– Pinkin ylipuhumana, uhmasin ennakkoluulojani tiukkapipoisesta ja askeettisesta Marie Kondosta ja katsoin hänen tv-sarjaansa (Netflix) yhden jakson verran. Kodit järjestykseen -sarja, jossa Marie Kondo siivoaa amerikkalaisten koteja yllätti positiivisesti. Olette kaikki varmaan jo kuulleet tästä, mutta jos ette, niin ihan mahtavaa viihdettä ja vinkkejä oman kodin ja päänupin siivoamiseen. Odotan saavani innostuksen siivota edes vaikka yhden keittökaapin verran. Jospa jo tänään?
– keskiviikon huikea aurinkoinen talvipäivä. Jos jatkuva lumen tulo on lannistanut, talvi lepytteli meitä tavalla, joka oli vailla vertaa. Ja hei otin aurinkolasit esille, kevään merkki selkeästi!!
– kiireettömyys! Se on vain niin ihanaa, kun voi kiireettä tehdä asioita. Ajatuksiakin pukkaa ihan eri tavalla kun jatkuvassa kiireessä.
– uusi ihana Sara Karlssonin kirja: Asioita, jotka tekevät kodin. Olen vasta alussa, mutta kirja inspiroi laittamaan kotia uuteen uskoon hurjasti. (Kirja pr-näyte, kiitos)
– Asosilta tilattu ruskea pallomekko. Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun kaapistani löytyy ruskeata väriä. Loving it, eikä 25 euron hintakaan kirpaissut kukkaroa.
Ihanaa päivää murmelit, me suuntaamme nyt ulos koiruuksien kanssa!
Jes, täälläpä viikko hurahti aika lailla migreenin merkeissä. Oikeasti siis koko viikko, olenko mä joku luonnon oikku vai kärsiikö muutkin päänsärystä pidempää kuin päivän tai kaksi? Viikkoa päänsäryssä en toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään, on se sen verran uuvuttava juttu, yksikin päivä tuntuu olevan liikaa. Hei jos sinulla on joku loistava vinkki, jolla tästä pääsee eroon, saa jakaa!
No nyt kun minä olen tolpillani, iski Sakelle joku hiivatin flunssa. Keskiviikkona kaikki oli vielä ok ja jäbä liiti luistimilla elämänsä innolla, mutta kun torstaiaamu koitti, oli kainalossa kuumemittari, oksuämpäri ja Burana paketti. Tänä aamuna kurkku oli yhtä punainen kuin tomaatti ja vedenkin juominen tuntui ylivoimaiselta haasteelta, joten viikonlopun pelireissut vaihtuivat terveysasema keikkaan junnun osalta ja minulla peruuntui koko viikon kaikki työt blogitapahtumia myöten, mutta hei tällaista tämä elämä välillä on. Toivotaan vain, että tällä kertaa tuo poikanen saisi antibiootit ilman taistelua ja pääsisi toipumaan niin kuin hetkessä, eikä tarttisi tahkoa kolmea viikkoa flunssassa niin kuin edellisellä kerralla.
Mutta se meidän tän kertaisista sairaskertomuksista, siirrytään vauhdikkaimpien asioiden pariin, eli Tiian ja minun tubekanava sai nyt kunnon nimen Vauhtimimmit! Mun mielestä toi sopii meille kuin nenä päähän, koska meille sattuu ja tapahtuu, niin yhdessä kuin erikseen. Itse olen innoissani näistä videoiden tekemisestä, ja odotan paljon sitä, kuinka me tullaan kehittymään ajan kanssa, koska itselläni on tuo kameran edessä esiintyminen aina ollut hieman hankalaa, eikä se missään tapauksessa ole helppoa vieläkään, mutta jos ei ikinä haasta itseään ja hyppää oman mukavuusalueen ulkopuolelle niin ei voi kehittyäkään. Aiheita on plakkarissa jo vaikka ja kuinka paljon, joten jos haluatte pysyä meidän metkuissamme mukana, niin pistäkää kanava tilaukseen, linkki löytyy blogin oikealla olevasta palkista tai postauksen alla olevasta videosta, jossa on meidän tammikuun kosmesuosikit.
Laitan nyt pienen arvonnan vain tubekanavan tilanneiden/ tilaajien kesken. Eli jos olet jo tilannut tai tilaat kanavan, kommentoi tähän ja olet mukana huulituotteiden arvonnassa, joka päättyy ystävänpäivänä klo:12.00<3
Nyt mennään taas siitä mistä aita on matalin. Mutta ei etenkään arkena tarvitse jumpata lieden äärellä tuntikausia, vaan ruoka voi olla helppoa & yksinkertaista -ja edullista.
Polenta usein unohtuu kun miettii söisikö kvinoaa, riisiä, pastaa vai jotain muuta. Välillä kuitenkin innostun polentasta ja syön sitä puurona tai paistettuna. Polentan kanssa sopii miltei mikä tahansa. Tapenadepolenta kahdelle
Tee tapenade, ohje alla.
Keitä kaksi annosta polentaa paketin ohjeen mukaan.
Keitä kaksi neljän minuutin munaa. Hienonna salottisipuli ja kuulota pannulla.
Tarjoa polenta tapenaden, sipulin ja kananmunan kera.
Isäntä on jo useamman viikon pyytänyt Pognea, kun jouluna saatiin Ranskan-paketista noita praliinejakin. Mikäs siinä. Pistetään alkuun illemmalla, mutta ihan ekaksi piti etsiä resepti vanhan ruokablogin kätköistä…
Pogne on käytännössä ranskalainen pulla – tai yksi niistä alueittain tehtävistä perinneresepteistä, joka meillä on ajanut asiansa synttärikakkunakin ainakin kerran (se toinen alle kopioitu postaus) Onhan sitä keskellä talvea kiva vähän muistella kesähelteellä vietettyjä mökkisynttäreitä.
Alunperin tämä on julkaistu 27.4.2014
..
Ranska on briossien luvattu maa. Erilaisia versioita löytyy paikkakunnittain. Jotkut niistä ovat saaneet vankan klassikon aseman. Pogne on termi,jota käytetään usein Etelä-Ranskassa kuvaamaan briosseja ja Pogne St Genix on yksi noita toistuvasti vastaan tulevia erikoisherkkuja, erityisesti kaakkois-Ranskan suunnalla. Tämän briossin erityispiirre on sisältä löytyvä vaaleanpunainen yllätys.
Pralines roses eli vaaleanpunaiset praliinit ovat värjätyllä sokerilla kuorrutettuja manteleita. Niitä on perinteisesti valmistettu Lyonin alueella ja niitä käytetään erityisesti juuri näihin briosseihin tai piirakoihin. Sellaisenaan ne ovat vähän turhan kovia hampaille.
Sain kälyltäni kaksi isoa vaaleanpunaista pussillista. Niitä kelpaa käyttää reseptejä kokeillessa. Tässä Pogne St Genix suomalaisena versiona. Näyttää aika samanlaiselta kuin tämä reissulla nautittu paikallinen pogne, vai mitä ? Makukin oli kohdallaan. Appelsiininkukkavedestä tulee ihana säväys leivonnaisiin.
Tältä näytti leipomon tuotos Ranskassa
Sisältä löytyi ihanaa praliinia!
Olen siis ihan tyytyväinen lopputulokseen muuten, mutta muotoilua pitää vielä hioa. Vaaleanpunaista saisi olla vähän tasaisemmin briossin sisällä ja nyt sisälle jäi kummallinen ontto kolo, jot ei ainakaan samassamäärin huomaa tuosta leipomon tuotoksesta…
Valmistusaika pognella on aika pitkä, mutta suurin osa siitä kuluu taikinan nousemisen tai tekeytymisen odottamiseen. Leipurin kannalta tämä ei ole ollenkaan työläs resepti.
Edellisenä iltana : Sekoita hiiva maitoon. Sulata vajaat 200g voita kattilassa ja valuta kirkas voi maitoon. Jätä vaalea massa kattilan pohjalle. Sekoita kananmunat yksitellen joukkoon, jokaisen jälkeen hyvin vatkaten. Sekoita erillisessä kulhossa sokeri, suola ja jauhot. Kaada taikinaan ja vaivaa, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Yleiskoneella siihen ei mennyt montaa minuuttia. Sekoita joukkoon vielä pieni korkillinen appelsiininkukkavettä (jos haluat).
Seuraavana aamuna : Ota taikina jääkaapista ja kauli se jauhotetulla alustalla levyksi. Taita puoliksi ja sitten vielä puoliksi. Kauli uudelleen ja taittele. Tee sama vielä kolmannen kerran. Kauli vielä leveäksi ja ripottele neliön reunoille praliineja. Kääri taikina sisällepäin ja muotoile palloksi. Laita leivinpaperilla vuorattuun vuokaan nousemaan avoin puoli alaspäin. Tämä muotoiluhomma oli minulle vähän arvausta, mutta tällä tavalla toimi ihan hyvin ja praliinit olivat mukavasti jakautuneina briossin sisällä. Vuokana minulla oli pieni irtopohjainen kakkuvuoka (16cm halkaisija). Se oli ehkä hieman liian pieni, mutta ainakin briossi kohosi komeasti korkeaksi.
Nostata pognea pari tuntia. Voitele pinta kananmunalla ja ripottele päälle vielä vähän praliineja ja raesokeria. Voit myös tehdä pintaan haluamasi koristeviillot.
Paista 160 asteessa noin 30min. Jäähdytä. Mökkisynttärit rätinäkynttilöillä… julkaistu 4.8.2014
Synttärilounas kuitattiin tällä kertaa kievarin buffetilla, mutta toki sitä piti kymppisankarin päästä sentään kynttilänsä puhaltamaan. Olikin varsinaiset kynttilät. Sankari pysyi uskollisena tyylilleen ja halusi vähän hauskuuttaa vieraitaan (ja pelotella mummia). Siksi kynttilöiksi valikoituivat “rätinäkynttilät”, jotka eivät parista puhalluksesta sammu, vaan syttyvät kipinöiden kera uudelleen…
Kepponen oli suuri menestys. Yleisö ulvoi naurusta sankarin puhkuessa ja puhaltaessa kynttilöitään kerta toisensa jälkeen. Mummi kauhisteli kipinöitä mummien normaalitapaan ja äiti kiikutti vesikipon kakun viereen, jotta kynttilät saatiin sentään sammumaan ennen kuin Pognensokerit kärähtivät ja synttärisankari muuttui tomaattia punaisemmaksi puhaltamisesta ja nauramisesta. Näitä kynttilöitä taidetaan meillä nähdä vielä uudelleen.
Perinteistä synttärikakkua ei tänä(kään) vuonna elokuun synttäreillä tarjoiltu. Tällä helteellä olisivat kermat ja kuorrutukset valuneet kakun päältä pöydälle ennen ensimmäisten kahvikuppien kaatamista. Pogne ajoi asiansa ja kermaisesta makeudesta vastasivat fudge-palat vadelmilla, mustikoilla ja kermavaahdolla (erillisestä kulhosta) höystettyinä.
Lisäksi vielä kummitädin ihania espanjalaisia mantelikeksejä ja taas saatiin yhdet sukusynttärit muistojen albumiin. Vielä pitäisi jossain kohtaa selvitä kaverisynttäreistä, mutta niitä juhlitaan sitten vasta koulun alettua ja kavereidenkin kotiuduttua taas kaupunkiin.
Ensi viikolla vietetään suomalaisittain ystävänpäivää ja usein ystävälle riittää kortti tai tekstari. Mutta mikäli vaihdatte lahjoja ja kaipaat inspiraatiota ystävänpäivälahjaksi, niin keräsin sinulle tähän muutamia meikkiuutuuksia.
Meikit ovat helppo ja kiva lahjaidea, jos tiedät millaisista meikeistä ystäväsi pitää. Nämä meikit eivät edes ole sieltä kalliimmasta päästä, vaan ihan kympistä alkaen ja kalliimmat ovat hiukan alle kolmekymppiä.
ISADORAN KEVÄÄN MEIKKIKOKOELMA ON RED
Huulipunista pitäville löytyy Isadoran uutuuksista hienoja rohkeita punaisia, hieman persikkaan sihtaavia sekä tummempaan nudeen meneviä sävyjä. Isadoran kevään meikkikokoelman nimi onkin sopivasti RED, joka kertoo tuon kokoelman sanomasta, punainen värinä viestittää asenteesta ja siihen liitetään usein myös intohimo ja rakkaus. Isadoran kevään meikissä pääpaino onkin huulissa. Punainen koetaan meikissä voimavärinä ja punaisella punatut huulet huomataan.
Puna on kosteuttava ja pitkäkestoinen ja vaikka en näitä punia ole vielä paljoa testaillutkaan, niin uskon tähän, sillä Isadoran laatuun voi luottaa. Hieno uutuus Isadoralta, on magneettinen huulipunankorkki, joten korkki pysyy hyvin kiinni, eikä helpolla irtoile käsilaukussa mukana ollessa. Uudistusta on myös pakkauksen päässä olevassa värikkäässä laatassa, jonka avulla värisävyjen löytäminen on kaupoissa helpompaa.
KYNSILAKKAUUTUUDET
Kynsilakat ovat toinen helppo lahjaidea, sillä värisävyt ovat näissä Mavalan uutuuksissa todella suloisen vaaleanpunaisista, rehelliseen punaiseen. Myös herkkä harmaa ja kalpea roosa, kuuluvat Rose kokoelmaan, joista varmasti löytyy jokaiselle miellyttävä sävy. Nämä sävyt ovat kuin tehty ystävänpäivää ajatellen. Näissä on jo selvästi lupaus keväästä.
Isadoralta löytyy muutama kevään uutuussävy kynsilakoissa ja nämä sävyt ovat kausilakkoja. Hyvä pigmetti ja nopeasti kuivuva lakka, sekä kestävyys kynsissä, saavat minut usein tarttumaan juuri Isadoran lakkoihin. Kynnet kannattaa toki lakata huolella ja käyttää aluslakkaa sekä päällyslakkaa, jotta niihin saa sen maksimikeston.
Isadoran trendimeikit, kuten aina tyylikäs ja toimiva kiekko, Face sculptor – kasvopaletti, peach nougat, jonka avulla voit varjostaa, korostaa ja antaa väriä kasvoille, Blush stick`n brush, golden rose, joka on voidemainen poskipuna sekä Eye sculptor bar-luomiväripaletti, peach sculpt, täynnä upeita kullan, ruskean ja vaalean nuden sävyjä, sopivat hyvin suomalaisen värimaailmaan ja toimivat lahjaideoina ystävälle, joka rakastaa kosmetiikkaa.
UUSI MEIKKISARJA PHYSICIANS FORMULA
Viikolla sain osallistua aamiaistapahtumaan, jossa esiteltiin suomeen ensi viikolla rantautuva Physicians Formula meikkisarja. Tämä 80-vuotias amerikkalainen meikkisarja on:
1.lääkäreiden kehittämä
2. allergiaystävällinen
3.herkälle iholle sopiva
4.herkkäsilmäisille ja piilolasien käyttäjille sopiva
5.dermatologisesti testattuja
6.kliinisesti testattuja
Tässäpä ehdotus meikkisarjaksi ihmisille, joilla on ollut vaikeuksia löytää sarjaa, joka toimii myös ongelmaiholla. Dr. Frank Grandal, amerikkalainen allergiaspesialisti, perusti meikkisarjan 1937, auttaakseen ihosairaudesta kärsivää vaimoaan. Tuotteet ovat tarkoin tutkittuja, jotta ne läpäisevät kaikki vaatimukset. Ilouutinen tässä on vielä se, että tuotteet ovat hinnaltaan 10-20 euroa ja näitä tulee myyntiin ensi viikolla Cittareissa ja nettikaupoissa ; wonda.fi. pretty.fi ja stoorla.fi
Kuvissa olevat tuotteet sain tuona tapahtuma-aamuna itselleni testiin. Muutama tuote olikin valmiiksi jo tuotekassissa ja muutama tuote valittiin juuri minun värien mukaan, mm. ihastuin tuohon mineral wear primeriin, jota voi käyttää sekä meikin primerina että meikin päälle kiiltoa hillitsemään. Rasian sisällä on kätevä peili ja pieni sivellin levitystä varten. Huulipunaa olen jo testannut ja hyvin pysyi päivän menossa. Toinen mitä testasin tänään oli tuo meikkivoide ja hyvältä näyttää vielä näin illallakin.
Toivottavasti sait näistä meikeistä inspiraatiota ystävänpäivänlahjaksi.
Kivaa sunnuntaita! Ihan ensimmäisiksi sanoiksi haluan sanoa, että ihailen pikkulasten äitejä, jotka lastenhoidon lomassa pystyvät kirjoittamaan blogia. Minulle tuli pidempi blogitauko juurikin pikkuväen takia. Ei ole ollut tietokone esillä eikä kännykkäkään, kun pikkutytöt ovat olleet hoidossa meillä. Ollaan oltu piilosilla, tanssittu, piirretty, halittu, leikitty… ja se on hyvä asia se. Myönnän, että vähäsen ollaan YouTubeakin katsottu. YouTuben loppuhuipennus on tämän tarinan lopussa.
Mutta kulttuuririentoihin olen nipistänyt itselleni aikaa…
Upea Maxim -elokuvateatteri. Ja hieno vastaanotto herkkuineen. Nämä 1700-luvun aateliset toivottivat tervetulleiksi 1700 -luvulle.
Viikon alkuun. Sain liput The Favourite -elokuvan kutsuvierastilaisuuteen Helsingin Maximiin. Maxim on Suomen vanhin elokuvateatteri, joten tuon teatterinkin näkeminen kiinnosti. The Favourite -elokuva kertoo Kuningatar Annasta (Olivia Colman) ja hänen suosiotaan tavoittelevasta kahdesta naisesta – Marlboroughin herttuatar Sarah Churchillistä (Rachel Weisz) ja Abigail Hillistä (Emma Stone). Elokuva sijoittuu 1700 -luvulle kuningatar Annan valtakaudelle. Elokuva on voittanut useita palkintoja ja elokuvalla on 10 Oscar -ehdokkuutta vuoden 2019 gaalassa. Elokuvassa minua kiinnosti eniten Emma Stone, joka loisti La La Land -elokuvassa. Ja Emma Stone on hurmaava Abigailinakin. Historiaa, pukuloistoa, draamaa ja komediaa, sitä on The Favourite.
Saaran lautasella – Milanese broileria
Kipparin synttäreitä juhlittiin keskellä viikkoa – pienesti. Oli kiva syy kutsua hyvät ystävämme I ja H kyläilemään. Aikaa olikin ehtinyt kulua jo edellisestä tapaamisestamme. Ilta kului rupattelun ja ruuan merkeissä. Arvatkaas, mistä erottaa ruokabloggaajan ja ei-ruokabloggaajan. Siitä, että en ehtinyt, lue muistanut, kuvata pöytää enkä ruokaa. Mutta ei hätää. Tarjosin vieraille Milanese broileria ja riisiä. Tämän herkullinen ohje löytyy ystäväni Saaran lautasella -blogista. Ja keräsi taas kiitosta, joten tässä ohje – link
Kuvan olen ottanut lehdistötilaisuudessa: Jaakko Ohtola, Pihla Penttinen, Fanni Noroila, Heli Sutela ja ohjaaja Essi Hellén, Essi on suurelle yleisölle Putouksesta tuttu,.
Torstaina oli teatteria. Turun Linnateatterin ensi-iltanäytös, Moottoritie on kuuma, kutsui “matkaan”. Muistatteko elokuvan Thelma ja Louise, kun naiset lähtivät kahdestaan roadtripille. Turun näytöksessä ikimuistoiselle roadtripille lähtee kolme naista, viisikymppinen Raakel ja hänen tyttärensä Linda sekä Raakelin ystävä nelikymppinen Sari. Matkan varrella sattuu kaikenmoista, kun eri sukupolvet ja naisstereotypiat ovat liikkeellä. Energinen komedia – vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Teen tästä oman postauksen myöhemmin.
Ja sain myös kutsun Turun Kaupunginteatterin Hamletin lehdistötilaisuuteen, sinne kiiruhdin. William Shakespeare kielellisenä nerona kiehtoo minua. Ja Hamlet on ehkä hänen kuuluisin näytelmänsä. Jo lehdistötilaisuus tarjosi mielenkiintoista kuultavaa ja nähtävää, teos on tämänkin ajan ydinkysymysten äärellä. Hamletin roolin näyttelee Jussi Nikkilä, joka vuonna 2013 opiskeli Shakespearea Lontoossa, London Academy of Music and Dramatic Art -oppilaitoksessa. Kuka sopisikaan paremmin Hamletiksi. Jännityksellä odotan esitystä.
Toisenlaisiin tunnelmiin… Pikkutyttöjen iät ovat 5 vuotta ja 7 vuotta – ja heidän suosikkinsa on Robin. Tätä Robin Packalenin uutta levyä kuunneltiin innolla YouTubesta. Tämä isompikin tyttö tykkää Robinista – “I’ll Be With You” ja tästä uusimmasta. Ja Robinin tahdissa tanssittiin
Silloin 2000-luvulla karpattiin, minäkin, myönnän. Nyt puhutaan vähähiilihydraattisesta tai ketogeenisestä ruokavaliosta. Kun rakastaa leipää ja pastaa, on niiden suhteen solmittava jonkinlainen sopuliitto. Jos…
Pakkassäät vaihtuivat tällä viikolla sohjoon. Onneksi edessä on pari päivää vähän keväisemmissä olosuhteissa Keski-Euroopassa.
Alkuviikolla oli Helsingissä vielä “talven ihmemaa”, joka jo seuraavana päivänä oli vaihtuntu sohjoksi. Nyt voisi mielestäni jo sulaakin, ainakin niin, että jalkakäytävät eivät olisi nin liukkaita. Kevät on jo kovin mielessä.
Perjantaina vietimme kreetalaista iltaa veljeni ja kälyni luona. Kälyni on loistokokki ja hän oli loihtinut laajan repertuaarin kreetalaisia ruokia.
Olinkin juuri pari päivää aiemmin ajatellut filotaikinaa. 90-luvun lopulla se oli suosittua. Nyt olen taas huomannut filotsikinadta tehtyjä piirakoita Pinterestissä. Täytyy itsekin käydä ostamassa paketti piirakkaa varten.
Michele Obaman Becoming alkaa olla lopuillaan, Americana jatkuu Elviksen elämänkerralla. Päädyimme matkajuttujen kautta puhumaan Elviksestä ja lopulta katsomaan netistä Elviksen esiintymisiä veljeni ja kälyni luona. Lainasin vielä Elvis-kirjankin seuraavaksi lukemiseksi.
Vaikka äänikirjat ovat nykyisin suosittuja, haluan itse lukea paainettua tekstiä, rauhassa, hiljaisuudessa, omaan tahtiin.
Kulttuuriakin mahtui viikkoon; kävimme Amos Rexissa katsomassa perjantaina avautuneen surrealisti Rene Magritten näyttelyn. Vieläkin vähän harmittaa, etten nähnyt aTeam Labin näyttelyä, mutta näinpähän ainakin tämän.
Amos Rexlissa piti napata myös supersuosittu instagram-näkymä kattoikkunasta.
Huomenna ovatkin jo erilaiset näkymät, aikaisin aamulla lähden messmatkalle.Pariisiin
Olemme koko viikonlopun tehneet gluteenitonta kirjaamme Hellapoliisi Katin kanssa. Kirjan pitäisi tulla kuukauden sisällä kauppoihin. Tällä hetkellä tuntuu, että pysymme vielä tässä aikataulussamme.
Sain syksyllä pari vohvelirautaa Wilfalta kirjaamme varten. Minua kiinnosti kovasti vohvelikuppirauta, mutta en ollut sitä aiemmin ehtinyt vielä kokeilemaan. Nyt otin raudan käyttöön ja se pääsi heti suoraan tositoimiin. Olimme kehittäneet pari vohvelikuppireseptiä kirjaamme varten. Halusimme kirjaamme makean ja suolaisen vohvelikuppitäytteen.
Raudan mukana oli ohje normaalille vohvelille, mutta muutin sen gluteenittomaksi vaihtamalla normaalit jauhot gluteenittomiin jauhoihin ja sitten vaan jännitettiin, että miten homma onnistuu. Olin vaikuttunut, sillä hyvältä näytti.
Täytteeksi makeaan vohvelikuppiin valitsimme vatkautuvaa vaniljavaahtoa ja marjoja. Jäätelökin toimisi tässä hyvin.
Suolaiseksi täytteeksi valitsimme välimerellisen täytteen, täyte sisälsi muun muassa tuorejuustoa, oliivia ja fetaa.
Kuukauden päästä ilmenestyvässä gluteenittomassa kirjassamme löytyy tarkemmat ohjeet näiden kuppikakkujen tekemiseen. Kirjaa siis kanssani tekee siskon tyttöni Hellapoliisi Kati.
– totuttelin uuteen elämäntilanteeseen – olin piirun verran parempi äiti ja kuskailin poikia kouluun ja koulusta – ilostuin kuopuksen arviontikeskustelusta, joka meni hyvin ja poika sai paljon positiivista palautetta (josta tietty otan äitinä täyden krediitin :)) – esikoisen hammaslääkärikeikka meni hyvin, reikiä nolla. Toivottavasti sensodine-hammastahna auttaa hampaan vihlontaan – minä boheemi huithapeli siivosin kaksi keittiökaappia, tästä on hyvä jatkaa!! – söimme mm. tortilloja, kanaa currykastikkeessa, ja Peppi Pitkätossun voimavuokaa – kirosin pääkallokelin pahimpaan helvettiin, ilmeisesti mun on nyt pakko ostaa icebugit – tein ystiksen kanssa 1 h koiralenkin liukastellen, ei sitä voinut kävelyksi kutsua ja OLISI TEHNYT MIELI KIRKUA. Hiukan antaisin palautetta Helsingin kaupungille, HIEKOITTAKAA jalkakäytäviä – innostuin Konmarittamisesta ja ystiksen kehumasta itsensä kehittämiskirjasta, jonka saan onneksi lainaan – eräs asia painoi mieltäni ja sain sen kirjoittamalla pois sydämeltäni – sain tietää, että Bogireppana on väärähammas 1 kk kuluttua selviää, joutuuko koiruus oikomishommiin – ostin itselleni neilikoita ja ruusukimpun, koska olen sen arvoinen – kävin kerran kuntosalilla, 10 krt lippu ostettu!
VIIKON HIMOTUS: Ihana Lindex-herkku, rakastan tuota väriä ja sitä, että vyötä voi käyttää tai olla käyttämättä.
VIIKON TV-SARJA: Elisa Viihteen Ivalo. Lapin hyiseen talveen sijoittuva Ivalo (kansainväliseltä nimeltään Arctic Circle) on ensimmäisten todella koukuttava yhdistelmä nordic noiria, kauniita lumimaisemia ja fiksua jännitystä. Ivalossa asuva poliisi Nina Kautsalo (Iina Kuustonen) löytää erämaamökin kellarista kahlitun naisen, josta löytyy tappavan vaarallinen virus. Saksalainen virusasiantuntija Thomas Lorenz (Maximilian Brückner) saapuu avuksi, mutta virusta ei saada eristettyä, ja siitä tarina taitaakin vasta alkaa.
Tarinassa on väkevää ainesta ja ohjaus luottaa maisemien lisäksi myös loistavien näyttelijöiden vetovoimaan. Suositteluni!
VIIKON AJATUS: Sain hurjasti lohtua tästä Eeva Kolun kirjoittamasta postauksesta, varsinkin kun oma vuoteni 2018 oli raskas: Oltaisiko ihmisiä. (klik)
Ja meissä jokaisessa – joka ikisessä – asuu se mahdollisuus, että jossain vaiheessa saatamme kohdata enemmän kuin jaksamme kantaa. Jokainen, joka kuvittelee olevansa perustavanlaisesti alkoholistia, mielenterveyspotilasta tai työtöntä parempi ihminen, on enemmän ulalla kuin ne, joita halveksii.
Ei ole mitään meitä ja niitä. On vain meitä, ja me olemme kaikki tässä ihan samassa ihmisyyden veneessä.
Siihen, ihmisenä olemiseen, kuuluvat kaikki mahdolliset kokemukset ja tunteet. Kaikki ne joita olemme tottuneet ajattelemaan hyvinä tai pahoina, hyväksyttyinä tai kiellettyinä.
Eiköhän olisi jo aika antaa sille kaikelle tilaa olla ja näkyä, osana tätä yhtä ja samaa elämää.
Kiitos Eeva!
Väriläiskiä ja roiskaisuja viikkoon, tulkoon siitä värikäs ja rohkea!
Välillä on vaikea tajuta sitä, että syöt aamulla Bangkokissa aamiaisen ja jo illalla istutaan kotona omassa keittiössä, lähes toisella puolella maapalloa. Noh, siinä välissä on tuskainen n. 11 tunnin lento, mikä ei ole herkkua vaikka onkin päivälento ja takana lentokentän lähellä nukuttu hyvä yö. Kotiinpaluu hyvältä lomalta ei tuntunut niin rankalta, kun viikolla oli tiedossa keväinen meikkitilaisuus ja tapaaminen vanhojen koulukavereiden kanssa.
Tiistai-iltana tosiaan kotiuduttiin näistä niiiiiin ihanista maisemista – voi että! Kyllä se taitaa olla niin, että sydämemme on jäänyt tuohon kylään. Viihdyimme siellä taas niin hyvin ja saimme olla rauhassa, lähes ainoita asiakkaita. Nämä kuvat kertovat hyvin senkin, mitä teimme siellä. Minä istuskelin altaalla, kävelin pitkin rantoja ja taas istuskelin ja luin. Tuulet olivat suotuisat ja mies pääsi surffaamaan useina päivinä, ja silloin täyttyi rantakin kiteilijöistä eli leijasurffailijoista. Laitoin tähän alle videon mikäli laji on tuntematon joillekin (mies katsoi sen tarkkaan, onko asento hyvä ja mites ne hypyt kulkee, ennekuin antoi suostumuksensa julkaisuun. Valitteli kyllä että tuuli oli sen verran heikkoa, että hypyt eivät nousseet juuri mihinkään).
Kotona oli onneksi siistiä, sillä laitoin paikat kuntoon ennen lähtöä. Se on hassu juttu, mutta en osaa aloittaa pakkaamistakaan ennenkuin koti on fiksattu. Se ei kuitenkaan tarkoita suursiivousta meillä, vaan tavarat kaappeihin, pinnat siisteiksi ja lopuksi pyyhin staattisella tomuliinalla lattioilta pölyt. Se on paljon kätevämpää kuin kaivella imuria siinä tilanteessa ja imaisee pölypallerot takuuvarmasti yhtä huolella.
Muistaakseni laitoin ainakin Instaan jutun näistä Kierrätyskeskuksesta ostamistani tauluista. Toinen niistä pääsi tuonne alaeteisen ‘lähtökaapin’ päälle, mikä on kaivannut jotain seinälle. Se saa nojata rauhassa seinää vasten, kun en halua tehdä reikiä seinään. Lipasto on saanut nimensä siitä, että siinä säilytetään avaimia, huiveja, käsineitä ja kaikkea muuta, mitä napataan mukaan lähtiessä. Taulu maksoi 2 euroa, ja on harrastelijamaalarin työ.
Onko muilla samanlaisia siivousmaneereita lomalle lähtemisen suhteen?
Torstaina taivalsin aamun tihkusateesta suoraan palmujen katveeseen Physicians Formulan lanseerausinfoon. Sarja on itselleni tuttu jo työkuvioiden aikaan USA:n matkoilta ja muistan miten kiinnostavalta se näytti monimuotoisine pakkauksineen. Jenkkityyliin jokaisessa pakkauksessa on selvästi kerrottu jo etupuolella, mitä se tekee ja mihin se on tarkoitettu. Tilaisuudessa minut meikannut suloinen Eevis Liedes kertoi, että hän ja monet muut meikkitaiteilijat ovat raahanneet mm. Butter Bronzeria Kalifornian työmatkoiltaan – mutta nyt ei enää tarvitse, sillä sarja rantautui juuri Suomeen Citymarket-ketjuun sekä muutamiin nettikauppoihin.
Sarja on jo 80 vuotta vanha ja sen kehitti v. 1937 lääkäri ja allergiaspesialisti dr. Frank Crandall auttaakseen vaimoaan, joka kärsi ihosairaudesta. Sarja on jatkanut samaa linjaansa kaikki nämä vuodet ja tuotteet ovat lääkäreiden kehittämiä, allergiaystävällisiä, herkkäsilmäisille ja piilolinssien käyttäjille sekä herkälle iholle sopivia, dermatologisesti ja kliinisesti testattuja.
Siinä on laaja valikoima tuotteita kasvoille, kuten meikkivoiteet ja ihanat bronzerit, joista kuulemma koko tarina aikoinaan sai alkunsa, silmämeikkejä ja huulimeikkejä. Pakkaukset ovat värikkäitä ja monimuotoisia – aikamoisen virkistävä väripilkku meikkimaailmaan. Ja hintataso on kohtuullinen 8,90 – 19,90 e. Kannattaa käydä tutustumassa.
Jätin omat meikkikuvat suosiolla laittamatta tänne, sillä kytevä flunssa oli harmaannuttanut olemuksen raikkaasta uudesta huulipunasävystä huolimatta, mutta onneksi paikalla oli komeampaakin kuvattavaa, symppis huipparituomari, malli ja kauneusagentti Juri Silvennoinen.
Se flunssa iski sitten ja kaatoi koko viikonlopuksi sängynpohjalle. Ihostakin tulee hetkessä jotenkin kumman korppuinen ja kuiva, mutta olen hoidellut sitä tällaisella setillä. Kropalle öljyä kunnon kerros, mikä on myös estänyt ihon hilseilyn jaloista reissun jälkeen. Kasvoille putsauksen jälkeen ensin hoitovesi, sitten kosteuttava seerumi ja sitten vielä kasvoöljy pitämään eli sitomaan kosteuden iholla. Sen jälkeen vielä voide.
Yksi tuote on sellainen, mikä on nyt kyllä nostettava kerrassaan superlöytönä: Avenen Cold Cream huulivoide*. Se on hyvin rasvainen mutta ohut, joka sulaa huulille eli juuri sellainen mikä huulirasvan pitääkin olla. En ole koskaan tykännyt sellaisista, mitkä ovat mattaisia huulilla, jotenkin en usko edes niiden tehoonkaan. Tämä Cold Cream pehmentää heti ja bonuksena tuo ihana kiilto. Tästä en luovu!
Allaoleva kuva on masentavan huono ja huulivoidekin epäskarppina edessä, mutta tämä nyt oli parasta mitä sain sairasvuoteelta aikaiseksi.
Ja arvatkaa, onko puristelutyynyä rutisteltu, sillä en ole vieläkään nähnyt matkan jälkeen mummin palleroisia! Jos et tiedä mikä tyyny se on, niin kurkkaa täältä. Ensi torstaina on tarhassa ‘Tärkeän ihmisen päivä’ ja minut kutsuttiin sinne, joten näen ainakin pienemmän silloin 💕
Nokka ja pääkin tukossa katselen tässä olohuoneen valtaisaa, lattiaa kohti valuvaa peikonlehteä. Se kasvaa ja leviää hurjaa vauhtia ja sille pitäisi laittaa kiiruusti kunnon tukikepit. Ja mullat olisi hyvä vaihtaa… Mutta vielä ei jaksa sen asian kanssa ajatusta pidemmälle.
Mitä sinun viikkoosi kuului? Oletko jo aloittanut kukkien keväthuollon?
Emme tällä kertaa päässeet Gaboniin, mutta jotain piti keksiä Norsunluurannikon ja São Tomén ja Príncipen välille – olihan meillä lennot ja majoitukset varattu ja maksettu São…
Päätin toteuttaa ensimmäisen ja ehkä viimeisen My Day-videon. Videon tekemisessä oli nimittäin kamala homma ja kieltämättä tunsin itseni hieman oudoksi, kun kuvailin kaikkia pieniä hölmöjäkin askareita. Mutta, mutta, jos haluat kurkistaa arkiseen maanantaihin, meikkikaappiin, naisluolaan, meidän makkariin, kurkkia eläinten hassuja käänteitä ym. niin tältä videolta sitä löytyy. Meidän seniili Osku-kissakin on sellainen mouruaja, että oksat pois. Lisäksi meitä tänään ilahdutti ystävänpäiväpaketin muodossa Tassulinnan Tuija, Pepsi ja Max. Menkäähän kurkkimaan Tassulinnan blogia, siellä on kissaeloa parhaimmillaan. Olin aivan äimänä, että Tuija lähetti niin ihanan yllärin ja siellä on jotain ihan meille kaikille, Oskulle, Mikille, Samulle ja tälle emännälle. Tuijan kassa olemmekin nähneet kissabloggaajien tapahtumassa ja Tuija on erittäin sydämellinen tyyppi. <3 Kiitos Tuija ihan mielettömän paljon ylläristä, olet uskomaton. Lisäksi tänään sattui tulemaan kaksi pr-lähetystä, niin ne avataan kyseisellä videolla. Kuvasin ruokaostoksetkin, mutta ne unohtui videosta pois, mutta liitän ne ensi viikolla julkaisuun lähtevään makaronilaatikkovideoon. Nimittäin en tee ihan tavallista makaronilootaa ja on kiva jakaa resepti niin täällä, kuin Tubessa. Laitetaan se ostoskorin sisältö ja kuinka paljon kaikki lopulta maksoi siihen videoon. Sitä ennen tulee Souliinan Lauantailounas tubeen tämän viikon lauantaina. Emme ole superkokkeja, en minä ainakaan eli haluamme jakaa helppoja arkiruokajuttuja. On aikomus nimittäin pyrkiä tekemään kanavallamme arkisia ruokajuttuja Lauantailounaan muodossa.
Jos jotakuta muuten kiinnostaa, niin Instagram yhteistyönä saamani koru on Syster P:n valikoimistaja koodilla “TIIA15”, saat -15% alennuksen 13.2 aamupäivään asti. Eli alekoodi on voimassa 48h Insta julkaisusta. Omistan muutamia Syster P koruja ja olen tykännyt todella kovasti näistä käsintehdyistä koruista. En hyödy, jos hankitte itsellenne jotain kyseisestä linkistä eli kyseessä ei ole mainoslinkki.
Tassulinnan Tuijan lisäksi Essie Suomi päätti ilahduttaa ystävänpäiväyllätyksellä eli kyseisillä essie valentines day kynsilakoilla. Löydät kyseiset kynsilakat muuten täältä Kicksin valikoimista *sis mainoslinkin: Kicks essie. Nyt on niin soma setti, että tästä ilahtuisi ihan kuka tahansa ystävä tai ainakin melkein kuka tahansa ja voihan ystislahjan ostaa itselleenkin. Hinta on 13,90e.
Maybellinen Lash Sensational ripsiväri on ihan huippu<3 Kolme arpaa Ihkua viikonloppua Tiia<3
Hurjasti onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistujille. Tässä olkaapa hyvä varsin tylsä My Day video alla.
Miten siellä, toivotteko lisää näitä My Day videoita tai mitä aiheita toivoisitte meidän YouTube-kanavalle, jonka muuten voit halutessasi tilata täältä. Meillä on paljon ideoita, mutta ilman muuta toteutetaan teidänkin ideoita, jos vaan haluatte vinkata.
Niin on vaan tullut aika juhlia jälleen blogisyntymäpäiviä ja juhlistaa sitä, että Kristallikimara on kuusi vuotias. Hassua, miten tämä aika onkaan lentänyt siivillä ja mitä kaikkea olen saanut kuuden vuoden aikana tehdä ja nähdä ja kokea.
BLOGIN PERUSTAMINEN
Blogia aloitin pitämään tyttärien ja miehen kannustamina, mutta nykyisin he eivät sitä tietenkään tunnusta. Kristallikimara on kuusi vuotias ja olen kaikki nämä vuodet varmasti uuvuttanut perheeni tällä blogiani koskevilla uudistuksilla ja muulla hössötyksillä, joten ymmärrän heitä.
Olin tehnyt paljon kaikenlaisia käsitöitä ja vaatteita, joten siitä se varmasti lähti. Mies ehdotti, että blogi voisi olla minulle se paikka, johon voisin laitella kuvia tekemistäni vaatteista ja sisustusjutuista ja keramiikasta, jonka sitten kylläkin lopetin jo ennen blogin perustamista. Niin ja kaikesta muustakin, mitä näpersin, voisi olla kiva tallentaa muistoksi vaikka blogin muodossa.
Aluksi olin tietysti jyrkästi vastaan, sillä ajattelin, että minun pitäisi olla jotakin, ei vain tavallinen tyyppi, vaan asiantuntija. Olin toki lukenut blogeja jo useamman vuoden, mutta ihan hirvitti ajatuskin julkaista jotakin nettiin.
No, koska olen välillä aikamoinen yllytyshullu, aloin asiaa enemmän sulattelemaan ja kohtahan sitä meikäläinen jo oli blogia synnyttämässä ja eihän minulla ollut tästä hommasta mitään hajua, mutta tulta päin. Kosmetiikka kiinnosti myös, joten oli selvää, että blogistani tulisi lifestyle tyylinen. Eikä minua oikeastaan edes pelottanut, kun asiaan paneuduin ja tajusin, ettei minun blogiini kukaan kuitenkaan päätyisi, joten mitäs tuosta.
Nimeäni en tietysti halunnut mihinkään esille eikä tietysti kuvaakaan. Pari vuotta meni, ennenkuin uskaltauduin kuvaani tänne laittamaan. Olin ottanut asioista selvää ja ostanut järjestelmäkameran, jolla sain jo ihan kivoja kuviakin otetuksi. Kuvankäsittely sitten taas oli ihan uutta, jota lähdin räpeltämään, jotta kuvat saisivat hiukan kirkautta ja tuotteet näyttäisivät paremmilta.
UUSIEN BLOGIYSTÄVIEN SAAMINEN
Lukijoita alkoi pikkuhiljaa liittyä listalle ja innostuin tästä bloggamisesta niin, että aloin etsimään lisää tietoa kehittääkseni blogiani eteenpäin. Kivointa ja parasta antia tässä on ollut ihaniin uusiin ihmisiin tutustuminen, sillä harvemmin niitä uusia kavereita näin aikuisena enää saa. Myös liittyminen nelkytplusblogeihin avasi mahdollisuuden yhteisöllisyyteen, toistemme tukemiseen ja kannustamiseen, sillä olimme kaikki melkein samassa tilanteessa ja saimme apua toisiltamme, kun sitä tarvitsimme. Logo nelkytplussasta löytyy aina sivun lopusta, josta voi katsella myös muiden bloggaajien tarinoita.
Loppuvuoden puolella perustin vielä youtube-kanavan blogilleni, jossa oli joulukalenterissa päivittäin joku käsillä tekemiseen liittyvä juttu. Nyt olen pitänyt siitä taukoa ja se heräilee kohtapuoliin taas eloon ja yritän tehdä sinne jatkossa videoita aina kuukausittain.
WORDPRESSIIN SIIRTYMINEN
Viimeisin harppaus oli siirtyminen bloggerin puolelta wordpressiin josta olen kiitollinen ja iloinen, että olin niin rohkea, että sen tein. Mutta tie on ollut aika haasteellinen tämmöiselle, jolla ei nämä tietotekniikkajutut ole ihan helppoja. Uskon tämän tästä helpottuvan, vaikka vielä asioita viilailen, mutta nuo vanhat postaukset kuvineen saattavat olla hiukan hölmösti, kunnes saan ne kaikki ojennukseen tai näyttämään niin hyvältä, kuin mahdollista.
Sitä ei voi kieltää, että wp:n puolelle siirtyessä luvut hieman notkahtivat, mutta nekin ovat jo alkaneet nousta, joten hyvältä näyttää.
ARVONTA SYNTYMÄPÄIVIEN KUNNIAKSI
Arvontoja on kiva järjestää näin syntymäpäivien kunniaksi ja toivon tämän arvonnan myötä myös vanhojen lukijoiden löytävän taas blogini, muutosta huolimatta. Arvonnan palkinnoksi olen kerännyt loistavia tuotteita Isadoralta; Face glow hihglighting wheel 51 champage glow, liquid lip crome 45 pink planet, huulipuna 209 tender peach. Sekä luonnonkosmetiikkamerkiltä Boho greeniltä; bronzer terra cotta, ruskea ja musta luomiväri ja kulmakynä.
Osallistuminen arvontaan toimii seuraavasti: Jätä kommenttikenttään sähköpostisi, joka jää vain minulle näkyviin ja nimesi, sekä kerro kuinka kauan olet seurannut blogiani vai oletko kenties löytänyt tänne juuri äskettäin. Olisi myös kiva kuulla, mistä haluaisit minun postaavan mieluiten tai onko sinulle toiveita jostakin tietystä aiheesta. Arvonta alkaa heti ja se päättyy ensi sunnuntaina 17.2. klo 21.00. Oikein paljon onnea kaikille arvontaan !
Itse aion juhlistaa sitä, että Kristallikimara on kuusi vuotias, vaikkapa lasillisella kuohuvaa ja macaronseja.
Eilen töissä juteltiin naimisiin menosta ja meillä apuna ollut sijainen oli sitä mieltä, että ei ole mitään järkeä mennä naimisiin.
Sanoin hänelle, että tässä asiassa olen eri mieltä.
Minusta oli tärkeää mennä naimisiin, se oli sinetti meidän rakkaudelle ja halulle olla yhdessä siihen asti kunnes kuolema meidät erottaa!
Tiedän liittoja, jotka ovat kestäneet iäti, ilman sitä avioliittoakin, mutta minulle naimisiin meno oli jollain tapaa se piste i:n päälle.
Olin niin ylpeä kun minusta tuli rouva Krimou <3
Jos tänään saisin tehdä kaiken uudestaan, niin valitsisin edelleen sinut Rachid, niin hyvässä kuin pahassakin. Minun itsetuntoni lytättiin, ennen Rachidia, niin alas, että luulin, etten sitä koskaan enää löytäisi. Ajattelin, että en kelpaisi kenellekkään, ei minua kukaan halua kun olen tällainen. Voin sanoa, että se tunne on musertava. Sitten tapasin hänet, joka näki minut kauniina, haluttavana ja rakasti minua juuri sellaisena kuin olen ja joka teki töitä tehdäkseen juuri minut onnelliseksi. Välillä vain katson Rachidia ja ajattelen, että miten voinkaan olla niin onnekas, että sain hänet miehekseni. Rakastan sinua habibi <3 Kiitos, että olet auttanut minua löytämään itseni!
Tämän vuoden tavoitteena on ollut lisätä liikuntaa. Koska säännölliset ryhmäliikuntatapahtumat on tällä hetkellä laskettu pois, olen pyrkinyt lisäämään hyötyliikuntaa ihan tavallisessa arjessa. Meikäläisen kohdalla se tarkoittaa yksinkertaisesti kävelyn lisäämistä eikä mitään muuta.
Olen jo pitemmän aikaa onnistunut jättämään auton kotiin useamman kerran viikossa ja tehnyt työmatkani kävellen. Koska työpaikka on vain 1,5 km:n päässä, ei ole ollut edes tarkoituksenmukaista hurauttaa autolla töihin, koska matka taittuu kävellenkin n. 15 minuutissa. Kävelyyn menee tietenkin hieman enemmän aikaa, mutta tämän olen pysynyt ottamaan huomioon aikatauluissa aika hyvin. Kieltämättä totaalikävelyyn en ole pystynyt, mutta työmatkakävelyä olen pystynyt lisäämään reilusti.
Liikunnan lisäksi tuntuu, että olen muutenkin vähentämässä turhaa autoilua. Meillä välimatkat kaupungin sisällä ovat melko lyhyet, joten kävellen pääsee melko hyvin joka paikkaa, kunhan vain on riittävästi aikaa. Samalla tuntee tekevänä jonkinlaista ilmastotekoa, kun ei talvipakkasilla käynnistä autoa pienten reissujen takia lainkaan, säästän luontoa ja tietenkin myös rahaa. Tällä hetkellä kävelen viikon aikana useammin kuin käytän autoa. Tämä henkilökohtainen ekotekoni ei ole suuren suuri, mutta minulle merkittävä, sillä saan tästä päätöksestäni kuitenkin sen liikunnallisen hyödyn. Siksi aion jatkaa itseni kävelyttämistä jatkossakin.
Kävellessä minulla on aikaa hengähtää ja joskus jopa pysähtyä ottamaan valokuvia.
Viimeaikaiset luontokuvat ovat kaikki työmatkani varrelta ja niistä kuvista huomaa hyvin, miten kelit ovat vaihdelleet.
Tämän postauksen kuvat ovat viime viikon alusta ja nyt lumimassat ovat sateiden myötä huvenneet merkittävästi.
Karpalon maussa on jotain talvista, eikö? Karpalo-valkosuklaamoussekakku sopiikin hyvin talvisiin juhlahetkiin, vaikkapa ystävänpäivään.
Ostin viime vuonna halkaisijaltaan pienemmän, korkean kakkuvuoan. Olen tainnut käyttää ainoastaan tätä vuokaa joka kakkuuun hankinnan jälkeen. Teen kakkuja tosin harvoin, aina täytyy olla joku juhlatilanne.
Tämän helpon karpalo-valkosuklaamoussekakun tein uudenvuoden juhliin, mutta odottelin tänne helmikuulle reseptinjulkaisun kanssa. Tammikuussa kakkureseptit eivät hauissa nouse kovin korkealle, mutta helmikuulla makea taitaa alkaa taas maistua.
Tästä kakusta riittää reilusti noin 10-12 hengelle. Vaikka moussekakku tuntuu ilmavalta, se on kuitenkin hyvin täyttävää, onhan tässä puolisentoista kiloa ravintoarvoltaan vähemmän keveitä aineksia…
Karpalo-valkosuklaamoussekakku
Pohja:
150 g Domino-keksejä
2 rkl maitoa
5 dl Flora Vispiä
2,5 dl Flora Kuohua
600 g appelsiini-tuorejuustoa
400 g valkosuklaata
150 g karpaloita
makeisia koristeluun
Tee ensi pohja. Murenna keksit sauvasekottimen kulhoon. Sekoita joukkoon maito. Aja sauvasekottimella hienoksi.
Taputtele keksimurut tasaiseksi, tiiviiksi kerrokseksi n.16 cm korkealaitaisen irtopohjavuoan pohjalle. Nosta vuoka jääkaappiin täytteen teon ajaksi, jotta pohja kovettuu hieman.
Soseuta karpalot sauvasekottimella.
Vatkaa Flora Vispi ja Kuohu samassa kulhossa paksuksi vaahdoksi, vatkaa joukkoon notkistettu tuorejuusto. Pilko valkosuklaa mikron kestävään kippoon. Sulata suklaa mikrossa varovasti välillä sekoitellen, valkosuklaa palaa helposti. Anna jäähtyä (mutta ei jähmettyä), suklaa ei saa olla kuumaa, kun alat sekoittamaan sitä kerma-tuorejuustoseoksen joukkoon. Sekoita suklaa kerma-tuorejuustoseokseen, lisää karpalosose, sekoita.
Lusikoi suklaamousse kakkupohjan päälle, tasoita.
Laita kakku jääkaappiin hyytymään muutamaksi tunniksi. Kakun hyydyttyä, poista irtopohjavuoan reunaosa. Vedä kakun reuna siistiksi sileäreunaisella veitsellä jos se on epätasainen.
1 kk kuluttua selviää, joutuuko koiruus oikomishommiin
Kolme arpaa
Ihkua viikonloppua Tiia<3