Quantcast
Channel: Nelkytplusblogit
Viewing all 13172 articles
Browse latest View live

AHVENANMAAN MATKA

$
0
0

Pr-matka Visit Åland ja Silja Line Oli lokakuinen ja hiukan pöpperöinen sää aamuyöllä neljän jälkeen, kun meikäläinen kampesi itsensä sängystä ja kiiruhti kohti Helsingin keskustaa ja Kiasmaa. Mies oli niin ihana, että jaksoi lähteä minut autolla keskustaan viemään ja siellä bussi jo odotti. Suuntasimme klo 5.15 kohti Turun satamaa ja Ahvenanmaan matka saattoi alkaa. Olin siinä mukavasti saanut muutaman tunnin yöllä jopa nukuttuakin ja bussissa toki olisi voinut nukkua vielä lisää, mutta ei se uni vain tullut, sillä pikkuisen jo jännitti tuleva Ahvenanmaan matka ja mitä kivaa siellä olisikaan meille tarjolla. VASTUULLISESTI LAIVALLA Tällaisena aikana matkustaminen on haasteellista, sillä se tulee tehdä turvallisuutta noudattaen. Kukaan ei saa lähteä matkalle, jos vähänkään siltä tuntuu, että olisi tulossa kipeäksi. Laivalle voi lähteä luottavaisin mielin, sillä ainakin tällä reissulla matkustajia oli todella vähän ja kun oleskelee omassa porukassa ja muistaa aina turvavälit, niin hyvin se menee. Käsienpesupaikkoja oli lisätty ja käsidesiä löytyi useampia ympäri laivaa. Risteillessä on mukavaa, kun on hytti, vaikkei yötä laivalla viettäisikään. Sinne voi kantaa tax-free ostokset ja siellä ennättää ottaa pikku päiväunet, jos vaan saa unenpäästä kiinni. Minä en kyllä saanut, mutta mukava siellä oli huilata ja olla omassa rauhassa, jos sitä toivoo. Meillä oli ensin aamiainen Galaxyn buffassa ja siellä oli todella väljää, joten ei siis syntynyt jonoa tai tungosta noutopöytien ympärille. Meitä ohjeistettiin ottamaan heti kertakäyttöhanskat, joita tulisi käyttää, kun valitsee itselleen ruokaa ottimilla. Minusta tämä on loistava keksintö, vaikka niitä ottimia varmasti tämän lisäksi vaihdetaankin usein, niin tuli turvallinen olo, kun kaikki käyttivät näitä hanskoja. Lounaan söimme myös laivalla ja Happy Lobster tarjosi maukkaat alkupalat, jossa minulla allergisena oli merileväkaviaaria. Pääruuaksi sain kanaa, muilla oli kalaruokaa ja jälkiruokana mahtavaa rapeakuorista pannacottaa. Suosittelen. AHVENANMAAN MATKA Ennen tämän upean tuulimyllyn näkemistä, Ahvenamaan toisella laidalla, saavuimme ensiksi Arkipelag-hotelliin. Meitä oli kolme eri ryhmää, jotka oli jaettu kiinnostusten kohteiden mukaan, joten myös yövyimme eri hotelleissa. Ahvenanmaan matkan vaihtoehtoina olivat lapsiperheet, urheiluaktiviteetteja testailevat tai ruokaan ja juomaan perehtyvät. Minä valitsin tuon viimeisen ja meidän ryhmässä otettiin hiukan tuntumaa Ahvenanmaan pienpanimoihin ja herkuteltiin makealla. Muistelin, että hotelli Arkipelag on minulle tuttu nuoruudesta, sillä olen ollut juhannusta leirintäalueella viettämässä. Päätimme lähteä sadetta illaksi pakoon, kun olimme kykkineet riittävästi kosteassa teltassa ja vietimme hotellin yökerhossa iltaa. Tai niin luulin, että oli tuttu, sillä en itse asiassa tunnistanut Arkipelagia lainkaan, mutta onhan tänne tehty vuosien saatossa uudistuksia ja yökerhon paikalla on nyt uusi ravintola Compagniet ja oleskelutila, jossa voi pelata erilaisia pelejä. Hotellisssa asustin kahden hengen huoneessa ja kylpyhuoneessa oli sekä suihku, että amme. Ammeessa tuli rentouduttua hetki ennen illallista ja se kyllä tuntui taivaalliselta. Hotellissa on myös saunaosasto ja uima-allas, mutta nyt sitä ei koronan takia pidetty auki. Huoneeni oli kolmannessa kerroksessa ja sieltä oli myös upea merinäköala. Satuin vahingossa kurkistamaan ulos juuri, kun aamuaurinko nousi ja sain vangittua kauniin auringonousun. OLUTPANIMOT JA LIMONADITEHDAS Hotellin kävimme heittämässä vain laukkumme ja siirryimme odottavaan bussiin, joka vei meidät halki idyllisen syksyisen Ahvenanmaan, kohti ensimmäistä pienpanimoa, Open water breweryä. Linkin takaa löytyykin enemmän tietoa panimon tuotevalikoimasta. Muutamia oluita saimme maistella ja yllättäen juuri tämä tumma olut olikin maultaan mukavan pehmeää ja ei lainkaan niin kitkerää, miksi yleensä tummat oluet luokittelen. En toki ole perehtynyt oluisiin, sillä juon niitä harvemmin, mutta jos juon, niin lager on enemmän omaan makuuni. Aurinko alkoi mukavasti paistamaan ja bussin ikkunasta sai ihastella, kuinka lampaat, lehmät ja hevoset käyskentelivät laitumilla. Postlaatikon vieressä kiehnäsi pulska maatiaiskissa, kun me hurautimme bussilla seuraavaan kohteeseen, Amalia`s limonadfabrik. Täällä pääsimme maistelemaan erilaisia limppareita, muutamia siidereitä ja näiden lisäksi samassa tehtaassa sijaitsevan Mercedeksen chokolaterin suklaita. Lautasella ja laseilla oli niin paljon makeaa, että uskon sokerihimon ainakin hetkeksi laantuneen. Suklaissa oli hauskasti erilaisia vaihtoehtoja, toffeeta sisällä ja suolarakeita päällä, tai valkosuklaata sisällä ja tummaa suklaata päällä. Suklaat olivat hyvin täyteläisiä ja näin pähkinäallergisena oli ihanaa, kun lautasella ei ollut lainkaan pähkinäisiä suklaita, vaikka kyllä niitäkin myynnissä oli. Suklaat tehdään käsin ja ne myös pakataan käsin kauniisiin rasioihin. Kurkkaa tuonne linkin taakse, niin näet mitä herkkuja siellä onkaan ja lisäksi siellä näkyy myös suklaakondiittori Shanna, joka nämä itse valmistanut. Meille tarjoutui myös mahdollisuus maistaa vasta kehitteillä olevaa giniä sisältäviä suklaapalleroita. Gini, jaa-a mietin minä, joka en halua alkoholia suklaaseeni, mutta tämä oli ihan miellyttävän raikas yllätys, joten odotan millainen siitä joskus sitten tulee, kun se on valmiina. Ilta päättyi illalliseen Compagniet ravintolassa ja saimme ihailla persoonallista, itämaista sisustusta. Aamu sarasti ja aamiainen nautittiin hotellilla ja sitten jälleen köröttelimme bussimatkan läpi Ahvenanmaan ja kohti Stallhagen olutpanimoa. Saimme suhteellisen perusteellisen oppitunnin oluen valmistamisesta ja Stallhagenissa oli myös perinteinen kyläkauppa. Siellä oli myynnissä omia ja lähitienoon yrittäjien tuotantoa. Jälleen hurautimme bussilla päivän toiseen kohteeseen Ålands distillery ja Smartbyhyn ja matkalla ihastelimme Kasteholman linnan raunioita. Raikas juoma, joka yllätti oli jälleen kerran, oli giniä sisältävä ja veriappelsiinilla ja basikalla maustettu drinkki. Se oli todella raikas ja sopii hienosti kuuman kesäpäivän juomaksi. Reissun kohokohta oli monelle juuri tämän Ahvenanmaan pannukakun syöminen ja kieltämättä se oli hyvää. Nämä pannukakut tehdään riisipuuroon tai mannapuuroon ja päälle lorautetaan luumukiisseliä, sekä aimo annos kermavaahtoa. En tiennytkään, että se pannukakku tehdään puurosta ja tällä pannarilla on kuulemma oma historiansa. Aikoinaan kun vieraita saapui, haluttiin olla tietysti vieraanvaraisia, vaikka ei olisi ollut varaakaan. Jos mitään muuta ei ollut vieraille tarjota, kuin puuroa, niin siihen lisättiin voita, munia, jauhoja ja se paistettiin uunissa. Näin saatiin herkullinen tarjottava, joka kyllä oli niin namia, että tätä kyllä pitää itsekin vielä kokeilla tehdä. Smartby linkin takaa löytyy lisää tietoa siitä, mitä kaikkea se sisältää; mm. ravintola, viinikellari, jossa voidaan järjestää myös erilaisia tilaisuuksia sekä leipomo, kauppa, jossa oli omia ja paikallisten yrittäjien tuotteita myynnissä. Tulossa on tulevaisuudessa oma hotelli tuon ravintola yhteyteen joskus vuoden parin päästä. Kotimatka koitti Baltic Prinsess laivan kyydissä ja buffetissa saimme jälleen kerran mahamme täyteen. Kaikki, minä mukaan lukien innostuimme vege-pöydästä, josta löytyi hiukan kevyempää syömistä kaiken tämän syöpöttelyn jälkeen. Oletko sinä käynyt koskaan Ahvenanmaalla? Yleensä suurin sesonki on kesällä, mutta näin kauniina syksynä, tämä oli kyllä mukavan piristävä ja onnistunut matka. Jos kiinnostuit Ahvenanmaan tarjonnasta, niin joulun tienoilla on tulossa Ahvenanmaan matka, josta löytyy lisätietoa täältä. Niin ja se tärkein juttu, tälle risteilylle ei tarvita karanteenia. Kiitos mukavasta matkasta Ahvenanmaalle Marika, Armi ja Sanna!

The post AHVENANMAAN MATKA appeared first on Kristallikimara.

The post AHVENANMAAN MATKA appeared first on Nelkytplusblogit.


Viininpunainen – syksyn täsmäväri

$
0
0

[ *-merkityt tuotteet pr-näytteitä ]

Nyt inspiroidun viininpunaisesta – kuten aina syksyisin. Tällä ei ole mitään tekemistä trendien kanssa, viininpunainen vain on yksi kauneimmista meikkiväreistä, joka sopii monille. Kun sävy on pehmeä ja hillitty eikä liian kylmänliila, se on mitä kaunein myös aikuisen kasvoilla.

Viininpunainen eli burgundi on syksyn täsmäväri. Se toimii asusteena, pörröisenä neuleena (kunhan vaan löytäisi!), kynsilakkana, huulilla ja luomilla. Pehmeäsävyinen harmaalla taitettu viini imartelee kasvoja ja raikastaa tyylikkäästi beigejä, harmaita tai mustia vaatteita.  

Tässä on muutamia vinkkejä syksyn uusista meikkiväreistä ja -tuotteista, nämä ovat värejä, mistä olen itse hurmaantunut.

Syksyn herkullisin väripaletti Physicians Formulan Róse All Play* sisältää upeita viininpunaisia sekä pehmeitä kaneli ja nude -mattavärejä. Seitsemän mattasävyn lisäksi on viisi metallinhohdetta, joissa on nyt niin suosittua kuparinhehkua. Niitä voi sipaista vaikka sormella paletin muiden värien päälle, luomen keskiosaan antamaan valonhehkua. Luomivärien laatu on superpehmeä ja väriä irtoaa ihanteellinen määrä. Todella ruusuiset ja käyttökelpoiset värit.

Kenelle: kun haluat vaihtelua luomiväreihin, mutta värejä mitkä sopivat täydellisesti keskenään 

Voh: noin 25 e / Citymarket ja verkkokaupat (saatavilla vain rajoitetun ajan)

Löysin vanhan kuvan missä olen tehnyt meikin luumun- ja viininpunaisilla väreillä. Värit eivät tee lainkaan punaisiksi silmiä, kun käyttää tummaa – mustaa tai tummanharmaata – rajausta. 
Shiseidon LipLiner InkDuo Prime + Line* on kynämuodossa oleva kätevä huulituote. Samassa pakkauksessa on kaksi tuotetta: kynän toisessa päässä on väritön, kevyt pohjustus ja toisessa päässä on ohut rajauskynä. Rajauskynä on pehmeä, joten sitä voi käyttää halutessaan vallan mainiosti huulten värittämiseenkin, huulipunana. Vaikka nimessä on ink, tämä on ihan voidemainen kynä. Pidän kovasti niiden hillityn pehmeästä värimaailmasta ja puolimatasta lopputuloksesta. Valikoimasta löytyy kauniiden perusvärien lisäksi upea viininpunainen 11 Plum (kuvassa). 
Pohjustus on kevyen tuntuinen huulilla ja levittyy kuin unelma. Kiva ajatus, että samassa tuotteessa on pohjustus ja rajaus (+väri)!
Kenelle: Kun haluat huulimeikin pysyvän tuntikausia
Voh 27 e / myynnissä Sokos, Stockmann ja verkkokaupat.

Itselläni on yhtenä huulituotteena paksu voidemainen kynä, joita hamstrasin silloin kun valmistaja lopetti sen. Pidän kovasti kuultavista ja luonnollisista huulimeikeistä ja kynämuoto on mielettömän kätevä myös mukanakuljetettavaksi. 

Yves Rocherin Brilliant* helppokäyttöinen huulikiiltokynä antaa vain aavistuksen väriä, mutta herkullisen kiillon. Ravitsevan ja suojaavan kynän tumminkaan sävy, kuvan viininpunainen 10 Prume Tendre, ei ole tumma huulilla. Se on nimensä mukaisesti ‘herkkä’ eli todella läpikuultava ja siksi erinomainen kaikille, jotka haluavat hillityn sävyn.
Kenelle: Kun haluat paljon kiiltoa ja vähän väriä.
Voh: 13.90 / Yves Rocher verkkokauppa

Vastustamattoman ihanaan pulloon pakattu L’Atelier Rouge -kynsilakka* on Kickseissä myytävä sarja, johon kuuluu myös hyvä valikoima kynsienhoitotuotteita. Lakkoja on kolmisenkymmentä sävyä, upeita vaaleita, kirkkaita punaisia viileinä ja lämpiminä, pastelleja – mitä vaan toivoa voi. Ostan itse kynsilakankin aina värin mukaan, en merkin. Ja tässä värejä löytyy.
Kynsilakka on todella kiiltävä ja jättää tasaisen värin kahdella kerroksella. Kuvan tummempi sävy on nimeltään Bonne Nuit, hyvää yötä. Se on yhdellä kerroksella purppuraisempi, kahdella kerroksella syvä viininpunainen – upea sävy. Kuvan punainen lakka on nimeltään BonBon.
Kenelle: Kohtuuhintaan upeat ja raikkaat värit, suorastaan vaikea valita…
Voh: 9,90 / Kicks myymälät

Ja ihan pakko on lisätä tähän viimeiseksi vielä omasta Lumene -kokoelmastani – tai siis minulle suunnitellusta – ihastuttava luomiväri ‘Punaviinin lämpö’. Labran tytöt tiesivät ja tunsivat – olihan meillä tosin lukuisia yhteisiä vuosia takana. Tätä väriä ei ole valitettavasti saatavilla, sillä tämä on uniikkikappale, joka tehtiin varta vasten minulle läksiäislahjaksi Saariston Seireeni -kokoelmaan. Kirjoitin kokoelmasta tässä jutussa.

Tässä oli pieni katsaus, inspiraatio ja ylistys viininpunaiselle värille, joka ei petä.
Maarit

The post Viininpunainen – syksyn täsmäväri appeared first on Nelkytplusblogit.

Villa Kokkonen on Alvar Aallon pöytäliinaan luonnostelema taiteilijatalo

$
0
0

Tuusulanjärven rannalla seisoo viuhkamainen taiteilijatalo Villa Kokkonen. Tämän talon arkkitehti Alvar Aalto luonnosteli ravintolan pöytäliinaan hyvän ystävänsä säveltäjä Joonas Kokkosen flyygelin ympäri 1967. Kun luova ihminen saa idean ja skissipaperia ei ole saatavilla käytetään mitä käsillä on eli vaikka valkoista liinaa! Aalto oli urallaan suunnitellut vain muutamia yksityiskoteja mutta miesten välinen ystävyys sai hänet tarttumaan tehtävään kun Kokkonen tiedusteli Aallon toimistosta arkkitehtia taloprojektiinsa. Kokkoselle oli äärimmäisen tärkeää, että hän saisi sävellystyönsä aikana kävellä flyygelinsä ympäri. Ja totta kai myös talon akustiikka, johon Aalto paneutui Kokkosen konserttitilassa, jonka ympärille myös koko muu asuintalo hahmoteltiin ja rakennettiin. 

Alvar Aallon ravintolan pöytäliinaan piirtämä luonnos on nähtävillä kopiona Villa Kokkosessa. 

Säveltäjä Joonas Kokkonen (1921-1996) oli 1900-luvun arvostetuimpia suomalaissäveltäjiä ja Suomen Akatemian jäsen kuten myös Alvar Aaltokin. Kokkonen oli syntynyt Iisalmessa mutta Joonaksen ollessa 5-vuotias muutti perhe Järvenpäähän. Vuoteen 1945 tuleva säveltäjämestari asui vanhempien luona kunnes hän lähti opiskelemaan Helsinkiin. Joonas Kokkonen valmistui 1948 filosofian kandidaatiksi pääaineenaan musiikkitiede. Pianonsoiton diplomin hän sai 1949 Sibelius-akatemiasta. 

      Joonas Kokkonen 1959, kuvaaja tuntematon / Wikipedia


Joonas Kokkonen palasi kuitenkin 1960-luvulla takaisin Järvenpäähän. Tuusulanjärven rannalle oli jo 1800-luvun loppupuolella alkanut syntyä merkittävä taiteilijayhteisö, joka kiinnosti Jean Sibeliuksen takia myös Kokkosta. Kun vierailin Ateuneumin Järven lumo -näyttelyssä lokakuussa 2013 kirjoitin siitä tekemääni näyttelypostaukseen seuraavasti.

Mietin mielessäni aikaa yli sata vuotta sitten kun Juhani Ahon puoliso Venny Soldan-Brofeldt on löytänyt perheelle Aholaksi nimetyn talon Järvenpään kylästä ja perhe on muuttanut maaseudun rauhaan pois kaupungin hulinasta. Muutaman vuoden sisällä ystäväperheet Pekka ja Maija Halonen, J. H. Erkko, Eero ja Saimi Järnefelt sekä Jean ja Aino Sibelius seurasivat perässä ja tämä ainutlaatuinen taiteilijayhteistö syntyi. Kaupunkiin oli kuitenkin junalla lyhyt matka ja perheiden miehillä myös Hotelli Kämpiin ja “sivistyksen” pariin :D”




Villa Kokkonen tien puolelta kuvattuna.

Joonas Kokkonen tapasi 1952 esikuvansa Jean Sibeliuksen. Näitä kahta suurta musiikkimiestä on myös verrattu usein toisiinsa. Heillä molemmilla oli absoluuttinen sävelkorva ja Kokkosta on joskus kutsuttukin “Sibelius nro 2”. Ihan Sibeliuksen sävellystahtiin Kokkonen ei ehtinyt sillä hän sävelsi vain neljä sinfoniaa kun Sibeliukselta niitä syntyi peräti kahdeksan. Joonas Kokkosen ehkä tunnetuin teos on ooppera “Viimeiset kiusaukset”, joka kertoo maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisesta. 


Kuva Kari Hakli, Alvar Aalto museo 

Joonas Kokkonen muutti vuonna 1963 perheensä kanssa Järvenpäähän takaisin. Taiteilijayhteisön viimeinen jäsen Jean Sibelius oli ehtinyt jo kuolla 1957 päättäen samalla yhden aikakauden. Tuusulanjärven rannalle alkoi kuitenkin kohota uusi taiteilijakoti Villa Kokkonen Alvar Aallon suunnittelemana 1967-1969. Joonas Kokkonen hankki rantatontin Järvenpään Vanhankylänniemestä ja Tuusulanjärven toisella puolen sijaitsi Sibeliuksen Ainola, jossa Kokkonen oli itse vieraillut 1944. Alvar Aalto ihastui rantatonttiin ja hän piirsikin ensimmäisen hahmotelman jo vierailtuaan paikan päällä Järvenpäässä. 

Villa Kokkosen viuhkanmuotoinen talo jakautuu kolmeen eri osaan: makuuhuoneet ja keittiö, ruokailu- ja olohuone sekä suurimpana säveltäjän työhuone, joka hallitsee taloa. Talon suunnittelussa oli tärkeää erottaa säveltäjän työhuone perheen muista tiloista ja taata näin Kokkoselle työrauha. Konserttisalin osa on muuta rakennusta korkeampaa tilaa, jotta siitä on saatu akustisesti juuri oikeanlainen säveltäjälle. Tilan erotti myös äänieristetty ovi muusta talossa. Tässä työtilassa Kokkonen sävelsi ja siellä oli myös mahdollista pitää kamarimusiikkikonsertteja yleisölle. Säveltäjä on nähnyt korkeista ikkunoista myös Tuusulanjärvelle niin halutessaan. 

Villa Kokkosen sisätiloissa ei saanut valokuvata eli olen ottanut sisäkuvat paikan päällä esillä olleesta Meillä kotona -lehden artikkelista ja japanilaisesta julkaisusta, johon oli myös tehty juttu Villa Kokkosesta. Pohjapiirrosten kopioita oli nähtävillä ja niitä sai vapaasti kuvata. Tämän flyygelin ääressä Joonas Kokkonen on säveltänyt musiikkiaan. Tilan seiniä peittävät lukuiset kirjahyllyt, jotka ovat täynnä kirjoja. Seinällä on mustavalkoisia valokuvia Viimeiset kiusaukset -oopperasta. 

Villa Kokkosen viettävä tontii on länteen ja kauempana välkkyvää Tuusulanjärveä kohden. Pihanpiirissä on kolme erillistä rakennusta. Päärakennuksesta laskeutuva villiviinien peittämä pergola kuljettaa hirsiselle saunarakennukselle, jonka edestä löytyy vapaamuotoinen uima-allas. Itse päärakennus on rakennettu hirsistä jotka on verhoiltu kapealla, tummalla pystylaudoituksella. Autotalli sijaitsee pihalle johtavan sisääntulon vieressä. Kun Villa Kokkosta lähestyy tieltä käsin talo näyttää melko sulkeutuneelta ja huomio kiinnittyykin orgaaniseen katokseen sisäänkäyntioven päällä. Tällä puolella myös ikkunapinta-alaa on vähän. 

Hirsinen saunarakennus poikkeaa kahdesta muusta rakennuksesta arkkitehtonisesti niin paljon, että tulee vaikutelma sympaattisesta kesämökin rantasaunasta. Varmasti Alvar Aallon materiaalivalinnoilla ja saunan sijainnilla onkin haluttu luoda rennompi ympäristö saunomiselle ja uimiselle. Uima-altaan orgaaninen muoto saa sen näyttämään metsälammelta, jonka taustalla avautuu isompi järvimaisema. 

Villa Kokkosesta löytyy paljon tuttuja yksityiskohtia Alvar Aallon muuhun tuotantoon. Villa Mairea Noormarkussa valmistui jo 1939 mutta sieltä löytyy ulkoverhoilusta samanlaista rimoitusta kuin Villa Kokkosesta 30 vuotta myöhemmin. Itse talo tosin on puhtaan valkoinen ja puurimoitus punaisenruskea ajan hengen mukaisesti. Villa Mairean sisääntulon päälle Aalto on piirtänyt katoksen. Myös rehevät pergolat ja orgaaninen uima-allas löytyvät Aallon ystävilleen Maire ja Harry Gullichsenille suunnitellusta Villa Maireasta. Minä vierailin 2015 elokuussa Villa Maireassa ihailemassa sen arkkitehtuuria ja interiööriä. Alvar Aallon omasta kotitalosta Munkkiniemen Riihitieltä puolestaan löytyy yhtä suljettu sisääntulo kuin Villa Kokkosesta. 

Villa Kokkonen valittiin vuonna 2012 ensimmäisten suomalaistalojen joukossa Iconic Houses -verkostoon, johon kuuluu maailman tunnetuimpia talomuseoita. Suomen muut kohteet Villa Kokkosen lisäksi ovat Alvar Aallon kotitalo, Didrichenin taidemuseo, Futuro-talo Emmassa, Tarvaspää Gallen-Kallelan museo, Hvitträsk, Alvar Aallon Muuratsalon koetalo, Studio Aalto ja Villa Mairea. Aika monessa olen ehtinyt vierailla mutta muutamia vielä katsomatta ja kokematta. Täytyy ottaa loputkin haltuun kun taas voimme vapaammin liikkua ja koronapandemia on voitettu. 

Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen isännöivät Villa Kokkosta nykyään. 
Villa Kokkonen on ehdottomasti vierailemisen arvoinen kohde. Itse talo on legendaarinen Alvar Aallon taidonnäyte ja talokierros on ohjelmanumero jo itsessään. 

Taloa jo vuodesta 2009 isännöinnyt pariskunta Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen toteuttavat taiteilijakotikierroksen hyvin persoonallisesti. Antin vetämillä talokierroksilla tutkitaan tarkkaan erilaisia kuvakulmia jotta saataisiin hyviä valokuvia Villa Kokkosesta. Antti jopa kehottaa rohkeasti kuvaajan vaikka maahan makaamaan täydellisen valokuvan saamiseksi kertoen samalla talon arkkitehtuurista ja Kokkosesta seikkaperäisesti. 

Elinan kuva lainattu Villa Kokkosen sivuilta, Antin valokuvattu kierroksen aikana.

Talokierros päättyy Villa Kokkosen konserttisaliin, jonka flyygelin ääreen istahtaa Elina soittamaan ja Antti puolestaan laulaa. Musiikkihetken jälkeen on mahdollista istahtaa vielä nauttimaan kahvista tai teestä sekä Elinan leipomista lämpimäisistä. Villa Kokkonen on Museokortti kohde ja talosta löytyy myös pieni museokauppa, jossa myynnissä on mm. Elinan kutomia töppösiä, teetä, kahvia. 
Isäntäparin tervetulotoivotus vieraille on “Tervetuloa vierailulle Alvar Aallon suunnittelemaan taiteilijakotiin, jonka sydämenä on arvoflyygeli ja konserttisali.”

Villa Kokkonen on avoinna ympäri vuoden ja se löytyy osoitteesta Tuulimyllyntie 5, Järvenpää. Talon lähellä on paikoitustilaa autoille. Tarkemmin Villa Kokkosesta talomuseon kotisivuilta ja Facebookista.

Minä vierailin Villa Kokkosessa vuosi sitten syyskuussa 2019. 

The post Villa Kokkonen on Alvar Aallon pöytäliinaan luonnostelema taiteilijatalo appeared first on Nelkytplusblogit.

Chorizo-katkaravut maissisalaatin kanssa

$
0
0

Bon Appetiti-lehden resepteistä olen löytänyt paljon herkullisia ruokia, joita on tehty uudelleenkin. Amerikkalainen lehti tuli minulle kotiinkin muutaman vuoden, mutta nyt seuraan julkaisuja Facebookissa ja Instassa ja nappaan kiinnostavimmat reseptit talteen Pinterestiin.

Pari viikkoa sitten silmiini osui chorizo-kampasimpukoiden resepti. Muistin pakastimessa olevan sekä pari pientä chorizomakkaraa muutamaa viikkoa aiemmin tekemäni chorizobolognesen jäljiltä että pussinpohjallinen jättikatkarapujen pyrstöjä. Ajattelin katkarapujen voivan hyvin korvata kampasimpukat ja hyvin ne toimivatkin tehtävässään, muokkasin reseptiä muutenkin jonkin verran mieleni mukaan. Useinhan reseptit toimivat minulle innoituksena ja inspiraationa, lopputulos voi olla aika erilainenkin kuin alkuperäisessä reseptissä.

Chorizo-katkaravut maissisalaatin kanssa

3 maissia kuorittuna tai 200 g pakastemaissia

3 rkl. oliiviöljyä , jaettu

2 oz. savustettua espanjalaista chorizoa hienonnettuna

4 varsisipulia hienonnettuna

4 valkosipulinkynttä ohuina viipaleina

½ – 1 chili hienonnettuna

¾ tl. suolaa

2 dl creme fraichea

⅓ kuppi hienonnettua korianteria

12 jättikatkaravunpyrstöä

2 rkl voita

korianterinlehtiä

1 lime

 

Leikkaa maissinjyvät tähkistä.

Kuumenna 1 rkl. öljyä keskikokoisessa kattilassa keskipitkällä. Keitä chorizoa sekoittaen välillä, kunnes makkararouhe alaa rapeutua, noin 2 minuuttia. Kaada chorizoöljy varovasti pieneen kulhoon, aseta sivuun. Palauta chorizopannu keskilämmölle ja lisää kampasimpukat, valkosipuli, chili, 1 rkl. oliiviöljyä ja ¾ tl. suolaa. Hauduta sekoitellen kunnes vihannekset ovat pehmenneet, mutta eivät ruskistuneet, noin 2 minuuttia. Lisää maissinjyvät ja hauduta sekoitellen, kunnes maissinjyvät ovat kirkkaan keltaisia ja pehmenneitä, 5–7 minuuttia. Poista pannu levyltä ja anna maissiseoksen jäähtyä pannulla 5 minuuttia. Sekoita varovasti joukkoon creme fraiche ja korianteri. Maista ja mausta tarvittaessa suolalla.

 

Mausta jättikatkaravun pyrstöt runsaasti suolalla. Lämmitä sivuun laitettu chorizoöljy ja jäljellä oleva 1 rkl. oliiviöljyä suuressa paistinpannussa keskilämmöllä kunnes öljy alkaa hieman savuta. Ruskista kampasimpukoita sekoitellen noin 3 minuuttia.

 

Vähennä lämpöä ja käännä ravunpyrstöt. Lisää voita paistinpannulle ja valuta sulavaa voita ravunpyrstöjen päälle 30 sekunnin ajan. Siirrä kampasimpukat lautaselle.

Jaa maissiseos lautasille, nosta kampasimpukat maissiseoksen päälle. Tarjoile limeviipaleiden ja korianterin kanssa.

Toimivatko reseptit sinulle innoituksena uuden luomiseen vai noudatatko alkuperäisiä reseptejä?

The post Chorizo-katkaravut maissisalaatin kanssa appeared first on Nelkytplusblogit.

Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche

$
0
0
Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche

Tässä keitossa on raikasta aasialaista twistiä, mutta lämpimien tuulten kera! Tämä on taas tälläinen yhdistelmäkeitto, johon tehdään erikseen pohjalle chilillä, sitruunalla ja korianterilla maustettu ceviche katkaravuista. Kasvissyöjän vaihtoehtoon tekisin cevichen vaikka herkkusienistä tai kaurapalasta.


The post Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche appeared first on Nelkytplusblogit.

AHVENANMAAN MATKA

$
0
0

Pr-matka Visit Åland ja Silja Line Oli lokakuinen ja hiukan pöpperöinen sää aamuyöllä neljän jälkeen, kun meikäläinen kampesi itsensä sängystä ja kiiruhti kohti Helsingin keskustaa ja Kiasmaa. Mies oli niin ihana, että jaksoi lähteä minut autolla keskustaan viemään ja siellä bussi jo odotti. Suuntasimme klo 5.15 kohti Turun satamaa ja Ahvenanmaan matka saattoi alkaa. Olin siinä mukavasti saanut muutaman tunnin yöllä jopa nukuttuakin ja bussissa toki olisi voinut nukkua vielä lisää, mutta ei se uni vain tullut, sillä pikkuisen jo jännitti tuleva Ahvenanmaan matka ja mitä kivaa siellä olisikaan meille tarjolla. VASTUULLISESTI LAIVALLA Tällaisena aikana matkustaminen on haasteellista, sillä se tulee tehdä turvallisuutta noudattaen. Kukaan ei saa lähteä matkalle, jos vähänkään siltä tuntuu, että olisi tulossa kipeäksi. Laivalle voi lähteä luottavaisin mielin, sillä ainakin tällä reissulla matkustajia oli todella vähän ja kun oleskelee omassa porukassa ja muistaa aina turvavälit, niin hyvin se menee. Käsienpesupaikkoja oli lisätty ja käsidesiä löytyi useampia ympäri laivaa. Risteillessä on mukavaa, kun on hytti, vaikkei yötä laivalla viettäisikään. Sinne voi kantaa tax-free ostokset ja siellä ennättää ottaa pikku päiväunet, jos vaan saa unenpäästä kiinni. Minä en kyllä saanut, mutta mukava siellä oli huilata ja olla omassa rauhassa, jos sitä toivoo. Meillä oli ensin aamiainen Galaxyn buffassa ja siellä oli todella väljää, joten ei siis syntynyt jonoa tai tungosta noutopöytien ympärille. Meitä ohjeistettiin ottamaan heti kertakäyttöhanskat, joita tulisi käyttää, kun valitsee itselleen ruokaa ottimilla. Minusta tämä on loistava keksintö, vaikka niitä ottimia varmasti tämän lisäksi vaihdetaankin usein, niin tuli turvallinen olo, kun kaikki käyttivät näitä hanskoja. Lounaan söimme myös laivalla ja Happy Lobster tarjosi maukkaat alkupalat, jossa minulla allergisena oli merileväkaviaaria. Pääruuaksi sain kanaa, muilla oli kalaruokaa ja jälkiruokana mahtavaa rapeakuorista pannacottaa. Suosittelen. AHVENANMAAN MATKA Ennen tämän upean tuulimyllyn näkemistä, Ahvenamaan toisella laidalla, saavuimme ensiksi Arkipelag-hotelliin. Meitä oli kolme eri ryhmää, jotka oli jaettu kiinnostusten kohteiden mukaan, joten myös yövyimme eri hotelleissa. Ahvenanmaan matkan vaihtoehtoina olivat lapsiperheet, urheiluaktiviteetteja testailevat tai ruokaan ja juomaan perehtyvät. Minä valitsin tuon viimeisen ja meidän ryhmässä otettiin hiukan tuntumaa Ahvenanmaan pienpanimoihin ja herkuteltiin makealla. Muistelin, että hotelli Arkipelag on minulle tuttu nuoruudesta, sillä olen ollut juhannusta leirintäalueella viettämässä. Päätimme lähteä sadetta illaksi pakoon, kun olimme kykkineet riittävästi kosteassa teltassa ja vietimme hotellin yökerhossa iltaa. Tai niin luulin, että oli tuttu, sillä en itse asiassa tunnistanut Arkipelagia lainkaan, mutta onhan tänne tehty vuosien saatossa uudistuksia ja yökerhon paikalla on nyt uusi ravintola Compagniet ja oleskelutila, jossa voi pelata erilaisia pelejä. Hotellisssa asustin kahden hengen huoneessa ja kylpyhuoneessa oli sekä suihku, että amme. Ammeessa tuli rentouduttua hetki ennen illallista ja se kyllä tuntui taivaalliselta. Hotellissa on myös saunaosasto ja uima-allas, mutta nyt sitä ei koronan takia pidetty auki. Huoneeni oli kolmannessa kerroksessa ja sieltä oli myös upea merinäköala. Satuin vahingossa kurkistamaan ulos juuri, kun aamuaurinko nousi ja sain vangittua kauniin auringonousun. OLUTPANIMOT JA LIMONADITEHDAS Hotellin kävimme heittämässä vain laukkumme ja siirryimme odottavaan bussiin, joka vei meidät halki idyllisen syksyisen Ahvenanmaan, kohti ensimmäistä pienpanimoa, Open water breweryä. Linkin takaa löytyykin enemmän tietoa panimon tuotevalikoimasta. Muutamia oluita saimme maistella ja yllättäen juuri tämä tumma olut olikin maultaan mukavan pehmeää ja ei lainkaan niin kitkerää, miksi yleensä tummat oluet luokittelen. En toki ole perehtynyt oluisiin, sillä juon niitä harvemmin, mutta jos juon, niin lager on enemmän omaan makuuni. Aurinko alkoi mukavasti paistamaan ja bussin ikkunasta sai ihastella, kuinka lampaat, lehmät ja hevoset käyskentelivät laitumilla. Postlaatikon vieressä kiehnäsi pulska maatiaiskissa, kun me hurautimme bussilla seuraavaan kohteeseen, Amalia`s limonadfabrik. Täällä pääsimme maistelemaan erilaisia limppareita, muutamia siidereitä ja näiden lisäksi samassa tehtaassa sijaitsevan Mercedeksen chokolaterin suklaita. Lautasella ja laseilla oli niin paljon makeaa, että uskon sokerihimon ainakin hetkeksi laantuneen. Suklaissa oli hauskasti erilaisia vaihtoehtoja, toffeeta sisällä ja suolarakeita päällä, tai valkosuklaata sisällä ja tummaa suklaata päällä. Suklaat olivat hyvin täyteläisiä ja näin pähkinäallergisena oli ihanaa, kun lautasella ei ollut lainkaan pähkinäisiä suklaita, vaikka kyllä niitäkin myynnissä oli. Suklaat tehdään käsin ja ne myös pakataan käsin kauniisiin rasioihin. Kurkkaa tuonne linkin taakse, niin näet mitä herkkuja siellä onkaan ja lisäksi siellä näkyy myös suklaakondiittori Shanna, joka nämä itse valmistanut. Meille tarjoutui myös mahdollisuus maistaa vasta kehitteillä olevaa giniä sisältäviä suklaapalleroita. Gini, jaa-a mietin minä, joka en halua alkoholia suklaaseeni, mutta tämä oli ihan miellyttävän raikas yllätys, joten odotan millainen siitä joskus sitten tulee, kun se on valmiina. Ilta päättyi illalliseen Compagniet ravintolassa ja saimme ihailla persoonallista, itämaista sisustusta. Aamu sarasti ja aamiainen nautittiin hotellilla ja sitten jälleen köröttelimme bussimatkan läpi Ahvenanmaan ja kohti Stallhagen olutpanimoa. Saimme suhteellisen perusteellisen oppitunnin oluen valmistamisesta ja Stallhagenissa oli myös perinteinen kyläkauppa. Siellä oli myynnissä omia ja lähitienoon yrittäjien tuotantoa. Jälleen hurautimme bussilla päivän toiseen kohteeseen Ålands distillery ja Smartbyhyn ja matkalla ihastelimme Kasteholman linnan raunioita. Raikas juoma, joka yllätti oli jälleen kerran, oli giniä sisältävä ja veriappelsiinilla ja basikalla maustettu drinkki. Se oli todella raikas ja sopii hienosti kuuman kesäpäivän juomaksi. Reissun kohokohta oli monelle juuri tämän Ahvenanmaan pannukakun syöminen ja kieltämättä se oli hyvää. Nämä pannukakut tehdään riisipuuroon tai mannapuuroon ja päälle lorautetaan luumukiisseliä, sekä aimo annos kermavaahtoa. En tiennytkään, että se pannukakku tehdään puurosta ja tällä pannarilla on kuulemma oma historiansa. Aikoinaan kun vieraita saapui, haluttiin olla tietysti vieraanvaraisia, vaikka ei olisi ollut varaakaan. Jos mitään muuta ei ollut vieraille tarjota, kuin puuroa, niin siihen lisättiin voita, munia, jauhoja ja se paistettiin uunissa. Näin saatiin herkullinen tarjottava, joka kyllä oli niin namia, että tätä kyllä pitää itsekin vielä kokeilla tehdä. Smartby linkin takaa löytyy lisää tietoa siitä, mitä kaikkea se sisältää; mm. ravintola, viinikellari, jossa voidaan järjestää myös erilaisia tilaisuuksia sekä leipomo, kauppa, jossa oli omia ja paikallisten yrittäjien tuotteita myynnissä. Tulossa on tulevaisuudessa oma hotelli tuon ravintola yhteyteen joskus vuoden parin päästä. Kotimatka koitti Baltic Prinsess laivan kyydissä ja buffetissa saimme jälleen kerran mahamme täyteen. Kaikki, minä mukaan lukien innostuimme vege-pöydästä, josta löytyi hiukan kevyempää syömistä kaiken tämän syöpöttelyn jälkeen. Oletko sinä käynyt koskaan Ahvenanmaalla? Yleensä suurin sesonki on kesällä, mutta näin kauniina syksynä, tämä oli kyllä mukavan piristävä ja onnistunut matka. Jos kiinnostuit Ahvenanmaan tarjonnasta, niin joulun tienoilla on tulossa Ahvenanmaan matka, josta löytyy lisätietoa täältä. Niin ja se tärkein juttu, tälle risteilylle ei tarvita karanteenia. Kiitos mukavasta matkasta Ahvenanmaalle Marika, Armi ja Sanna!

The post AHVENANMAAN MATKA appeared first on Kristallikimara.

The post AHVENANMAAN MATKA appeared first on Nelkytplusblogit.

Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche

$
0
0
Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche

Tässä keitossa on raikasta aasialaista twistiä, mutta lämpimien tuulten kera! Tämä on taas tälläinen yhdistelmäkeitto, johon tehdään erikseen pohjalle chilillä, sitruunalla ja korianterilla maustettu ceviche katkaravuista. Kasvissyöjän vaihtoehtoon tekisin cevichen vaikka herkkusienistä tai kaurapalasta.


The post Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche appeared first on Nelkytplusblogit.

AHVENANMAAN MATKA

$
0
0

Pr-matka Visit Åland ja Silja Line Oli lokakuinen ja hiukan pöpperöinen sää aamuyöllä neljän jälkeen, kun meikäläinen kampesi itsensä sängystä ja kiiruhti kohti Helsingin keskustaa ja Kiasmaa. Mies oli niin ihana, että jaksoi lähteä minut autolla keskustaan viemään ja siellä bussi jo odotti. Suuntasimme klo 5.15 kohti Turun satamaa ja Ahvenanmaan matka saattoi alkaa. Olin siinä mukavasti saanut muutaman tunnin yöllä jopa nukuttuakin ja bussissa toki olisi voinut nukkua vielä lisää, mutta ei se uni vain tullut, sillä pikkuisen jo jännitti tuleva Ahvenanmaan matka ja mitä kivaa siellä olisikaan meille tarjolla. VASTUULLISESTI LAIVALLA Tällaisena aikana matkustaminen on haasteellista, sillä se tulee tehdä turvallisuutta noudattaen. Kukaan ei saa lähteä matkalle, jos vähänkään siltä tuntuu, että olisi tulossa kipeäksi. Laivalle voi lähteä luottavaisin mielin, sillä ainakin tällä reissulla matkustajia oli todella vähän ja kun oleskelee omassa porukassa ja muistaa aina turvavälit, niin hyvin se menee. Käsienpesupaikkoja oli lisätty ja käsidesiä löytyi useampia ympäri laivaa. Risteillessä on mukavaa, kun on hytti, vaikkei yötä laivalla viettäisikään. Sinne voi kantaa tax-free ostokset ja siellä ennättää ottaa pikku päiväunet, jos vaan saa unenpäästä kiinni. Minä en kyllä saanut, mutta mukava siellä oli huilata ja olla omassa rauhassa, jos sitä toivoo. Meillä oli ensin aamiainen Galaxyn buffassa ja siellä oli todella väljää, joten ei siis syntynyt jonoa tai tungosta noutopöytien ympärille. Meitä ohjeistettiin ottamaan heti kertakäyttöhanskat, joita tulisi käyttää, kun valitsee itselleen ruokaa ottimilla. Minusta tämä on loistava keksintö, vaikka niitä ottimia varmasti tämän lisäksi vaihdetaankin usein, niin tuli turvallinen olo, kun kaikki käyttivät näitä hanskoja. Lounaan söimme myös laivalla ja Happy Lobster tarjosi maukkaat alkupalat, jossa minulla allergisena oli merileväkaviaaria. Pääruuaksi sain kanaa, muilla oli kalaruokaa ja jälkiruokana mahtavaa rapeakuorista pannacottaa. Suosittelen. AHVENANMAAN MATKA Ennen tämän upean tuulimyllyn näkemistä, Ahvenamaan toisella laidalla, saavuimme ensiksi Arkipelag-hotelliin. Meitä oli kolme eri ryhmää, jotka oli jaettu kiinnostusten kohteiden mukaan, joten myös yövyimme eri hotelleissa. Ahvenanmaan matkan vaihtoehtoina olivat lapsiperheet, urheiluaktiviteetteja testailevat tai ruokaan ja juomaan perehtyvät. Minä valitsin tuon viimeisen ja meidän ryhmässä otettiin hiukan tuntumaa Ahvenanmaan pienpanimoihin ja herkuteltiin makealla. Muistelin, että hotelli Arkipelag on minulle tuttu nuoruudesta, sillä olen ollut juhannusta leirintäalueella viettämässä. Päätimme lähteä sadetta illaksi pakoon, kun olimme kykkineet riittävästi kosteassa teltassa ja vietimme hotellin yökerhossa iltaa. Tai niin luulin, että oli tuttu, sillä en itse asiassa tunnistanut Arkipelagia lainkaan, mutta onhan tänne tehty vuosien saatossa uudistuksia ja yökerhon paikalla on nyt uusi ravintola Compagniet ja oleskelutila, jossa voi pelata erilaisia pelejä. Hotellisssa asustin kahden hengen huoneessa ja kylpyhuoneessa oli sekä suihku, että amme. Ammeessa tuli rentouduttua hetki ennen illallista ja se kyllä tuntui taivaalliselta. Hotellissa on myös saunaosasto ja uima-allas, mutta nyt sitä ei koronan takia pidetty auki. Huoneeni oli kolmannessa kerroksessa ja sieltä oli myös upea merinäköala. Satuin vahingossa kurkistamaan ulos juuri, kun aamuaurinko nousi ja sain vangittua kauniin auringonousun. OLUTPANIMOT JA LIMONADITEHDAS Hotellin kävimme heittämässä vain laukkumme ja siirryimme odottavaan bussiin, joka vei meidät halki idyllisen syksyisen Ahvenanmaan, kohti ensimmäistä pienpanimoa, Open water breweryä. Linkin takaa löytyykin enemmän tietoa panimon tuotevalikoimasta. Muutamia oluita saimme maistella ja yllättäen juuri tämä tumma olut olikin maultaan mukavan pehmeää ja ei lainkaan niin kitkerää, miksi yleensä tummat oluet luokittelen. En toki ole perehtynyt oluisiin, sillä juon niitä harvemmin, mutta jos juon, niin lager on enemmän omaan makuuni. Aurinko alkoi mukavasti paistamaan ja bussin ikkunasta sai ihastella, kuinka lampaat, lehmät ja hevoset käyskentelivät laitumilla. Postlaatikon vieressä kiehnäsi pulska maatiaiskissa, kun me hurautimme bussilla seuraavaan kohteeseen, Amalia`s limonadfabrik. Täällä pääsimme maistelemaan erilaisia limppareita, muutamia siidereitä ja näiden lisäksi samassa tehtaassa sijaitsevan Mercedeksen chokolaterin suklaita. Lautasella ja laseilla oli niin paljon makeaa, että uskon sokerihimon ainakin hetkeksi laantuneen. Suklaissa oli hauskasti erilaisia vaihtoehtoja, toffeeta sisällä ja suolarakeita päällä, tai valkosuklaata sisällä ja tummaa suklaata päällä. Suklaat olivat hyvin täyteläisiä ja näin pähkinäallergisena oli ihanaa, kun lautasella ei ollut lainkaan pähkinäisiä suklaita, vaikka kyllä niitäkin myynnissä oli. Suklaat tehdään käsin ja ne myös pakataan käsin kauniisiin rasioihin. Kurkkaa tuonne linkin taakse, niin näet mitä herkkuja siellä onkaan ja lisäksi siellä näkyy myös suklaakondiittori Shanna, joka nämä itse valmistanut. Meille tarjoutui myös mahdollisuus maistaa vasta kehitteillä olevaa giniä sisältäviä suklaapalleroita. Gini, jaa-a mietin minä, joka en halua alkoholia suklaaseeni, mutta tämä oli ihan miellyttävän raikas yllätys, joten odotan millainen siitä joskus sitten tulee, kun se on valmiina. Ilta päättyi illalliseen Compagniet ravintolassa ja saimme ihailla persoonallista, itämaista sisustusta. Aamu sarasti ja aamiainen nautittiin hotellilla ja sitten jälleen köröttelimme bussimatkan läpi Ahvenanmaan ja kohti Stallhagen olutpanimoa. Saimme suhteellisen perusteellisen oppitunnin oluen valmistamisesta ja Stallhagenissa oli myös perinteinen kyläkauppa. Siellä oli myynnissä omia ja lähitienoon yrittäjien tuotantoa. Jälleen hurautimme bussilla päivän toiseen kohteeseen Ålands distillery ja Smartbyhyn ja matkalla ihastelimme Kasteholman linnan raunioita. Raikas juoma, joka yllätti oli jälleen kerran, oli giniä sisältävä ja veriappelsiinilla ja basikalla maustettu drinkki. Se oli todella raikas ja sopii hienosti kuuman kesäpäivän juomaksi. Reissun kohokohta oli monelle juuri tämän Ahvenanmaan pannukakun syöminen ja kieltämättä se oli hyvää. Nämä pannukakut tehdään riisipuuroon tai mannapuuroon ja päälle lorautetaan luumukiisseliä, sekä aimo annos kermavaahtoa. En tiennytkään, että se pannukakku tehdään puurosta ja tällä pannarilla on kuulemma oma historiansa. Aikoinaan kun vieraita saapui, haluttiin olla tietysti vieraanvaraisia, vaikka ei olisi ollut varaakaan. Jos mitään muuta ei ollut vieraille tarjota, kuin puuroa, niin siihen lisättiin voita, munia, jauhoja ja se paistettiin uunissa. Näin saatiin herkullinen tarjottava, joka kyllä oli niin namia, että tätä kyllä pitää itsekin vielä kokeilla tehdä. Smartby linkin takaa löytyy lisää tietoa siitä, mitä kaikkea se sisältää; mm. ravintola, viinikellari, jossa voidaan järjestää myös erilaisia tilaisuuksia sekä leipomo, kauppa, jossa oli omia ja paikallisten yrittäjien tuotteita myynnissä. Tulossa on tulevaisuudessa oma hotelli tuon ravintola yhteyteen joskus vuoden parin päästä. Kotimatka koitti Baltic Prinsess laivan kyydissä ja buffetissa saimme jälleen kerran mahamme täyteen. Kaikki, minä mukaan lukien innostuimme vege-pöydästä, josta löytyi hiukan kevyempää syömistä kaiken tämän syöpöttelyn jälkeen. Oletko sinä käynyt koskaan Ahvenanmaalla? Yleensä suurin sesonki on kesällä, mutta näin kauniina syksynä, tämä oli kyllä mukavan piristävä ja onnistunut matka. Jos kiinnostuit Ahvenanmaan tarjonnasta, niin joulun tienoilla on tulossa Ahvenanmaan matka, josta löytyy lisätietoa täältä. Niin ja se tärkein juttu, tälle risteilylle ei tarvita karanteenia. Kiitos mukavasta matkasta Ahvenanmaalle Marika, Armi ja Sanna!

The post AHVENANMAAN MATKA appeared first on Kristallikimara.

The post AHVENANMAAN MATKA appeared first on Nelkytplusblogit.


Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche

$
0
0
Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche

Tässä keitossa on raikasta aasialaista twistiä, mutta lämpimien tuulten kera! Tämä on taas tälläinen yhdistelmäkeitto, johon tehdään erikseen pohjalle chilillä, sitruunalla ja korianterilla maustettu ceviche katkaravuista. Kasvissyöjän vaihtoehtoon tekisin cevichen vaikka herkkusienistä tai kaurapalasta.


The post Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche appeared first on Nelkytplusblogit.

AHVENANMAAN MATKA

$
0
0

Pr-matka Visit Åland ja Silja Line Oli lokakuinen ja hiukan pöpperöinen sää aamuyöllä neljän jälkeen, kun meikäläinen kampesi itsensä sängystä ja kiiruhti kohti Helsingin keskustaa ja Kiasmaa. Mies oli niin ihana, että jaksoi lähteä minut autolla keskustaan viemään ja siellä bussi jo odotti. Suuntasimme klo 5.15 kohti Turun satamaa ja Ahvenanmaan matka saattoi alkaa. Olin siinä mukavasti saanut muutaman tunnin yöllä jopa nukuttuakin ja bussissa toki olisi voinut nukkua vielä lisää, mutta ei se uni vain tullut, sillä pikkuisen jo jännitti tuleva Ahvenanmaan matka ja mitä kivaa siellä olisikaan meille tarjolla. VASTUULLISESTI LAIVALLA Tällaisena aikana matkustaminen on haasteellista, sillä se tulee tehdä turvallisuutta noudattaen. Kukaan ei saa lähteä matkalle, jos vähänkään siltä tuntuu, että olisi tulossa kipeäksi. Laivalle voi lähteä luottavaisin mielin, sillä ainakin tällä reissulla matkustajia oli todella vähän ja kun oleskelee omassa porukassa ja muistaa aina turvavälit, niin hyvin se menee. Käsienpesupaikkoja oli lisätty ja käsidesiä löytyi useampia ympäri laivaa. Risteillessä on mukavaa, kun on hytti, vaikkei yötä laivalla viettäisikään. Sinne voi kantaa tax-free ostokset ja siellä ennättää ottaa pikku päiväunet, jos vaan saa unenpäästä kiinni. Minä en kyllä saanut, mutta mukava siellä oli huilata ja olla omassa rauhassa, jos sitä toivoo. Meillä oli ensin aamiainen Galaxyn buffassa ja siellä oli todella väljää, joten ei siis syntynyt jonoa tai tungosta noutopöytien ympärille. Meitä ohjeistettiin ottamaan heti kertakäyttöhanskat, joita tulisi käyttää, kun valitsee itselleen ruokaa ottimilla. Minusta tämä on loistava keksintö, vaikka niitä ottimia varmasti tämän lisäksi vaihdetaankin usein, niin tuli turvallinen olo, kun kaikki käyttivät näitä hanskoja. Lounaan söimme myös laivalla ja Happy Lobster tarjosi maukkaat alkupalat, jossa minulla allergisena oli merileväkaviaaria. Pääruuaksi sain kanaa, muilla oli kalaruokaa ja jälkiruokana mahtavaa rapeakuorista pannacottaa. Suosittelen. AHVENANMAAN MATKA Ennen tämän upean tuulimyllyn näkemistä, Ahvenamaan toisella laidalla, saavuimme ensiksi Arkipelag-hotelliin. Meitä oli kolme eri ryhmää, jotka oli jaettu kiinnostusten kohteiden mukaan, joten myös yövyimme eri hotelleissa. Ahvenanmaan matkan vaihtoehtoina olivat lapsiperheet, urheiluaktiviteetteja testailevat tai ruokaan ja juomaan perehtyvät. Minä valitsin tuon viimeisen ja meidän ryhmässä otettiin hiukan tuntumaa Ahvenanmaan pienpanimoihin ja herkuteltiin makealla. Muistelin, että hotelli Arkipelag on minulle tuttu nuoruudesta, sillä olen ollut juhannusta leirintäalueella viettämässä. Päätimme lähteä sadetta illaksi pakoon, kun olimme kykkineet riittävästi kosteassa teltassa ja vietimme hotellin yökerhossa iltaa. Tai niin luulin, että oli tuttu, sillä en itse asiassa tunnistanut Arkipelagia lainkaan, mutta onhan tänne tehty vuosien saatossa uudistuksia ja yökerhon paikalla on nyt uusi ravintola Compagniet ja oleskelutila, jossa voi pelata erilaisia pelejä. Hotellisssa asustin kahden hengen huoneessa ja kylpyhuoneessa oli sekä suihku, että amme. Ammeessa tuli rentouduttua hetki ennen illallista ja se kyllä tuntui taivaalliselta. Hotellissa on myös saunaosasto ja uima-allas, mutta nyt sitä ei koronan takia pidetty auki. Huoneeni oli kolmannessa kerroksessa ja sieltä oli myös upea merinäköala. Satuin vahingossa kurkistamaan ulos juuri, kun aamuaurinko nousi ja sain vangittua kauniin auringonousun. OLUTPANIMOT JA LIMONADITEHDAS Hotellin kävimme heittämässä vain laukkumme ja siirryimme odottavaan bussiin, joka vei meidät halki idyllisen syksyisen Ahvenanmaan, kohti ensimmäistä pienpanimoa, Open water breweryä. Linkin takaa löytyykin enemmän tietoa panimon tuotevalikoimasta. Muutamia oluita saimme maistella ja yllättäen juuri tämä tumma olut olikin maultaan mukavan pehmeää ja ei lainkaan niin kitkerää, miksi yleensä tummat oluet luokittelen. En toki ole perehtynyt oluisiin, sillä juon niitä harvemmin, mutta jos juon, niin lager on enemmän omaan makuuni. Aurinko alkoi mukavasti paistamaan ja bussin ikkunasta sai ihastella, kuinka lampaat, lehmät ja hevoset käyskentelivät laitumilla. Postlaatikon vieressä kiehnäsi pulska maatiaiskissa, kun me hurautimme bussilla seuraavaan kohteeseen, Amalia`s limonadfabrik. Täällä pääsimme maistelemaan erilaisia limppareita, muutamia siidereitä ja näiden lisäksi samassa tehtaassa sijaitsevan Mercedeksen chokolaterin suklaita. Lautasella ja laseilla oli niin paljon makeaa, että uskon sokerihimon ainakin hetkeksi laantuneen. Suklaissa oli hauskasti erilaisia vaihtoehtoja, toffeeta sisällä ja suolarakeita päällä, tai valkosuklaata sisällä ja tummaa suklaata päällä. Suklaat olivat hyvin täyteläisiä ja näin pähkinäallergisena oli ihanaa, kun lautasella ei ollut lainkaan pähkinäisiä suklaita, vaikka kyllä niitäkin myynnissä oli. Suklaat tehdään käsin ja ne myös pakataan käsin kauniisiin rasioihin. Kurkkaa tuonne linkin taakse, niin näet mitä herkkuja siellä onkaan ja lisäksi siellä näkyy myös suklaakondiittori Shanna, joka nämä itse valmistanut. Meille tarjoutui myös mahdollisuus maistaa vasta kehitteillä olevaa giniä sisältäviä suklaapalleroita. Gini, jaa-a mietin minä, joka en halua alkoholia suklaaseeni, mutta tämä oli ihan miellyttävän raikas yllätys, joten odotan millainen siitä joskus sitten tulee, kun se on valmiina. Ilta päättyi illalliseen Compagniet ravintolassa ja saimme ihailla persoonallista, itämaista sisustusta. Aamu sarasti ja aamiainen nautittiin hotellilla ja sitten jälleen köröttelimme bussimatkan läpi Ahvenanmaan ja kohti Stallhagen olutpanimoa. Saimme suhteellisen perusteellisen oppitunnin oluen valmistamisesta ja Stallhagenissa oli myös perinteinen kyläkauppa. Siellä oli myynnissä omia ja lähitienoon yrittäjien tuotantoa. Jälleen hurautimme bussilla päivän toiseen kohteeseen Ålands distillery ja Smartbyhyn ja matkalla ihastelimme Kasteholman linnan raunioita. Raikas juoma, joka yllätti oli jälleen kerran, oli giniä sisältävä ja veriappelsiinilla ja basikalla maustettu drinkki. Se oli todella raikas ja sopii hienosti kuuman kesäpäivän juomaksi. Reissun kohokohta oli monelle juuri tämän Ahvenanmaan pannukakun syöminen ja kieltämättä se oli hyvää. Nämä pannukakut tehdään riisipuuroon tai mannapuuroon ja päälle lorautetaan luumukiisseliä, sekä aimo annos kermavaahtoa. En tiennytkään, että se pannukakku tehdään puurosta ja tällä pannarilla on kuulemma oma historiansa. Aikoinaan kun vieraita saapui, haluttiin olla tietysti vieraanvaraisia, vaikka ei olisi ollut varaakaan. Jos mitään muuta ei ollut vieraille tarjota, kuin puuroa, niin siihen lisättiin voita, munia, jauhoja ja se paistettiin uunissa. Näin saatiin herkullinen tarjottava, joka kyllä oli niin namia, että tätä kyllä pitää itsekin vielä kokeilla tehdä. Smartby linkin takaa löytyy lisää tietoa siitä, mitä kaikkea se sisältää; mm. ravintola, viinikellari, jossa voidaan järjestää myös erilaisia tilaisuuksia sekä leipomo, kauppa, jossa oli omia ja paikallisten yrittäjien tuotteita myynnissä. Tulossa on tulevaisuudessa oma hotelli tuon ravintola yhteyteen joskus vuoden parin päästä. Kotimatka koitti Baltic Prinsess laivan kyydissä ja buffetissa saimme jälleen kerran mahamme täyteen. Kaikki, minä mukaan lukien innostuimme vege-pöydästä, josta löytyi hiukan kevyempää syömistä kaiken tämän syöpöttelyn jälkeen. Oletko sinä käynyt koskaan Ahvenanmaalla? Yleensä suurin sesonki on kesällä, mutta näin kauniina syksynä, tämä oli kyllä mukavan piristävä ja onnistunut matka. Jos kiinnostuit Ahvenanmaan tarjonnasta, niin joulun tienoilla on tulossa Ahvenanmaan matka, josta löytyy lisätietoa täältä. Niin ja se tärkein juttu, tälle risteilylle ei tarvita karanteenia. Kiitos mukavasta matkasta Ahvenanmaalle Marika, Armi ja Sanna!

The post AHVENANMAAN MATKA appeared first on Kristallikimara.

The post AHVENANMAAN MATKA appeared first on Nelkytplusblogit.

Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche

$
0
0
Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche

Tässä keitossa on raikasta aasialaista twistiä, mutta lämpimien tuulten kera! Tämä on taas tälläinen yhdistelmäkeitto, johon tehdään erikseen pohjalle chilillä, sitruunalla ja korianterilla maustettu ceviche katkaravuista. Kasvissyöjän vaihtoehtoon tekisin cevichen vaikka herkkusienistä tai kaurapalasta.


The post Kurpitsa-porkkanakookoskeitto & katkarapuceviche appeared first on Nelkytplusblogit.

Banaanikakku

$
0
0

 

Banaanien näyttäessä tältä kuin kuvassa, on vielä paljon vaihtoehtoja mitä näistä voi tehdä.
Monta kertaa olen tehnyt banaanilettusia tai -vohveleita, mutta tällä kertaa päätin tehdä banaanikakkua.

Tähän taikinaan tuli:
4 kypsää banaania
2 kananmunaa
100g sulaa voita
2 tlk leivinjauhetta
2 tlk vaniljasokeria
2½ dl sokeria
2 tlk kanelia
1 tlk inkivääriä
2 dl turkkilaista jogurttia
5 dl vehnäjauhoja

Kakkua paistetaan 175 asteisessa uunissa, keskitasolla, n.55 minuuttia.

Koristelin kakun tomusokerilla.
Tästä kakusta tuli ihana pehmeän makuista ja mehevää.
Ensimmäisen palan nautin kylmän maidon kanssa, mutta kyllä tätä tuli myös kahvin kanssa maiskuteltua!
Tänään suuntaamme taas Karkkilaan viikonlopuksi.
Tämähän tarkoittaa sitä, että blogi ja bloggaaja hiljenevät hetkeksi, mutta palailen linjoille taas viimeistään tiistaina.
Herkullista ja leppoisaa viikonloppua teille kaikille <3

The post Banaanikakku appeared first on Nelkytplusblogit.

Daalioiden talvetus

$
0
0
 Daalia 
Dahlia ´Cafe au Lait`
カフェオレダリア


Olen ihaillut pitkin kesää, 
kun puutarhaystävät keräilevät daalioista mahtavia kimppuja kotiin ja ystäville.
Täällä ollaan kirjaimellisesti hitaassa Hämeessä
ja paras daaliakausi on ollut vasta syys-lokakuussa. 
Eilenkin kävin napsimassa sisälle daalioita kylmää yötä pakoon.
Ja muhkeita kimppuja niistä saikin.
Varsinkin tämä ´Cafe au Lait` on ihan uskomattoman suuri.
Aiemmat kukat ovat olleet hieman pienempiä. 
 
Olin erityisen onnellinen tästä ihanuudesta, 
sillä olin luullut hukanneeni sen juurakot.
Mutta iloiseksi yllätykseksi se ilmestyi yhdestä suuresta ruukusta, 
jossa luulin kasvavan toista lajiketta.
Tästä lähtien merkitsen juurakot paremmin.
 ´Cafe au Lait`-daalian kukinnan väri muuttuu hieman kukinnan edetessä.
Se on kermankeltaisen ja aavistuksen vaaleanpunaisen sävyinen alkuvaiheessa,
mutta muuttuu melkein vitivalkoiseksi.

Kaikki daaliani ovat valkoisia, mutta lajikkeita löytyy useita.
Niistä onkin ihana tehdä kimppuja ja nauttia täydellisistä, mutta erilaisista kukkamuodoista.
Daalia on yksi täydellisempiä kukkia, mitä tiedän.
Yöt ovat kylmenneet uhkaavasti
ja on aika kiittää daalioita tästä kesästä
ja siirtää juurakot talviunille autotalliin, kellariin tai varastoon.
Daaliathan eivät talvehdi ulkona,
mutta sisätiloissa ne on helppo talvettaa juurakkoina.

DAALIOIDEN TALVETUS

– Kasvatan daaliat ruukuissa
ja talvetan juurakot autotallissa.
– Laitan juurakot syksyllä paperikassiin tai pahvilaatikkoon.
En laita mitään muovia tai umpinaista niiden ympärille,
jottei juurakot homehdu tai mätäne.
Monet peittelevät juurakot hiekkaan tai turpeeseen,
mutta minä olen jo vuosia talvettanut daaliani
 näin yksinkertaisella metodilla. 
– Annan kasvien kuihtua rauhassa,
enkä kastele niitä koko talvena.

– Juurakot eivät tarvitse valoa talvehtiessaan.
Päin vastoin, juurakot on hyvä peittää vaikka sanomalehdellä, 
että pimeys säilyy.

– Keväällä siirrän ne valoon,
jolloin juurakoista saattaa nousta jo jotain elonmerkkejä.
Parhaan lopputuloksen olen saanut,
istuttamalla juurakot tosi aikaisin keväällä ulos ruukkuun,
jonka olen suojannut harsolla.
Myös kasvihuone on hyvä paikka aloittaa daalioiden kasvatus.
Pitkä esikasvatus sisällä,
 saa daaliat kasvamaan pitkiksi kalvakoiksi hujopeiksi.
Daalia on kuitenkin todella hallanarka, 
joten säätä täytyy tarkkailla,
ja olla valmis siirtämään ruukku öiksi sisälle tai peittelemään todella hyvin.


Itse ajattelin siirtää daaliat autotalliin tänä viikonloppuna.
Olisi kiva kuulla myös sinun kokemuksiasi ja 
vinkkejäsi daalioiden talvetuksesta.
Olisi myös kiva kuulla, mitkä lajikkeet ovat suosikkejasi.



Mukavaa ja aurinkoista tulevaa viikonloppua!

♥

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 

sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


The post Daalioiden talvetus appeared first on Nelkytplusblogit.

Ihanat uudet syysvärit

$
0
0
Prisman vaatteosasto, sisäpukeutuminen

Yhteistyössä: Prisma 
*-merkillä merkityt tuotteet saatu

Ruokaostoksilla eksynyt vaateosastolle

Taas kerran olen Prismassa ruokaostoksilla ja silmät suuntautuvat aivan eri paikkaan kuin mitä ostoslistalla lukee. 

Nimittäin olen menossa nopeasti hoitamaan viikon ruokaostokset. Heti kodinosaston jälkeen, silmät iskeytyvät upeaan syysvärimaailmaan: Mikkelin Prisman naisten vaateosastolle. Lähdin kuin hypnotisoituna katsomaan upeita vaatekappaleita maanläheisissa sävyssä. En osannut päättää mistä tykkään eniten. Ruskea, oranssi, savi, kaneli, oliivinvihreä… kaikki käy minulle täydellisesti. 

Prisman vaatteosaston tärpit


Upeat syksyn värit!

Lämpimät sävyt ovat lähellä sydäntäni, joten helposti kulutin tunnin naisten vaateosastolla, vaikka koko ruokaostoksiin olin suunnitellut puoli tuntia. Ei harmita yhtään. Olen mm. löytänyt täydelliset korkeavyötäröiset farkut*, jotka istuvat minun vartaloon täydellisesti ja ovat niin mukavat jalassa, että ostin viikon päästä toiset samanlaiset. Varmuuden vuoksi. Jos tämän postauksen jälkeen ovat loppuunmyyty. Hinta vain 12,90€ Uskomatonta!

Farkkujen kanssa täydellisesti istuu pehmeä villa-puuvilla sekoite (50%-50%) London Fog Naisten neule Ruby *  ihanassa Cinnamon sävyssä tai vaihtoehtoisesti London Fog naisten raidallinen neulepaita Vivian*. Kumpikin on saatavilla muissa väreissä, joten käy ihmeessä etsimässä oma suosikkisi.

Prisma pukeutuminen

Olen valinnut mukaan samansävyiset, eli ruskeat nilkkurit * House mallistosta. Harvat kengät tuntuvat heti mukavalta, mutta näissä jaksoin kävellä pitkän matkan jo ensimmäisellä kokeilukerralla. Olen varma, että niistä on iloa koko talven ajaksi.

Prisman vaattevalikoima

Syksyn mallisto AW2020

Oletko sinä shoppailija, joka helposti eksyy ruokahyllyjen välistä naisten vaateosastolle? Onko sinulla hyviä  vinkkejä ja ostostärppejä? Kuulisin niitä mielelläni sinulta!  

Prisma AW2020

The post Ihanat uudet syysvärit appeared first on Nelkytplusblogit.

Tyylilyylit goes kosmetiikka

$
0
0

Tänään mulla on ilo esitellä ihana kamunen, johon tutustuin itse asiassa Pinkin kautta v. 2013. Olin tuolloin tien risteyksessä ammatillisesti eli olin vuorotteluvapaalla 0,5 v töistä ja mietin ääneen mm. Pinkille, että tarvitsisin valmennusta urasuunnitteluun. Parahultaisesti Pinkki avaa suunsa mulle ystiksestä, joka voisi auttaa  ja loppu olikin historiaa. 

Kun tapasimme Katan kanssa olin  ahdistunut tulevasta vuorotteluvapaan jälkeisestä työhönpaluusta, keskellä omaa henkilökohtaista ”ei lainkaan” rakentavaa ajatusmaailmaani, hyvä soimaamaan itseäni ja melko varma siitä, että tarvitsen muutoksen. Suuri kysymys oli kuitenkin  MITÄ?  Katan avulla pääsin selkeyttämään ajatukseni. Hyvin usein tulin sekavin mielin tapaamisiimme, enkä nähnyt edessäni valintoja tai hyviä asioita, mutta Kata auttoi minua kääntämään ajattelun positiivisempaan suuntaan ja loppujen lopuksi palasin vuorotteluvapaalta uuteen työhön! 

Mutta nyt päästetään Kata ääneen: 

Miten huolehdit kasvojen puhdistuksesta?

Olen aina ollut hyvin huolellinen meikkien poistaja. En mene koskaan nukkumaan meikit päällä, en edes klo 4 aamuyöstä… Poistan silmämeikin erillisellä silmiin tarkoitetulla tuotteella ja kasvojen ja kaulan ihon tällä hetkellä misellivedellä. Olen myös erilaisia kokeilutuotteita saatuani kokeillut voidemaisia emulgoituvia puhdistusaineita ja puhdistusvaahtoa, joista vaahdoista en välitä, ne kuivattavat enemmän. Perinteinen puhdistusmaitokaan ei ole koskaan ollut juttuni, sillä sillä ei voi poistaa silmämeikkiä edes hätätilanteessa (kirvelee). Geelimäiset tuotteet ovat usein kuivalle iholleni liian kuivattavia, joten käyttämässäni misellivedessä on nyt myös öljyä mukana.

Miselliveden huuhdon pois, sillä se kuivattaa enemmän, jos se jää iholle. Sinänsä kumma, että misellivesiä markkinoidaan yleensä niin, ettei tarvitse huuhdella. No, minun tarvitsee. Silmänympärysvoide on ehdoton ohuelle ja helposti rypistyvälle silmänalusiholleni ja nyt olen päätynyt kokeilemaan erilaisia seerumeja yövoiteen alle. En käytä välttämättä varsinaisia yövoiteen nimellä myytäviä tuotteita, ellen ole saanut jostain kalenterista tms. sellaista.

Niinä päivinä, jolloin en käytä meikkiä ja olen pääasiassa kotona, en puhdista aineilla kasvoja lainkaan. Huomaan, että ihoni voi paremmin, kun sen luonnollinen kosteudentuotanto pääsee välillä toimimaan. Ihonpuhdistuksen, kuten myös saunan jälkeen, ihoani helposti kiristää, ellen lisää kosteutta. Tänä etätyön aikana ja kesällä onkin ollut erityisen ihanaa olla meikittä ja käsittelemättä koko ajan kasvoja. Toki jos olen käyttänyt aurinkovoidetta, se pitää illalla puhdistaa pois.

Mitä merkkejä käytät kasvojenpuhdistustuotteissasi?

Silmämeikin poistan Estelle & Thild BioCleanse Eye Make Up Removerilla. Kasvojen puhdistamiseen käyttämäni misellivesi on tällä hetkellä hyvin edullinen Garnier SkinActive Micellar Oil-infused Cleaning Water kaikille ihotyypeille, joka poistaa myös vedenkestävän meikin olematta öljyinen. Minulla on käytössä myös pullo Garnier SkinActive Micellar Rose Water Cleanse & Glowia, joka on ollut iholleni sopiva.

Periaatteeni on, että ne tuotteet, jotka jäävät iholle, saisivat mielellään olla hyviä. Ne, jotka huuhdellaan pois, voivat varsin hyvin olla edullisia, kunhan sopivat iholleni, eivätkä kirvele.

Mikä on varhaisin muistosi liittyen kauneudenhoitoon ja meikkaamiseen?

Olin viidennellä luokalla ja isäni pari vuotta vanhempi pikkuserkku oli kaverini. Hän halusi meikata minut ja laittoi silmiin helmiäissinisellä paksulla kynällä rajaukset, siis silmän alle myös ja otimme valokuvankin. Olin toki jotain meikkikokeiluja tehnyt jo siihen mennessä, mutta tämä oli paljon näkyvämpää meikkaamista kuin olin koskaan kehdannut kokeilla. Muistan vieläkin, miten olo oli varma ja aikuinen, kun katsoin itseäni peilistä.

Mistä hankit kosmetiikkatuotteesi?

Aika usein ulkomailta netistä, jos ei ole kiire hankkia kyseistä tuotetta, muuten olen aika usein Kicksin asiakkaana. Sieltä on saanut loistavaa palvelua ja tuotevalikoima on monipuolinen. Tykkään myös heidän jäsenlehdestään, vaikken kaikkiin meikkitrendeihin lähdekään mukaan.

Teetkö paljon virheostoksia?

Enpä juuri. Olen aina ollut kokeileva tyyppi, eikä minulla ole ollut mitään tiettyä ihonhoitoon liittyvää luottotuotetta, jota aina ostaisin. Olen ostanut nettikaupoista paljon alennuksella tuntemattomampienkin merkkien voiteita ja meikkejä. Tällöin joku muutaman euron meikkituote on voinut olla huonolaatuinen (ei riittävästi pigmenttiä vaikkapa) tai vääränsävyinen, mutta menetys ei ole ollut suuri. Kaikkia ihonhoitotuotteita olen pystynyt käyttämään ostamani pullon tai purkin, vaikken olisi muuten tuotteesta innostunut.

Mitä tuotteita ilman et selviäisi (3 kpl)?

Etsin pitkään silmämeikinpoistoainetta herkille ja helposti kirveleville silmilleni. Poistin jonkin aikaa myös silmämeikin kuivattavilla misellivesillä ja päädyin hinkkaamaan ohutta silmänalusihoa turhankin tehokkaasti. Sitten löysin jo aiemmin mainitsemani Estelle & Thild BioCleanse Eye Make Up Removerin, joka jossain vaiheessa oli Kicksissä loppuunmyynnissä. Silloin hamstrasin sitä alehinnoin ainakin kolme pulloa. Se on hyvä ja hellävarainen meikkiputsari!

Meikeissä en luovu Lancômen Hypnosen eri versioista. Niitä on aina yksi odottamassa edellisen loppumista. Ostan niitä esim. laivalta tai Hullujen Päivien tarjouksista. En edes muista, milloin olen maksanut niistä täyden hinnan.

Luomiväreissä olen eniten hankkinut (ja yhden jopa normaalihinnalla) Urban Decayn Naked-paletteja. Minulla on niitä nyt kolme, Naked 2 ja Naked 3 sekä Naked Ultimate Basics.

Mikä hulluin kauneustekosi?

Ei ole mitään erityisen hulluja tullut (vielä) tehtyä. Turhamaisinta lienee harmaan päälaen säännöllinen tumma raidoitus (koko pään värjäystä päänahkani ei enää kestä) ja väliaikoina juurien tyven sävytyssuihkeen käyttö. En halua vielä valkohapseksi, joka mummostani tuli jo 40-vuotiaana! Hänkin värjäsi hiuksiaan vielä pitkään ennen kuin noin 65-vuotiaana ryhtyi harmaapääksi…

Onko sinulla kauneudenhoitorutiineja? 

Lasken kauneudenhoitorutiiniksi myös ihon puhdistuksen, josta jo kerroin tuossa aiemmin, sekä kasvojen kosteutuksen puhdistamisen jälkeen.

Tällä hetkellä silmänympärysvoiteeni on ensimmäisen kerran ostamani Philosophyn Ultimate Miracle Worker Eye, jossa on myös 15 SPF, joka ikävä kyllä silmiin hiukankin jouduttuaan, kirvelee. Minkään aiemman silmänympärysvoiteen kanssa tätä ongelmaa ei ole ollut. Maksaa 60 euroa purkki, mutta ostin jostain 30-40% alennusmyynnistä. Pitkään käytin Cliniquen All about eyes -voidetta, mutta vaihtelun ja tarjousten vuoksi kokeilin muuta. En aio ostaa nykyistä Philosophyn tuotetta enää toista kertaa, vaikka voiteena se onkin hyvä.

Päivävoiteenani tällä hetkellä on Estelle & Thildin Antioxidant Day Cream samasta alennusmyynnistä (normihinta 30-45e). Tykkään paljon, voide on mukavan kevyt ja ostan sitä varmasti uudestaan. Varsinaisia yövoiteita en osta ja olenkin viime aikoina käyttänyt Lookfantasticin viime vuoden joulukalenterista saamaani Elemis Pro-Collagen Marine Creamia öisin, sillä se on paksumpaa kuin tuo Estelle & Thildin pumppupullon voide, eikä tässä versiossa ole aurinkosuojaa. Tosiasiassa tuo on päivävoide! Se on myös sarjassamme kalliita voiteita, joita en normihinnalla varmasti osta. Pikavilkaisulla 50 ml purkki maksaa 83-115 euroa riippuen, mistä nettikaupasta sen ostaa! Mutta voide on hyvä.

Seerumeista eniten kokemusta on Lumene Nordic-C Glow Boost Essencesta, joka on hyvä ja kohtuuhintainen tuote. Minulla on kokeilussa myös Nordic-C Arctic Berry Oil-Cocktail, jonkin verran olen sitä käyttänyt, mutta fiilikseni sitä kohtaan on melko neutraali. Mutta uusin seerumituotteeni on tosi hyvä, ja pidän siitä paljon: Estelle &Thild Super Bioactive Brightening Serum, joka sopii näin kesän jälkeen, kun poskilla on pigmenttiläiskiä. Tämän ostin Kicksin alennusmyynneistä. Normaalihinta näyttää olevan jotain 45-65 euron välillä.

Samaisesta joulukalenterista sain myös uuden tuttavuuden Avant Moisture Surge Overnight Treatment 50 ml, joka on nyt lopussa ja joka oli todella hyvä tuote ihon yöhoitoon. Hintakin on sen mukainen, enkä ole sitä täydellä hinnalla itse enää ostanutkaan: 84-95 euroa…

Keväisin pyrin käymään luottokosmetologeilla Saralla ja Pialla (Sarapia, Vantaa, Myyrmäki) jalkahoidossa ja välillä hieronnassa. Kasvohoitoja pitäisi ottaa useammin, mutta käytän nekin rahat mieluummin hierontaan. Yritän saada esikoiseni värjäämään ja nyppimään kulmani kotona!

Hiukseni vaativat muutaman kuukauden välein juurien raidoitusta tummalla ja sitä varten käyn uskollisena Sydämen Pohjasta -kampaamossa (Helsinki, Forumin Yrjönkäytävä) sydämellisellä omistajalla nimeltä Petra Sydän. Oma vuodesta 2002 ollut kampaajani lähti viime syksynä opettamaan kampaajaopiskelijoita…

Kallein omistamasi kauneudenhoitotuote?

Ostan kalliita kosmetiikkatuotteita vain alennuksella. Ei tulisi mieleenkään pistää sataa euroa pikkuruiseen seerumiin, mutta jos saan vaikkapa joulukalenterin mukana sellaisen (kuten Bioeffect EGF Serum 5 ml), ilolla käytän tällaisen ylellisyyden!

Varmaan kalleimmat tuotteet ovat 40-50e alennuksessakin maksaneita kasvovoiteita, joita harvoin ostan. Ja meikeissä ehdottomasti kallein on ollut Urban Decayn Naked 2 -paletti, jonka ostin normaalihinnalla 48e tms., koska UD oli uusi Suomen markkinoilla, eikä alennuksia saanut vielä mistään.

Sitä palettia olen kyllä käyttänytkin kaikkein eniten!

Kuinka usein heität vanhoja meikkejä pois?

Liian harvoin! Niitä lojuu kyllä laatikoissa hyvin pitkään, kunnes saan siivousinnon ehkä kerran parissa vuodessa, ja annan lapsille ne, jotka ovat vielä kunnossa ja nakkaan roskiin loput. Nyt ehkä tulee siivottua vähän useammin, kun muutenkin on juuri nyt meikit pinnalla ja ajatuksissa.

Suosikkihajusteesi (1-2)?

Olen ollut suurimman osan aikuisiästäni ”hajuvedenvaihtaja” eli minulla on ollut käytössä useita parfyymeja samaan aikaan ja aamulla olen päättänyt, mikä fiilis ja sen mukaan suihkaissut tuoksun. En myöskään koskaan aiemmin ostanut samaa hajuvettä useampia pullollisia.

Mutta niin sitä maku muuttuu. Olen käyttämässä noin viidettä pullollista ihanan raikasta ja sitruksista Versacen Versense -tuoksua, joka on all-time-favourite. Sen lisäksi olen surutta karsinut monta pulloa pois jo päättyneitä aikakausia leimaavia tuoksuja, joissa on osassa ollut aika paljonkin tuotetta jäljellä.

Uusin ihastukseni on Le Couvent Maison de Parfumin laadukkaat, luonnolliset, vegaaniset tuoksut. Ne kaikki taitavat olla unisex-tuoksuja, ainakin nämä minulla olevat sellaisina markkinoidaan. Ensimmäisenä ostin Solano-nimisen tuoksun, joka on aivan erilainen kuin tuo vihreä ja sitruksinen Versense. Se on tumma ja täyteläinen, hienostunut tuoksu. En osaa kuvata sanoin tuoksuja, enkä viinejä, mutta ehkä se on syvä metsäinen, seksikäs tuoksu. Toinen tuoksu, johon ihastuin, on Hattaï, niinikään tummasävyinen, mausteinen, jotenkin tulee mieleen kaneli ja ei-lainkaan-ylimakea vanilja, mikä erottaa Hattaïn Solanosta.

Olen myös saamassa Aqua Millefolia -tuoksun, joka sekin on tarkoitettu sekä miehille että naisille. Tuoksu on sitrustyyppinen – se on näköjään nyt juttuni, joko raikas sitruksinen (verbena eli rohtorautayrtti vetoaa jotenkin) tai täyteläinen ja tumma, salaperäinen, ja jotenkin syvä.

Minua on vanhemmiten alkanut häiritä tuoksuissa synteettisyys. En muuten muista, milloin olisin näin lyhyessä ajassa (6 kk) sijoittanut näin moneen tuoksuun. Toki sain Hattaïn ja Aqua Millefolian alennuksella. Sitä ennen meninkin ainakin viisi vuotta pelkän Versensen voimalla.

Viimeisin meikkilöytösi?

Olen ostanut toki jotain meikkejä viime joulun jälkeenkin, mutta paras löytöni oli kuitenkin Lookfantasticin joulukalenterista saamani uuden merkkituttavuuden delilah Double Ended Eyebrow Groomer -kulmatuote. Sen sävy on juuri oikean ruskea, jossa ripaus harmaata, jottei kulmista tule punertavanruskeat. Olen ostanut toisen sellaisen jo varastoon odottamaan!

Kuinka paljon käytät kosmetiikkaan rahaa kuukaudessa?

Jaa-a, vaihtelee kyllä paljon; riippuu tarpeesta, aletarjouksista ja kaudesta. Voisikohan sanoa 20e/kk, ja välillä menee pidempään ilman ostoja, sitten tulee taas enemmän. Riippuu myös siitä pitääkö maksella harrastuksia juuri siinä kuussa vai ei. Kosmetiikkalahjaostokset eivät ole tässä summassa mukana.

Jos saisit käyttää vain kolmea kosmetiikkatuotetta, mitkä ne olisivat?

Kasvovoide aurinkosuojalla, huulirasva ja deodorantti.

Kiitos Kata!! Minä ainakin sain monta hyvää vinkkiä, ja tuo Urban Decayn Naked-paletti alkoi kiinnostella kovasti. 

The post Tyylilyylit goes kosmetiikka appeared first on Nelkytplusblogit.


Ultimate Travel List – 13/20

ISADORA HEMPEILEE SYKSYN SÄVYILLÄ

$
0
0

pr- tuotteet saatu Olipa mukava pitkästä aikaan saada meikkikokoelma, jossa on syksyn tuotteita ja ihastua niiden värimaailman hempeyteen. Isadora hempeilee syksyn sävyillä ja se on minusta kuin lämmin syystuulen henkäys. Yleensä hempeily jollain tavalla mielletään kevääseen ja syksyn värimaailmaan pusketaan kaikki tummat ruskeat ja burgundinpunaiset vahvimmillaan. Usein sävyt ovat kovia ja välillä liiankin tummia, kuten noissa askartelemissani lehtiruusuissa näkyy. Tottahan syksyyn kuuluvat tummat sävyt, mutta joskus on kiva erotella niitä vaaleampiakin sävyjä sieltä esille. Koen oloni näissä tummissa väreissä turhan meikatuksi, vaikka värisävyt minua miellyttäisivätkin. Vuosi sitten sävyissä oli samaa, mutta kuitenkin ovat nyt hempeämpiä. Huomaan meikkaavani eri tavalla, sillä Isadora hempeilee syksyn sävyillä ja juuri niillä, joilla saa luonnollisemman syksylookin. Tällä paletilla en usko, että menisi överiksi ja sävyt sointuvat hyvin arkiseenkin meikkiin. Pefect blush poskipunat, kahdessa sävyssä, olivat juuri näin vaalealle iholle, kuin meikäläisen, juuri sopivat. Todella kauniit vaaleanpunainen 07 Coral Pink ja aavistuksen rusahtavampi 01 Warm Nude. Neljän sävyn luomiväripaletti 25 Rose Glam, on ihastuttanut minua sen verran paljon, että olen käyttänyt näitä sävyjä vaihdellen joka päivä nyt yli viikon ja setti on varmasti käytössä jatkossakin. Jopa Ahvenanmaan matkalla tämä setti oli mukana ja toimi hyvin, kun kiiruhdimme paikasta toiseen. Kynsille sopii kyllä tummemmatkin sävyt ja tuo kupari 437 Copper Crush on minusta todella kaunis. Tumma harmaa 436 Mercury, toimii hyvin iltaan, vaikka juhlavamman asun kanssa. Velvet Comfort Liquid Lipstick 58 Berry Blush on hiukan viileämpi pinkki ja 50 Nude Blush on sitten huomattavasti vaaleampi ja rusahtavampi pinkki. Tämä ja Explosive Shine Lip Gloss on minulla ollut yhdistettynä huulilla ja se toimii, vaikka vaaleat sävyt saattavat tehdä minusta yleensä valjun. Kivaa vaihtelua ronskiin oranssinpunaiseen, jota yleensä tykkään käyttää huulilla. Kulmavärinä harmahtava ruskea 31 Light brown, ei ole liian kova tai tumma, joten Active all day wear brow gel toimii ja kestää koko päivän. Ripsiväri High Impact volume mascara 30 black speed ei ihan kunnolla saanut ripsiini sellaista volumia, kuten olisin toivonut. Mikäli haluaa todella kauniit ja erotellut ripset, niin tämä on silloin oikea valinta. Kestävyyskin on hyvä, vaikka ei ole vedenkestävä. Tämä Flex Tip Eyeliner 81 mattblack, on ollut myös luomilla rajauksena joka päivä, kun olen meikannut ja olen tykännyt sen ohuesta kärjestä, jolla saa kauniin ja siistin. Vedenkestävä tämäkään ei kyllä ole, joten siihen on varauduttava. Tässä kuvassa minulla taitaakin olla kaikki nuo suosikkituotteet ja eikös vaan olekin aina naturelli meikki? Oletko jo löytänyt Isadoran uusia syksyn tuotteita kaupoista ja miellyttääkö värisävyt sinua?

The post ISADORA HEMPEILEE SYKSYN SÄVYILLÄ appeared first on Kristallikimara.

The post ISADORA HEMPEILEE SYKSYN SÄVYILLÄ appeared first on Nelkytplusblogit.

Meikit aikuiselle naiselle ja vinkit kasvojen liftaamiseen

$
0
0

 L’Oréal Paris meikit saatu

 

Juttua vaihteeksi aikuisen naisen kauneudesta ja omista kauneusnikseistä, jotka kivasti liftaavat ulkonäköä.
 

Sai testattavaksi L’Oréal Paris Age Perfect -sarjan meikkejä. Age Perfect on suunniteltu aikuiselle naiselle ja olivat kyllä rakkautta ensi sipaisulla. 

 

Huulipunan sävyt ovat kauniita ja itse huulipuna on ihanan hoitava ja kestävä. Ripsiväri pysyi hyvin päivän ilman karisemista ja tulos oli ihanan luonnollinen. Meikkivoide pysyi myös hyvin, antoi luonnollisen hehkun ja sopivan peittävyyden. Eli kaiken kaikkiaan aivan ihania. Estetiikka rakastava antaa pluspisteet myös tyylikkäistä pakkauksista.  

Kuvien meikki luomiväriä lukuunottamatta on tehty L’Oréal Paris Age Perfec -sarjan meikeillä.

Näiden ihanien meikkien lisäksi jaan teille omat  hyväksi todetut liftaavat kauneusvinkkini, jotka sopivat ikään katsomatta jokaiselle.

 

 

Ensimmäinen ja ehkä tärkein vinkki on kasvojumppa. Minulle kasvojen jumppa on vähän sama kun muukin jumppa tai urheilu. Senhän voi hyvin tehdä tehokkaasti ilman laitteita kotona. Mutta jostain syystä on kuitenkin kiva olla jokin laite, ehkä vain muistuttamassa pöydän kulmalla, että olisi jumpan aika. 

Tähän tarkoitukseen minulla on käytössä Lipper Facelifter.  Lipper on Suomessa valmistettu kasvojumppalaite, jota pidetään huulien välissä ja jumppaillaan muutamalla eri liikkeellä kasvojen ja kaulan lihaksia. Edistystä olen jumpassa huomannut ainakin siinä, että alkuun jouduin hieman kädellä tukemaan laitetta liikkeitä tehdessä. Nykyään jumppa onnistuu jo vaivatta ja vaikka lehteä lukiessa.

 

Lipper

Loreal Paris

Huulipunan sävy nro 298 Light tangerine

Toinen ja kolmas vinkki on  silmien alueelle. Olen aiemmin kokeillut kulmien microbladingia. Mutta nyt olen todennut, että kulmilleni riittää hyvin hyvä muotoilu ja laiminointi eli brow lift. Laminointi kuullosti alkuun aika oudolle. Laminoinnissa käsitellään omat kulmat niin, että kulmat on helppo harjata haluttuun muotoon. Laminointi on ikäänkuin kulmien permanentti, ilman kihartavaa vaikutusta.  Käsittelyssä myös värjätään ja muotoillaan kulmat. Kulmat näyttävät siis tuuheammilta ja pysyvät halutussa muodossa. Nyt kun katson omia kuviania, ovat kulmat kyllä harjaamista vailla eli hieman vallattommassa muodossa, eli huonot esimerkkikuvat tulivat tällä kertaa, mutta menköön…

Kulmien laminoinnin yhteydessä olen ottanut myös ripsiin kestotaivutuksen. Kestotaivutuksen voi hyvin ottaa minkä pituisiin ripsiin hyvänsä. Taivutuksen suuruus tarkistetaan aina tekijän toimesta omiin ripsiin sopivaksi. Ripsien taivutus avaa ja liftaa katsetta kivasti. Koska en ole onnistunut ripsien taivuttamisessa itse, niin tämä on ollut kyllä pelastus omille ripsilleni. Uusittavan kestotaivutuksen välissä pitäisi olla noin 8 viikkoa, riippuen ripsien uusiutumisesta.

 

Huulipunan sävy nro 637 Bright moka

Kuvan meikin tein aamupäivällä ja loppupäivä meni töissä maskeissa ja muissa suojavarusteissa hikoillen. Illan lopuksi huulipuna oli edelleen kauniisti huulissa ja kaiki muukin aika freesin näköistä. Joten tämä jos mikä oli näytön paikka meikeille ja hyvin läpäisivät testin.

Tuliko teille uusia ideoita vai  olitteko mahdollisesti jo kokeillut kaikkia liftaavia kikkoja sekä L’Oréal Paris Age Perfec -sarjan meikkejä?

The post Meikit aikuiselle naiselle ja vinkit kasvojen liftaamiseen appeared first on Nelkytplusblogit.

Burmalaiset riisipannarit

$
0
0

Minulla on täällä burmalainen tuttava ,  Naw Paw Say,  johon tutustuin  vuosikymmenen alussa, kun olin vapaaehtoisena  vierastyöläis/pakolaislasten iltapäiväkerhossa,  ja Naw Paw Sayn poika oli samassa kerhossa.  Burma on tietenkin nykyään Myanmar, mutta tuota Burma -sanaa on vaan helpompi käyttää. Muutama päivä sitten näin Naw Paw Sayn   FB-sivulla kuvan pannuakkumaisesta kakusta,  ja kysyin mikä se oli.   Hän kertoi että pannukakkujen nimi on  Bane mote. En viitsinyt pyytää häntä kirjoittamaan   ohjetta,  vaan etsin netistä, missä ei kyllä ollut monta ohjetta tästä burmalaisesta pannukakusta, joka on siellä suosittua katuruokaa. Huomasin että pannukakkuja kutsutaan myös nimellä  Bane mont, tai Bein mont. 

Nämä burmalaiset pannukakut tehdään riisijauhoista,  ja  taikinan annetaan fermentoitua muutaman tunnin ajan ennen paistamista. Katsoin muutamia videoita ja  muunsin ohjetta itselleni sopivaksi,  käyttäen palmusokerin sijaan  ruokosokeria,  valkoisten unikonsiementen sijaan mustia unikonsiemeniä ,  ja voin sijaan öljyä. 

Bane mote eli burmalaiset riisipannarit (3-4 kpl)

  • 3/4 dl  ruokosokeria (tai muuta tummaa sokeria)
  • 3/4 dl vettä
  • 150 gr riisijauhoa
  • ½ tl kuivahiivaa
  • ½ tl  leivinjauhetta
  • ripaus suolaa
  • 1 rkl jugurttia
  • 1 rkl öljyä
  • 1 vatkattu kananmuna
  • ½ dl unikonsiemeniä
  • 3-4 rkl kookoshiutaleita
  • maapähkinöitä, seesamisiemeniä ym. ym.
  • muutama rkl öljyä paistamiseen

Ensin tehdään sokerisiirappi:  vesi ja sokeri keitetään ,  kunnes sokeri on täysin liuennut nesteeseen,

Riisijauhoihin sekoitetaan hiiva, leivinjauhe,  suola ja jugurtti,   Lisää jäähtynyt sokerisiirappi ja vatkattu kananmuna jauhojen joukkoon, ja sekoita tasaiseksi. Sekoita öljy veteen ja lisää nestettä taikinaan ,  vähitellen,  koko ajan sekoittaen,  kunnes  taikina on löysähköä, kuten pannukakkutaikina. 

Kaada taikina siivilän läpi toiseen astiaan,  peitä  taikina liinalla, tai lautasella ym.,   ja anna taikinan fermentoitua lämpimässä paikassa vähintään 4 tunnin ajan. 

Taikinan fermentoituessa  paahda unikonsiemeniä kuivalla pannulla.

Kun taikina on paistovalmista, sekoita siihen 1 rkl öljyä.  Taikinan tulisi kuplia jonkun verran tässä vaiheessa.  Sekoita taikinaa hyvin ennen paistamista,  sillä riisijauhon tärkkelys painuu helposti astian pohjalle.

Nämä pannukakut paistetaan kannellisessa astiassa,  joten paistokasari soveltuu tähän parhaiten. Lämmitä  pannu keskilämmöllä kuumaksi, ja sivele pannun pinnoille öljyä. Alenna lämpöä niin että se on  alle keskilämmön mutta ei kuitenkaan minimilämmöllä.  Kaada taikinaa pannulle ,  niin että se on noin  sentin paksuista.  Ripottele  paahdettuja unikonsiemeniä ja kookoshiutaleita pannulle.  Laita kansi päälle, ja anna  pannarin paistua 4 minuutin ajan. Unikonsiementen ja kookoshiutaleiden lisäksi voi lisätä myös pähkinöitä.

Poista kansi ja sivele   pannarin päälle ja sivuille hieman öljyä.  Käännä pannari ,   ja paista toista puolta (jossa siemenet ja kookos) 2 minuutin ajan, ilman kantta.  

Minulle tuli tästä 3 pannukakkua; paistokasarilla jonka halkaisija on 22 cm.    Pannukakut asetellaan toistensa päälle. 

Pannukakut leikataan 4 osaan.  Nämä ovat aivan ihania: rapeita reunoista ja vain lievästi makeita ja jännästi erilaisia. Myös unikonsiemenet lisäävät kivasti rapeutta.  Söimme muutaman eksäni kanssa, ja kaadoin päälle hieman  taatelisiirappia.  Näitä teen takuulla toistekin:)  Kun kysyin tämän jälkeen Naw Paw Saylta ovatko nämä kuin hänen pannarinsa, ja hän sanoi että teki omansa vehnäjauhoilla. Minusta ehdottomasti riisijauhoilla…

Tällä videolla tehdään burmalaisia  riisipannareita, mutta hieman eri tavalla kuin tässä blogini ohjeessa.  

Blogissa on aiemminkin tehty jotain burmalaista, eli burmalaista munacurryä.

The post Burmalaiset riisipannarit appeared first on Nelkytplusblogit.

Digitaaliset kirjamessut ja lippuarvonta

$
0
0

Kuten joka vuosi lokakuussa, pohtivat kirjojen ystävät kuumeisesti kirjamessuohjelmaansa. Korona-vuonna jäivät Turun kirjamessut väliin, mutta Helsingin kirjamessut ovat vielä tulossa. Tosin aivan uudenlaisessa muodossa – kokonaan digitaalisina. 

Tästä tulee mielenkiintoista. Millainen on digitaalinen messukokemus ? Puuttuuko tunnelma ja kirjojen hypistely vai innostunko seuraamaan kaikki ohjelmaosiot, kun kerran ne voi tallennettuina katsoa milloin vain 8.11. saakka. Ei siis enää tarvetta kloonauskoneelle…

Tänä vuonna saatan jopa ehtiä taloyhtiön pihatalkoisiinkin, jotka perinteisesti osuvat kirjamessuviikonlopulle, enkä silti missaa yhtään kirjailijahaastattelua. 

Ensi viikonloppu siis on kalenterissa täynnä ohjelmaa. Joko sinä olet tehnyt oman ohjelmalistauksesi ? 

Kannattaisi, sillä minulla on myös muutama digilippu arvottavana. Tänä vuonna messuille voi osallistua aivan mistä tahansa, kunhan on nettiyhteys, eli maantieteellinen sijaintikaan ei ole ongelma. 

Kahden lipun arvontaan voi osallistua kommentoimalla tähän postaukseen 
tiistai-iltaan klo 20 mennessä. (Toimitan liput sähköpostilla keskiviikon aikana) 

Jos haluaa maksimoida mahdollisuutensa, voi myös käydä osallistumassa Instan puolella. Laitan sinnekin vielä tänään arvonnan kahdesta muusta lipusta. 

The post Digitaaliset kirjamessut ja lippuarvonta appeared first on Nelkytplusblogit.

Viewing all 13172 articles
Browse latest View live