrologiaan? Ja mikä olet horoskoopissa tai tiedätkö muista itseesi vaikuttavista planeetoista? Mukavaa alkavaa viikonloppua kaikille! Toivottavasti pahimmat helteet hellittäisivät kohta…

The post Sukellus rapunaisen sielunmaisemaan ja luonteeseen appeared first on Nelkytplusblogit.

Miltä tuntuu tehdä töitä missä sattuu? Rehellisestikö? Takapuoli puutuu, koska penkki on kova. Niskaan sattuu, koska työasento on varsin huono.  Kuuma on. Hiki valuu vaatteiden alla, koska ulkolämpötila lähentelee +40C. Vaihtoehtoisesti kämpässä voi olla niin kylmä, että sormet jäätyy kirjoittaessa. Miksi olen ulkona? Koska inspis ei tule tänään. Seinä, mihin olen tuijottanut viimeiset 7 kk … Jatka artikkeliin Miltä tuntuu tehdä töitä missä sattuu?

The post Miltä tuntuu tehdä töitä missä sattuu? appeared first on Via Per Aspera Ad Astra.

The post Miltä tuntuu tehdä töitä missä sattuu? appeared first on Nelkytplusblogit.

*Sisältää mainoslinkkejä, tuotteet omia

Käytätkö huulikiiltoja? Suosikkeja?

The post Viisi parasta huulikiiltoa appeared first on Nelkytplusblogit.

Pressimatka: Espanjan matkatoimisto ja Turismo Asturias Espanjassa, Asturian maakunnassa, Atlantin rannikkoa reunustaa pienten toinen toistaan kauniimpien kylien ja kaupunkien helminauha. Me…

The post Asturiaan pienet rannikkokaupungit appeared first on Meriharakka.net.

The post Asturiaan pienet rannikkokaupungit appeared first on Nelkytplusblogit.

Tasan 70 vuotta sitten Suomeen rantautui ensimmäistä kertaa Coca-Cola! Juoma, jota minulta löytyy aina jääkaapista koska se on ollut suosikki virvoitusjuomanani melkein koko elämäni. Operaatio Muskeli myi Helsingin olympialaisissa huikeat yli 700 000 Coca-Colaa. Vuosi 1952 oli muutenkin todellinen merkkivuosi maamme historiassa. Pikkuinen neljän miljoonan suomalaisen kansa nousi maailman huomion keskipisteeksi kun kesäkuun lopussa muhoslainen Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi. Suomessa järjestettiin heinä-elokuussa myös XV olympiadin kisat, joita on sanottu “viimeisiksi oikeiksi olympiakisoiksi”. 

Raskaasta sodasta toipuva isänmaamme sai kiitosta erinomaisista järjestelyistä sekä hyvästä urheiluhengestä Kansainväliseltä olympiakomitealta ja osallistujilta. Tuntuu ihan uskomattomalta miten pieni Suomi pystyi tähän kaikkeen koska toisen maailmansodan loppumisesta oli vasta seitsemän vuotta. Olimme menettäneet kymmenesosan maa-alueistamme ja asuttaneet lähes puoli miljoonaa evakkoon uudelleen. Tätä ei voi selittää muulla kuin todellisella suomalaisella sisulla! 

Kuva Coca-Cola.fi – myyntikoju Espalla 

Coca-Cola lahjoitti juomat Sotainvalidien Veljesliitolle, jonka kanssa se käynnisti operaatio Muskelin. Amsterdamista saapui Suomeen 720 000 pullollista virvoitusjuomaa myytäväksi olympiakisojen aikana. Coca-Cola yrityksenä oli ollut olympialaisissa Amsterdamin kisoista 1928 lähtien. Euroopan Coca-Cola etsi kuumeisesti organisaatiota, joka voisi hoitaa lahjoitettujen kisajuomien myynnin. Sodan jälkeisessä Suomessa oli noin 95 000 vammautunutta miestä, joista suurin osa oli vain parikymppisiä nuorukaisia, jotka tarvitsivat kiperästi apua sekä tukea elämässään. Sodassa vammautuneita varten oli perustettu Sotainvalidien Veljesliitto ajamaan sotaveteraanien asioita. Coca-Cola valitsi juuri tämän organisaation ja miehet käynnistämään operaationsa. Upea teko!

Kuva Olympiamuseo

Helsingin Olympialaiset käynnistyivät 19.heinäkuuta 1952 ja olympiatulen sai sytyttää mies, joka “juoksi itsenäistyneen Suomen maailmankartalle”. Nurmen edeltäjä “lentävä suomalainen” Hannes Kolehmainen vei olympiatulen vielä stadionin tornin huipulle. Kun olympialippu nostettiin salkoon päästettiin ilmaan 3000 kyyhkystä. 

Kuva Coca-Cola.fi

Sotainvalidit rakensivat 36 myyntikioskia Coca-Colan myyntiä varten. Kioskeja sijoitettiin kisapaikkojen yhteyteen ja Helsingin puistoihin. Olympiastadionin lisäksi kisattiin myös monissa muissa paikoissa. Uimastadionilla uitiin ja Kumpulaa maauimalassa olympiaurheilijat harjoittelijat. Soutustadion Taivallahdessa oli melojien käytössä. Käpylän urheilupuiston Velodromilla pyöräilijät ottivat mittaa toisistaan Suomen ensimmäisellä viettävällä pyöräilyradalla. Kaikkien meidän tuntema Tennispalatsi Kampissa keräsi tenniksen pelaajat olympialaisissa kisaamaan keskenään. Ruskeasuon ratsastushallin läheisellä ulkokentällä järjestettiin olympiaratsastukset. Töölön Kisahalli puolestaan toimi nyrkkeily-, paini- ja voimisteluareenana. Kaikki nämä olympialaisiin tehdyt rakennukset ovat upeita historiallisia arkkitehtuuri nähtävyyksiä, joista näkyy “se Helsingin henki ja funkkis”. 

Kuva Helsinkikuvia.fi – Coca-Colan myyntipiste Hesperian puistossa

Coca-Cola kojuista ympäri Helsinkiä tuli värikkäitä tapaamispaikkoja, joista sekä kisavieraat että myös urheilijat ostivat pullon jääkylmää Coca-Colaa. Ensimmäisenä kisapäivänä myytiin peräti 70 000 pullo Cokista! Yksi pullo maksoi 20 sen hetkistä markkaa. Sotainvalidien Veljesliitto sai myyntituotot lyhentämättöminä itselleen. Koko kisojen ajalta Veljesliitto sai virvoitusjuoman myynnistä lähes 8 miljoonaa markkaa!

Kuva Vahvike

Coca-Cola tuotiin Suomeen 50-luvulla keltaisissa puukoreissa ja myös jakeluautot olivat keltaisia. Kun itse on tottunut “Cociksen punaiseen väriin” tuntuu hassulta, että liikkeelle on lähdetty ihan toisella värillä. Coca-Cola juomat tuotiin Hollannista Suomeen. Normandian maihinnousussa käytetty 750 tonnin höyryrahtilaiva M/S Marvic hoiti kuljetuksen Suomeen. Alus ankkuroi satamaan Helsingissä ja se toimi kelluvana varastona. 

Hollannin Coca-Cola -yhtiöt auttoivat Suomea ja lainasivat sotainvalideille 200 kylmälaitetta koska Cokishan on aina juotava kylmä. Ranskan Coca-Cola puolestaan lainasi neljä jakeluautoa ja kaksi pakettiautoa. Norjan Coca-Cola puolestaan antoi myyntikoulutusta suomalaisille sotainvalideille. Totta kai Suomeen tuotiin myös markkinointimateriaalia. Peräti 150 000 aurinkolippaa, 500 Coca-Colan punaista logokylttiä, 1000 pullonavaajaa ja 100 Coca-Cola brändättyä emalikylttiä. Koska juomat tulivat Hollannista oli myös 100 tulppaanityttöä esittävää julistetta ympäri Helsinkiä myyntipisteissä. Ehkä tällä yritettiin houkutella myös suomalaisia matkustamaan Hollantiin. 

Kisojen jälkeen suomalaiset sitoutuvat palauttamaan kaikki korit, kuljetuskaluston, kylmälaitteet ja myös pullot hollantilaiselle omistajayhtiölle takaisin. Kaikki tyhjät pullot kerättiin siis tarkasti talteen. Tätä operaatiota on pidetty meidän nykyisen todella upeasti toimivan pullonpalautusjärjestelmän siemenenä. Me suomalaiset olemme maailmanlaajuisesti esimerkkimaa pullojen palauttamisessa. Peräti 93% pulloista palautetaan! Löysin Palpan sivuilta (lainaus alla) mielenkiintoista tietoa liittyen pullojen ja tölkkien palauttamiseen. Hyvä me!

Alumiinitölkki

• Palautusaste 95 %, 1,3 miljardia palautettua tölkkiä/vuosi.
• Kerätystä materiaalista käytännössä 100 % voidaan käyttää uusien tölkkien valmistukseen.
• Kierrätystä voidaan toistaa lähes loputtomiin.
• Uusien tölkkien valmistus kierrätetystä alumiinista vaatii vain noin 5 % ensivalmistusprosessin energiasta.

PET-muovipullo

• Palautusaste 90 %, 490 miljoonaa palautettua pulloa/vuosi.
• Uusiomuovista valmistetaan mm. uusia pulloja, pakkaustarvikkeita ja tekstiilejä.

Lasipullo

• Palautusaste on 87 %, 140 miljoonaa palautettua pulloa/vuosi.
• Kierrätyslasista valmistetaan uusia lasipulloja, muita lasipakkauksia, purkkeja, lasivillaa ja vaahtolasia.

Kuva Coca-Cola.fi

Helsingin olympialaisiin saapui lähes 5000 urheilijaa kaikkiaan 69 maasta. Katukuva Helsingissä oli todella värikästä ja olen nähnyt monia valkokuvia, joita ihan omassa suvussa on näpsitty eksoottisista olympiavieraita sekä myös itse urheilijoista. Nyt tuntuu vähän hassulta, että erinäköisiä ja värisiä ihmisiä on valokuvattu mutta aika oli tuolloin ihan toinen ja siksi mielestäni ihan ymmärrettävää. Olympialaisia oli odotettu todella innolla monta vuotta joten kiinnostusta oli hurjasti. Suomi oli saanut järjestettäväkseen kesäolympialaiset jo 1940 mutta talvisota sotki suunnitelmat. 

Kuva Coca-Cola.fi 

Helsingin olympialaisissa urheilijoista oli naisia vain 518 ja 43 maata pääsi mitaleille 149 lajissa. Yhdysvallat oli selkeästi menestynein osanottajamaa. Toiseksi suurimman mitalisaaliin sai ensimmäistä kertaa kisoihin osallistunut Neuvostoliitto. Kyllä isäntämaa Suomi pärjäsi omissa kisoissaan valtavan hyvin ollen mitalitilaston kahdeksas peräti 22 mitalilla, joista kuusi oli kirkkaita eli kultaista! Olympialaisia seurasi 1,4 miljoonaa kotimaista ja ulkomaista kisavierasta. 

Suomalaiset pääsivät maistamaan ensimmäistä kertaa Coca-Colaa ja selkeästi siitä pidettiin. Olympiakisoilla oli valtavan suuri vaikutus koko Suomen tunnettavuuteen ja kansainvälistymiseen. Ilman näitä kisoja ei myöskään Coca-Cola olisi mitä todennäköisemmin vielä tuolloin saapunut neljän miljoonan kansalaisen maahan peräpohjolassa. Hyvin hoidetut kisat ja ennen kaikkea myyntimenestys juomalle käynnistivät tapahtumaketjun, joka johti Coca-Cola juomien valmistuksen aloittamisen Suomessa 1957. Ja tämä toiminta jatkuu edelleen Keravalla. 

Mietin milloin ole itse nauttinut Coca-Colaa ensimmäisen kerran. Meillä oli kotona tapana saada virvoitusjuomia tai siis limua vain kerran viikossa yleensä saunan jälkeen viikonloppua. Varmasti alle 10-vuotiaana useimmiten se saunalimonadi oli Jaffa mutta myöhemmin sitten Coca-Cola. Viimeistään kun muutin lapsuudenkodistani pois hurahdin täydellisesti Coca-Colaan. En koskaan osta muuta colajuomaa kuin Cokista, Olen ainakin kolme kertaa elämässäni osallistunut jossain marketissa “erotatko kolajuoma sokkotestiin” ja joka kerta olen valinnut oikein aidon ja oikean Hartwallin markkinoiman Coca-Colan. 

Valokuvissani vilahtelee kaksi muovista Walt Disney hahmoja Aku Ankka ja Mikki Hiiri. Nämä hahmot ovat siitä meidän lapsuuden nukkekaapista, josta olen kirjoittanut tänne blogiinkin kerran. Taitavat olla 60-70 luvulta joten eivät ihan yhtä vanhoja kuin Coca-Colan Suomeen tulo. Itse haluan juoda Coca-Colan myös sokerilla koska vatsani ei kestä mitään makeutusaineita. Pidän myös Cokista ihan sellaisenaan vaikka Coca-Colalla on hurjasti myös erilaisia makuvaihtoja niistä pitäville uutuutena nyt kirsikka.

Minulla on myös paljon muistoja liittyen juuri Coca-Colaan. Vuosia sitten oli reppureissulla ja olimme ystäväni kanssa Vatikaanissa Roomassa. Minulla oli tapani mukaan myös Cokis tölkki mukana koska Italian elokuisen polttavan auringon alla piti nesteyttää itseään koko ajan. Koska Pietarinkirkkoon oli valtavan pitkä jono menimme siinä aukiolla olevaan katolilaisia riipusristejä myyvään liikkeeseen katselemaan niitä. Minä päädyin ostamaan yhden ristin itselleni vaikka olenkin luterilainen muistoksi tuosta paikasta. 

Olin laskenut Cokis tölkkini siihen myyntitiskille. Jostain kumman syystä tölkki kuitenkin kaatui ja Cokista levisi pitkin “pyhän Vatikaanin ristiliikkeen tiskiä” ja sitä valui myös lattialle. Aloin paperinenäliinalla kuivaamaan tiskiä ja lattiaa ihan hädissäni. Olin ihan varma, että “päälleni langetetaan ikuinen kirous” kun olen sotkenut pyhän liikkeen. Pääsimme ulos liikkeestä kunnialla ja vieläkin kun katson makuuhuoneessani roikkuvaa ristiä minä muistan tuon tapahtuman kuin eilisen päivän. 

Onko sinulla muistoja liittyen Coca-Colaan? Oletko Cokis fani? Käytätkö Cokista ruoanlaittoon kuten minä teen? Kivaa lauantaina kaikille ja onnea 70-vuotiaalle Coca-Colalle Suomessa! 

The post Olympialaiset toivat Coca-Colan Suomeen 2. heinäkuuta 1952 appeared first on Nelkytplusblogit.

Kesämekkopäivitys on paikallaan, sillä lomalainen täällä on tehnyt kyllä kaikkea muuta, kuin ennättänyt ommella. No pari juttua on kyllä tullut ommeltua, mutta niitä ei ole ennätetty vielä kuvata. Mutta näistä mekoista, jotka olen tehnyt keväällä, löytyy jopa muutama kuva. Alkukesän viileinä päivinä kävi kyllä mielessä, että eipä taida kunnon hellemekkokelejä tulla tänä kesänä, mutta kääntyihän se sää ehkä aavistuksen liiankin helteiseksi. Syynä muuten tuohon kuvien puutteeseen taitaa olla nuo reels tai TikTok videot, joita olen nyt innostunut tekemään ja näin itse kuvat ovat jääneet vähemmälle. Mikäli haluat nähdä näistä mekoista enemmän materiaalia, niin näistä on kyllä videot @kristallikimara instagram tililläni. Tervetuloa seuraamaan, koska sinne niitä on helppoa lisätä ja päivittää. Jos mekkoideoita kaipailet, niin videoissa näkyy kuitenkin hiukan enemmän sekä edestä että takaa. Tämä puuvillakangas oli katseenvangitsija, kun etsin kankaita alkukeväästä. Kauniit maalatut kukkaset ja niiden värinä hehkuva oranssi, joten en voinut vastustaa kiusausta. Mekkomallia pyörittelin, sillä halusin hihattoman ja romanttisen mallin tähän mekkoon. Perusmekko, jossa on tyköistuva miehusta, hiukan levenevä helma ja olkapäillä rypytetyt kangassuikaleet, jotka eivät kierrä koko kädentietä, vain tuon olkapään. Rusetit ovat aina suloisia, joten lisäsin sen viimeisistä kangasriekaleista vyöksi. Niskassa on pieni nappi. Kaikki kangas meni, yksi tilkku jäi, jonka säästin, mutta olin tyytyväinen, että mitoitin menekin oikein. Toinen mekko, jonka ompelin, oli tämä ”pikku mansikka -design” Marimekon kankaasta. Puuvillakankaana se on aavistuksen jämäkkää, mutta pysyypä sitten ryhdissä. Mallina tämä on aika perinteinen parilla salsalla tehty mekko, jossa on puhvihihat. Tässä ei ole napituksia tai vetoketjuja, vaan pääntie on riittävän avara, jotta se sujahtaa helposti päälle. Toki sellaiset voi tähän mekkoon laittaa, mikäli tuntuu, että se on mukavampi pukea päälle. Ei ehkä toimi ihan hellepäivinä, sillä kangas on tiivis, mutta kesäpäiviin se on kuitenkin tarkoitettu. Kesämekkopäivitys siis tällä kertaa vain muutamalla mekolla, mutta tosiaan pari on kuvausta vailla ja videoihin nekin laitan, joten sieltä niitä löytyy. Niin ja on tuolla vielä ainakin yksi kangas, jonka yritän saada valmiiksi ennen kesälomamatkaa.

The post KESÄMEKKOPÄIVITYS appeared first on Kristallikimara.

The post KESÄMEKKOPÄIVITYS appeared first on Nelkytplusblogit.

Heinäkuun olen pyhittänyt lomakuukaudeksi, jolloin pyrin hidastamaan hieman tahtia. Minulla tähän auttaa lukeminen ja siksi kävin heti loman alussa kirjastossa lainaamassa muutaman kirjan. Varsinainen lainakohteeni oli Regina Raskin “Onnellisen salaseura”, joka onneksi löytyi hyllystä.

The post Kirjasuositus keski-ikäisille naisille appeared first on Nelkytplusblogit.

Viikonkuulumisia vk 26. 30.6.2022 Uzbekistan ei lakkaa yllättämästä lomaa edeltävänä päivänäkään.  Tie Tashkentiin taittui mukavasti ehjässä ja ilmastoidussa autossa, jossa poikkeuksellisesti kuski ja matkustajat menevät kaikki samaan suuntaan. Sitä matkaa olin pelännyt pahoin koska tälle päivälle oli luvattu +43 C astetta lämmintä. Suurimmassa osassa autoista ilmastointi ei pysty kompensoimaan sitä lämpötilaa. Tien pinta lähentelee silloin … Jatka artikkeliin Viikonkuulumisia – poikkeuksellisesti koko ajan tällä viikolla

The post Viikonkuulumisia – poikkeuksellisesti koko ajan tällä viikolla appeared first on Via Per Aspera Ad Astra.

The post Viikonkuulumisia – poikkeuksellisesti koko ajan tällä viikolla appeared first on Nelkytplusblogit.

 Pressimatka

Ravintoloitsija Mika Gehör on avannut italialaisen ravintolan Nonna Sophian Porvoossa Mannerheiminkadulla. Samassa korttelissa hänellä on myös ranskalainen ravintola Bistro Gustaf.

Pääsin pressilounaalla tutustumaan vanhassa Aktian pankkisalissa sijaitsevaan värein sisustettuun  ravintolaan. Trattoria Nonna Sophian ja sen delin valikoimiin on etsitty laadukkaita ruokatuotteita suoraan Italiasta. Olikin kiva samalla fiilistellä vähän parin viikon päästä odottavaa Italian (ruoka)matkaa herkullisten annosta parissa.

Listalla on niin antipastoja, vitello tonnatoa, risottoa ja alusta asti itsetehtyä pastaa kuin paholaismaisen hyvää kanaakin.

Porvoosta onkin puuttunut oikea italialainen ravintola. Nonna Sophia taisi samalla kiilata myös kaupungin parhaaksi pizzeriaksi. Italialainen pizzaiolo Vincenzo Cirillo paistaa keittiön muhkeassa pizzauunissa napolilaista pizzaa. Listalla on klassisen Margheritan lisäksi mm. Pizza ei Tartufata; Fior di latte-mozzarellaa – kuivattua savukinkkua – paistettuja osterivinokkaita – gorgonzolaa – tryffelillä maustettua hasselpähkinärouhetta – tryffeliä

Pizza di Soleggiata; Fior di latte-mozzarellaa, kurpitsapyrettä – ilmakuivattu copocollo-kinkkua – paahdettuja kirsikkatomaatteja – basilikapestoa.

Ruokailun lisäksi ravintolasta voi ostaa laadukkaita italialaisherkkuja kotiin, vaikkapa intensiivisen makuista sardelliemi colaturaa, jolla voi maustaa mm. niin pastaa kuin pihviäkin.  

Ravintolaan on valittu huolella viinejä. Proseccoja löytyy mm. Serena 1881 -viinitalolta. Proseccoahan voi nauttia vaikka aterian läpi.

Nonna Sophiassa on myös erinomainen itsetehty limoncello.

Aina on tilaa jälkiruoalle. Jälkiruokana voi nauttia mm. Nonna Sofian mehevää tiramisua sekä rommibabaa ja cannoleja suoraan Firenzestä.

Trattoria Nonna Sophia on auki joka päivä. Monet Porvoon ravintoloistahan ovat suljettu sunnuntaisin, nyt löytyy siis laadukas ruokapaikka myös sunnuntaiksi.

Milloin olet viimeksi käynyt Porvoossa? Entä mikä on suosikkisi italialaisruoista?

The post Nonna Sophia, Porvoon uusi italialainen ravintola appeared first on Nelkytplusblogit.

Kaunista uutta viikkoa ja pionien tuoksua!

 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 

 instagramissa,  Pinterestissä, 

 sekä blogit.fi:n  kautta

The post Ihastuttavat pionit appeared first on Nelkytplusblogit.