Jo hyvin monen vuoden ajan olen kirjoitellut vuosiraporttia. On mielestäni ihan silmiä avaavaa ja jopa terveellistä pysähtyä miettimään kulunutta vuotta ..mm. iloja, suruja, tavoitteita ja saavutuksia.
1. Mitä sellaista teit viimeksi kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Olin työttömänä 5 kk, joten se määritti vuotta aika lailla. Totta puhuen työttömyys oli alkurentouden jälkeen melkoisen stressaavaa aikaa, johon sekoittuivat tunteet innostuksesta pelkoon, ja itse epäillykseen, kysymykseen: kelpaanko minä minnekään? Toisaalta opin, että pelolle ei saa antaa periksi, että koskaan ei saa luovuttaa, sinnikkyys palkitaan.
Vuoden aikana vahvistui myös se, että universumi ei tule hakemaan ketään kotoa – oli kyseessä sitten työpaikka tai rakkaus. Meitä autetaan, mutta vain, jos itse autamme itseämme. On turha odottaa, että täydellinen elämä (tai työpaikka tai rakkaus) vain ilmestyisi taikasauvan heilautuksella, jos tarpeeksi kovasti uskoo siihen. Ei se niin toimi. On mentävä, tehtävä ja yritettävä.
Paljon hyvääkin vuodessa oli, olin pojille enemmän läsnä arjessa, ruoka oli useimmiten valmiina ja ihan itsetehtyä a la Mama ja harrastuskuskailutkin useammin kuin työssäkäyvänä. MIKÄ PARASTA sain olla huikean paljon mökillä …mökki on oma mansikkapaikkani, siellä sielu lepää ja kroppa myös. Myös Kongoliini ja Bogiliini saivat poikkeuksellisen paljon lenkkejä.
2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
Lupaukset olivat
a. Itseni aito kohtaaminen ja rakastaminen, pois itsensä haukkuminen ja syytökset.
Haluan vuonna 2019 katsoa itseäni peilistä ja sanoa: “olet kaunis, ihana ja reipas. Hyvin sä vedät. Olen ylpeä sinusta. Olet rakkauden ja kaiken hyvän arvoinen. Kaikki on hyvin. ” Niin, että uskon sen ja että se on mulle totta.
Tämän lupauksen kohdalla olen päässyt eteenpäin, mutta vielä on matkaa maaliin. En tule koskaan valmiiksi ja se elämässä onkin hienoa, eteenpäin meneminen ja muutos.
Monta vuotta kestänyt tulehtunut tilanne ratkesi kesäkuussa ja olin siitä suunnattoman onnellinen. Prosessi oli pitkä ja kasvattava, ja opin (itsestäni) paljon. Osaan pitää puoliani. Opin myös, että jos en pidä läheisteni käytöksestä tai jos he tekevät jotain minua (tai lapsiani) loukkaavaa, minun ei tarvitse hyväksyä. Logiikkani ja kasvamisprosessin myötä ainoa tapa saada toinen ihminen muuttamaan käytöstään on puhua mahdollisimman seikkaperäisesti ja suoraan: kertoa, miltä hänen käytöksensä tuntuu.
b. Uuden työpaikan löytäminen. Tämä toteutui, vaikka kyseessä onkin opintovapaansijaisuus! Uusi työ on ollut osin raskasta, uuden oppinen vei energiaa, hyvin kuitenkin kotiuduin, parhautta ovat myös ihanat työkamut (ja valmiit lounaat :)).
c. Alan taas kunnioittaa itseäni ja kroppaani, kuuntelemalla sitä ja olemalla sille kiltti.
Noh urheilun saralla en päässyt kovinkaan pitkälle, vaikka toki kävelin ja uin hurjasti. Kesällä myös nostelin puntteja mökillä päivittäin. Uusi työ elokuusta vei loppuvuodesta voimat, ja “urheilu” jäi koiruuskävelyiden asteelle.
d. Haluan olla hyvä ja rakastava äiti ihanille pojilleni…että osaisin kannustaa ja kuunnella heitä. Osin toteutui, mutta tässäkin on tekemistä. Olen myös huomannut olevani nykyisin äitinä muonittaja, pyykin pesijä, rajojen laittaja, mutta tätä nykyä isän rooli yhteisen harrastuksen myötä on kasvanut hurjasti. Mun ja poikien yhteisiä juttuja ovat koirat, elokuvat ja mökkeily, tenniksestä en ymmärrä niin paljon, että voisin uppoutua siihen samalla intensiteetillä kuin isä (eikä tietty kai tarvitsekkaan).
e. Rakkaus ja poikaystävä. Rakkaus saa vielä odotuttaa itseään, olen sitä mieltä, että ihmisen kannattaa keskittyä yhteen tavoitteeseen kerrallaan, tai ainakaan itsellä ei ollut rahkeita enempään.
3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Tuli ainakin uudet mukavat työkamut.
4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En. Onneksi.
5. Missä maissa vierailit?
Kävin Tukholmassa x 2 ja Tallinnassa x 3. Tallinnaan olen vallan rakastunut, sieltä löytää joka kerta jotain uutta ja ruoka on vieläkin suht edullista.
6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut?
Rakkautta, tosi rakkautta. Carrie Bradshawn sanoin ‘I’m looking for love. Real love.’
7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Uuden työn alkaminen ja sovinto.
8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Uusi työpaikka. Sovinto.
9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Työnhaku oli täynnä pettymyksiä, vaikka kuinka yritti olla fatalisti ja ajatella, ettei tuo ollut sitten minulle tarkoitettu. Toisaalta alan olla jo aika realisti, elämä on sadetta ja auringonnousua, se tuo ja vie, antaa ja ottaa.
Niin se vain on, että elämä sujuu harvoin niin kuin etukäteen ajatteli. Mutta usein se vie kuitenkin oikeaan paikkaan, olkoonkin, ettei sitä paikkaa voi ehkä ennalta nähdä.
10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
En mitenkään suuremmin, päässä viiraa säännöllisesti silla lailla hyvällä tavalla.
11. Mikä oli paras ostoksesi?
Kaikki matkat, ehdottomasti!! Ja huippumukavat Dr Martenssit syksyllä.
12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
Selvisin kai vähällä, koska ei oikein kenekään.
13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Elämiseen, asuntolainaan ja matkustamiseen. Vaatteitakin ostin, mutta tänä vuonna järkevämmin, laatua ennemmin kuin halpuuksia.
Myös suhtauminen muotiin muuttui, tuntui entistä tärkeämmältä ostaa sellaisia vaatteita, joihin rakastuu ja jotka kestävät aikaa. Myös innostus asukuvien ottamiseen väheni jostain syystä.
14. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Mä olen aika tyytis kaikkeen melko pieneen tai tavalliseen. Innostuin tänä vuonna matkustamisesta, uimisesta, uusista trendeistä, elokuvista, teatterinäytöksistä ja kirjoista. Niin ja elämäniloiset ja innostavat ihmiset ovat ihan innostavia….niitä kun tapaa/katselee, innostuu itsekin!
15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
“Here’s to the ones that we got
Cheers to the wish you were here, but you’re not
‘Cause the drinks bring back all the memories
Of everything we’ve been through
Toast to the ones here today
Toast to the ones that we lost on the way
‘Cause the drinks bring back all the memories
And the memories bring back, memories bring back you.”
16. Viime kauteen verrattuna, oletko:
i. onnellisempi vai onnettomampi: Onnellisempi. Työpaikan saaminen ja sovinto menneisyyden kanssa oli iso juttu!
Ajattelen, että onnellisuus on paljon kiinni omasta asenteesta. Siitä, että tunnistaa hyvät jutut elämässään, on kiitollinen niistä, uskoo hyvään, oppii virheistään ja osaa elää nyt eikä sitten kun. Onnellisuutta eivät määritä kiire, stressi, pahantuulen puuskat tai väsymys. Ne ovat vain ohimeneviä tunteita ja tiloja.
ii. laihempi vai lihavampi: Taitaa olla samoissa kuin viime vuonna. +-0
iii. Rikkaampi vai köyhempi: Talous alkaa pikku hiljaa vahvistua, kun on säännölliset tulot.
17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Viettäneeni enemmän aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Esim ystävät ja pojat. Että olisin elänyt enemmän hetkessä, katsonut vähemmän Netflliksia. Toisaalta työttömyyden ansiosta sain tavata enemmän ystäviä kuin aiemmin.
18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Netissä pyörimistä ja hömppä tv-sarjojen katsomista.
19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Joulua perheen kanssa ja juhannusta myös.
20. Rakastuitko kauden aikana?
En, valitettavasti.
21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
YLE Areenan Ennen kuolemaa. Vain elämää, Game of Thrones, M/S Romantic, This is us, Stranger Things 3. tuotantokausi, Quicksand.
Crown 3 tuotantokausi oli pettymys, en ymmärrä miksi sitä hehkutetaan.
22. Vihaatko mitään tai ketään jota et vihannut tähän aikaan viime vuonna?
En vihaa onneksi ketään. Viha on haitaksi aina vihaajalle.
23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
Maria Veitola: Toisinpäin
Valonantajat Vappu Pimiä, Johanna Huhtamäki
Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidille
24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Näitä oli monta.
25. Mitä halusit ja sait?
Uuden työpaikan, sisäistä rauhaa.
26. Mitä halusit, mutta et saanut?
Rakastumista.
27. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Marriage story (Netflix). Rakkaudessa tai rakkauden päättymisessä ei ole helppoja ratkaisuja, mutta hitto soikoon – kaikki sydänsuru on sen arvoista, jos lopputulos on jotain tällaista.
Kapernaum – kaaoksen lapset. Kapernaum on tunteiden vuoristorata, joka ylittää rajoitteensa ja virheensä; joihin kuuluvat pääasiassa tarinan keskeyttävät ja moralisoivat oikeudenkäyntikohtaukset. Nenäliinat mukaan!
28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
46 v. Heräsin poikien epävireiseen Paljon onnea vaan- lauluun joka oli vallan paras lahja. Lisäksi sain pojilta kortin, jossa luki “vietä ihana päivä rakas äiti. Voimme siivota tänään tai jotain.” Päivällä oli lounas ystiksen kanssa. Kävimme mäkkärissä, koska harvemmin siellä käy ja joskus naisen vain pitää saada hampparia kevyestä ruokavalioista viis. Hyvä päivä.
29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selkeästi paremman ja onnellisemman?
Se tunne, että asiat järjestyy tavalla tai toisella. Ja että elämä AINA kantaa. Se oli välillä kateissa.
30. Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Sama kuin aina ennenkin, tosin kamppailin tovin minimalismin ja värikkyyden/printtien välillä. Ehkä se tasapaino löytyi ![😉]()
31. Mikä piti sinut järjissäsi?
Ystävät, perhe ja koirat (koska ne pakottaa liikkumaan/ulkoilemaan).
32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
–
33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikautti sinua eniten?
Ihmetys Trumpin jatkuvasta toheloinnista ja siitä, miten se vain jatkuu jatkuu yhä hullummalla tavalla. Putinin ja Kim Jong-unin hulluus.
34. Ketä kaipasit?
Veljeä.
35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Monta!
36. Mikä tai kuka yllätti sinut viime vuonna?
–
37. Mitkä viisi asiaa asetat tavoitteiksesi ensi vuodelle?
Matkoja. Aurinkoa. Ulkoilua ja kuntoilua. Armollisuutta ja lempeyttä itseäni ja muita kohtaan. Rakkautta kaikissa muodoissaan ja ammattillista kehittymistä. Poikien kasvamista omiksi itseikseen ilman suurempia karikoita.
**********
Uusi vuosi meni kotona koirien kanssa, jotka kyhjöttivät vessassa 7 h klo 17-00:00. Tärisivät vaan, eivätkä syöneet mitään. Tänään ulkoilua kamun kanssa ja pian tonnikalapizzan tekoon. Olo suht ilokas, tämä on vuoden ensimmäinen päivä, ilman virheitä vielä mennään.
Tiedän, että tein tänä vuonna parhaani, ja se riittää.
Tiedän, että paljon jäi tekemättä, mutta tiedän myös, että
olen taas valtavan paljon viisaampi kuin vuosi sitten.
IHANAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE! Kiitos, että seuraatte.
The post Vuosiraportti 2019 appeared first on Nelkytplusblogit.