
The post Tortilla de patatas ja vähän muutakin appeared first on Nelkytplusblogit.
The post Tortilla de patatas ja vähän muutakin appeared first on Nelkytplusblogit.
Portviinin juuret ovat syvällä Pohjois-Portugalin, Douron laakson maaperässä ja historiassa. Viinin monimuotoinen olemus rakentuu useiden eri rypälelajikkeiden sekoituksesta. Valmistuksen kulmakiviä on rypäleiden uuttaminen, jossa rypäleen kuoren väri-, aromi- ja rakenne-aineet saadaan viinimehuun. Portviinille tyypillinen makeus saadaan väkevöimällä. Siinä rypälemehu sekoitetaan väkevöityyn viinitisleeseen, jolloin käyminen pysähtyy ja viiniin jää jäännössokeria sitä makeuttamaan. Samalla viinin alkoholipitoisuus nousee. Portviinit luokitellaan värin ja tynnyrikypsytyksen pituuden perusteella kolmeen päätyyppiin; valkoiseen, kellanruskeaan(tawny) ja tummanpunaiseen(ruby).
Portviini – pekaanipähkinä jäätelö (4 henkilölle)
Halkaise vaniljatanko ja ota siemenet talteen veitsen kärjellä. Raasta puolikkaasta appelsiinistä kuori. Lisää portviini, vaniljatangon siemenet, sokeri sekä raastettu appelsiinin kuori kattilaan ja lämmitä kiehumispisteen seosta välillä hämmentäen. Viilennä seos siirtämällä kattila ensiksi kylmään veteen ja sen jälkeen jääkaappiin. Vatkaa kuohukerma ja yhdistä se jäähdytettyyn portviiniseokseen. Laita seos jäätelökoneeseen. Lisää jäätelökoneeseen puolen tunnin jälkeen veitsellä rouhitut pekaanipähkinät. Jäätelö on valmista noin 45 minuutissa. Annostele ja nauti portviinin kera.
Viinilasillinen
Graham’s 10 Years Old Tawny Port, Portugali. Alkon nro 905907. Hinta 29,90.
Punertavan ruskea, täyteläisen tuoksuinen, hedelmäinen, pehmeä.
Teksti ja kuvat: Mikko Niemi / Aromipaja
The post Hemmottele äitiä portviinijäätelöllä appeared first on Nelkytplusblogit.
Tässä vaiheessa koronakevättä monissakin medioissa, niin televisiossa, lehdissä kuin joissain matkablogeissakin pohditaan jo minkälaiseksi matkailu muuttuu koronan jälkeen….
The post … ja sitten matkailu loppui appeared first on Meriharakka.net.
The post … ja sitten matkailu loppui appeared first on Nelkytplusblogit.
– se kun pitkään jatkunut flunssa helpottaa, ja maku- ja hajuaisti palaa. Aah!
– ihanat uutiset Anni Hautala (aamujeni ilo Jaajon lisäksi) ja hovimuusikko Ilkka saavat vauvan!
– Maaret Kallion Voimana toivo, ihana ja tärkeä kirja, jota olen kuunnellut äänikirjana. Kirja on täynnä viisautta ja sanoja, jotka muistuttavat, että kukaan meistä ei ole täydellinen, ei aina vahva, ei aina pystyvä.
”Tämä aika on pitkälti mahtisuperonnellista menestyjäaikaa, jonka hillittömissä odotuksissa ja kohtuuttomissa tavoitteissa toivo ajautuu ajoittain kauas ja samalla onnellisuuskin.”
”Yksi tavallisimmista kohtuuttomista tavoitteista ja aikamme suurimmista kuplista on elämän hallinta. Jos pyrkii hallitsemaan elämää, joutuu jatkuvasti pettymään, kun suunnitelmat muuttuvat, olo ei olekaan suunnitellun kaltainen ja elämä tulee väliin.”
”Loputon onnellisuuden ja elämänhallinnan tavoitteleminen sekä itsensä paremmaksi viilaaminen ovat keskeisiä tekijöitä siihen, että moni kadottaa realiteetit ja odottaa kohtuuttomia itseltään ja toisiltaan. Moni kokee tekevänsä kaiken mahdollisen, vimmaisesti suorittaen ja visusti päättämällä, mutta silti kadottaen koko ajan kauemmaksi kaikkein tärkeimmän.
Ihmisyyteen ja elämään kuuluu väistämättömästi avuttomuus, keskeneräisyys, riittämättömyys ja kykenemättömyys. Joka tämän itsessään ja toisissaan kieltää, ajaa itseään vain yhä rajumpaan oravanpyörään ja epätoivon kehään.”
– What Is The Difference Between Daytime And Nighttime Pajamas? (klik)
– Isänmaan puolesta vika tuotantokausi. On ehkä vaarallista ruveta leikkimään arvoilla kuin nationalismi ja terrorismi ja isänmaallisuus ja oikeudenmukaisuus, sillä usein tulkinta näistä teemoista on hyvin paatoksellista ja/tai yltiöpatrioottista. Pidän kaikista eniten siitä, että tässä sarjassa terroristeja ei ole kuvattu kuin terroristeinä, vaan ihmisinä. Ja nayttelijät tekevät kaikki hienoa työtä, esim Claire Danes. Niin parhautta, enkä malttaisi odottaa viimeiseen jaksoon!
Muiskuja!
The post Parasta juuri nyt appeared first on Nelkytplusblogit.
![]() |
Lauhanvuoren luonnonpuisto |
Kirkkonummi, vanhempien mökki
Vanhempien mökki on kallioisella paikalla ja sieltä löytyy vaikka kuinka paljon erilaisia lajikkeita, on matalaa kalliota pitkin kasvavaa ja mehevää metsäistä sammalta.
The post Sammalrakkautta appeared first on Nelkytplusblogit.
The post Suloisia helmililjoja appeared first on Nelkytplusblogit.
Enpä olisi uskonut vähän aikaa sitten, että innostun solmimaan makramee korvakorut itselleni. Boho-muoti vie kummasti mukanaan. Aluksi sitä katsoo kummeksuen ja sitten sitä jo menee innolla mukana. Tai sitten ei. No minä nyt innostuin ja tein sen yhden saamani solmukoristeen seinälle ja nyt olen innostunut vähän lisää. Tämä vaan paisuu. Ostin jo mustaa lankaa ja siitä on tarkoitus solmia joku sisustusjuttu, kunhan ennätän. Seinäkoristeen solmimisesta oli jäänyt jämälankoja. Makrameetyön siistiminen tehdään leikkaamalla langat sopivan pituisiksi, yleensä viistottain, joten tämä aiheutti längänpätkien jäämiä. Nappasin ne silloin talteen, kun ajattelin varmasti vielä testaavani jotakin muutakin solmimista. Tein kokeiluluonteisen harjoituksen makramee korviksia varten, mutta ihan ensimmäinen meni roskiin, sillä se oli liian paksua ja liian raskas. Toisen solmutyön leikkasin pieleen. Kolmanneksi nappasinkin viskoosilankaa, vaikka hieman mietin, että miten se toimii tässä solmimisessa. No kyllä se toimi, sillä lanka oli ohutta ja kevyttä, joten sitä piti kieputtaa vaan vähän paksummaksi. Solmeilu onnistui ja kohta minulla oli valmiina kauniin sävyiset, asuihini sopivat kevyet makramee korvakorut. MAKRAMEE KORVAKORUT OHJE Ohjeita on kyllä netti pullollaan, mutta opastan kuitenkin tässä, miten lehtimäiset makramee korvakorut syntyvät. Käytin tähän isompaan lehteen niitä jämälankoja, joten tästä solmimisesta saa helpommin ideasta kiinni. Valitsin lyhyitä lankoja ja yksi niistä valikoitui tuohon rungoksi. Ohuemmaksi nämä langat saa jakamalla yksi lanka kahtia ja pehmoinen lanka jakautuu helpolla. Tajusin sen vasta, kun aloitin tekemään tähän tätä mallia, että niin, olisihan ne korvakorut voinut tehdä näin ja saada ne ohuemmaksi. Korussa on hyvä heti alussa laittaa tuo ripustusrengas, johon korvakorun koukun voi sitten helposti sujauttaa. Kuvasta näkee, kuinka langanpätkistä tehdään kaksi lenkkiä ja asetetaan rungon alle ja päälle ja sujautetaan langanpätkät vastakkaisesta lenkistä läpi. Kiristä tiukalle ja voit liu ùttaa solmuja ylemmäs ja tiivistää niitä, kun solmuja tulee useampia. Näet kuvista, että seuraavan solmun olen tässä mallissa tehnyt peilikuvana edelliselle solmulle. Mutta noissa pienissä persikan sävyisissä korvakoruissa olen tehnyt solmut samaan suuntaan. Kun solmuja on riittävästi niin avaa ne käyttämällä tiheää kampaa, esimerkiksi täikampa käy hyvin. Avaa lankoja kampaillen molemmilta puolilta, jotta ne ovat sileät ja leikkaa ne sitten haluamaasi muotoon. Käytin apuna mittanauhaa, joten sain näistä samankokoiset. Hiuslakalla saa nämä hörhöttävät langat kuriin ja työstä tulee siisti. Isosta lehdestä voi tehdä vaikka koristeen seinälle. Makramee korvakorut täytyy leikata aika pieniksi, sillä ainakin minulla liian isot korvikset ovat hankalat. Onko boho-tyyli saanut sinusta otteen? Innostuitko korvakoruista, jotka voisit itsekin tehdä?
The post MAKRAMEE KORVAKORUT appeared first on Kristallikimara.
The post MAKRAMEE KORVAKORUT appeared first on Nelkytplusblogit.
Kaiken remonttihärdellin keskellä olen kärsinyt kummallisista vatsavaivoista jo puolisen vuotta. Sen verran pitkään, että olotilasta on vaivihkaa tullut uusi normaali ja hommat on hoituneet ärsyttävistä tuntemuksista huolimatta. On vaan kärvistellyt menemään, kuin mitään ei olisikaan.
Pari viikkoa sitten tuli kuitenkin sellainen fiilis, että nyt riitti. Olin kertaalleen jo aiemmin varannut itselleni ajan paikalliseen terveyskeskukseen, mutta perunut sen koronahelvetin räjähtäessä silmille. Ei siis auttanut kuin varata uusi aika.
Siitähän se syvä paniikki sitten alkoi. Kun oli jo lähes puolen vuoden ajan mielessään sairastanut vaikka mitä karmeata, olin terveyskeskukseen päästyäni yhtä paniikkia ja sydäriä. Kun vielä tutkimuspöydälle kivuttuani sydän hyppäsi pari etuperin volttia juuri stetoskoopin alla, löysin itseni alta aikayksikön myös sydänfilmipöydältä.
Siihen päälle sitten vielä keuhkokuvat, niin ei ihme että verenpaineet huiteli avaruudessa. Kun kiltti hoitsutyttö kerta toisensa jälkeen mittaili silmät pyöreinä paineita, ehdin helposti käymään päässäni yhtä jos toista kuolemanvakavaa.
Mutta mitä h#lvettiä? Puolen vuoden vetkuttelun jälkeen menin terveyskeskukseen epämääräisten vatsavaivojen takia, eikä kymmenen minuutin paniikin jälkeen kukaan puhunut niistä enää mitään. Ei sillä että itsekään olisin siinä kohtaa enää muistanut minkä takia ylipäänsä menin paikalle.
Nyt kuitenkin jatketaan edelleen tutkimuksissa juoksemista, mutta onneksi vastauksia odotellessa ja pienessä paniikissa ehtii taas mielessään sairastaa ihan vaikka mitä.
Sydänfilmi oli kuitenkin ok, ja verenpaineetkin laskeutui avaruudesta kotona mitattaessa.
Helvetin hyvä että vappu tuli väliin. Kroppa tarvitsi selkeästi pientä irtiottoa ja aivojen nollausta (lue vappukänniä) kaikesta panikoimisesta.
![]() |
Vappu juhlittiin perinteisesti koleassa kelissä. |
![]() |
Mineriittivastaava Ira |
![]() |
Oikeilla vehkeillä isot betonilaatatkin siirtyy. |
Ei(pä) mitään paniikkia rempankaan suhteen
Kun on tämän luokan remppakokonaisuus käsillä, ei millään meinaa saada startatuksi mitään.
Vaikeinta on yllättäen päättää marssijärjestys.
Mitä kannattaa metsästää ensin? Ulkoverhouslaudoitus, keltamultamaali, tippapellit, piikkauslaite rappusille, vai jotain muuta?
Entä mistä aloittaa? Ikkunoitten entisöimisellä, vanhojen rappusten piikkauksella vai käydäänkö suoraan laudoituksen kimppuun? Yritetäänkö säilyttää vanha ulkolaudoitus vai mennäänkö uusilla laudoilla, koska se vaan olisi niin paljon helpompaa (ja kalliimpaa)?
Päättäminen on saakelin vaikeata siksi, kun ei oikein vielä hiffaa mitä tekisi.
Ja koska ei osata päättää juuri mitään, meille haalitaan kaikkea vähemmän oleellista. Kuten aitatolppien jalkoja, puumateriaalia joskus tulevaan aitaan, epämääräisiä ja hengenvaarallisia rakennustelineitä, taivaisiin kipuavia tikkaita, kymmeniä kiloja nauloja ja vaikka mitä.
Phuuh. Ei ole helppoa olla tyhmä.
Tässä pitäisi äkkiä opiskella kunnostamaan ikkunoitakin, sillä tarjousten perusteella vanhojen ikkunoitten kunnostaminen on mielipuolisen kallista, eikä tästä budjetista löydy siihen pätäkkää. Onnistuisipa yöksi laittamaan jonkun ikkunankunnostusopastusvideon uniin pyörimään, niin että aamulla herätessä ikkunoitten kunnostus menisi kuin vettä vaan. Se olisi kätevää.
Mutta eniveis – koska oikeisiin hommiin tarttuminen on taas hyydyttänyt meidät, me muun muassa suoristellaan kaatuneita omenapuita, istutetaan marjaomenapensaita, hankitaan lisää mattoja, kärrätään kiviä sinne sun tänne ja ollaan ihan hoomoilasena.
Onneksi vappuvieraat kaiken juhlimisen ohella teki sentään jotain järkevää. Kiitos Ira, Harri, työnjohtaja Tomppa ja Pauliina. Pus pus ja pus.
![]() |
Kaatunut ja haljennut omppu tykkää vielä elää… |
![]() |
joten se ansaitsi mahdollisuuden. |
The post Ei mitään paniikkia appeared first on Nelkytplusblogit.
Kevät ja kesä ovat minun vuodenaikojani! Olen syntynyt kesäkuussa joten kesänlapsena valon määrän lisääntyminen ja lämpötilan kohoaminen saavat minut vieläkin eloisammaksi kuin tavallisesti. Kevätaaamuisin en välttämättä edes tarvitse herätyskelloa koska makuuhuoneeseen tulviva ihana luonnonvalo herättelee minut lempeästi. Yöunieni tarve myös vähenee, tosin en muutenkaan nuku kovin pitkästi. Myös pitkät valoisat illat ovat ihania vaikka kesäaikaan siirtymisestä voitaisiin kyllä luopua minun puolestani. Kevät on kaikin puolin äärimmäisen energisoiva ajanjakso.
Kevät tuo silti mukaan elämääni “jännää vähän erilaista kiirettä”. Koska luonto ympärillä muuttuu niin valtavaa vauhtia ja tuntuu siltä, että koko ajan tapahtuu jotain mullistavaa iskee hassu “kevätstressi”. Tämä tuntemus syntyy siitä, että pelkään menettäväni jonkun luontohavainnon jos en koko aikaa ole valppaana. Luonnolla kun on äärimmäisen suuri merkitys minulle. Haluan nähdä ja kokea ne ensimmäiset talven jälkeen harmaasta maasta puskevat leskenlehdet. Vaatimattoman leskenlehden kirkkaankeltaiset kukkamykeröt loistavat kuin pienet keltaiset auringot ja kukat ovat lupaus siitä, että kohta sieltä maasta alkaa nousta muutakin. Tänä keväänä löysin ensimmäisen leskenlehden vasta todella myöhään.
Sinivuokot ja valkovuokot ovat tärkeitä kevään merkkejä jo lapsuudesta. Niistä muistuu aina mieleen äitienpäivä ja aikaisin juhlapäivän aamuna metsästä poimitut kukat omalle äidille. Silmujen puhkeaminen lehdiksi on myös minusta kiinnostava ja tärkeä juttu. Olen Instagramin Stories -osiossa jakanut aivan valtavasti erilaisten puiden ja pensaiden silmu- ja lehtikuvia. Niitä ei varmaan koskaan kyllästy kuvaamaan. Myös puhjenneiden pikkuruisten lehtien vaaleanvihreys on ihan huikeaa. Kun katsoo luontoa tarkasti huomaan miten äärettömän paljon erilaisia vaaleanvihreitä sävyjä sieltä löytyy.
Keväällä myös tiettyjen kevätlintujen saapuminen on merkittävä juttu minulle. Onnistuin näkemään ensimmäisen västäräkin keikumassa iloisesti pyrstöään vasta viime viikolla. Olin hyvin ihmeissäni ja melkein stressissä miksen havaitse niitä luonnossa vaikka ollaan jo näinkin pitkällä keväässä. Yhtä tärkeää juttu on se maaginen hetki kun kuulee ensimmäistä kertaa mustarastaan huilumaista laulua kevätillassa. Onneksi tätä suloääntä on kuulunut jo todella pitkään. Ja kun iltataivaalla lentävät ensimmäiset pääskyset ihanasti kirkuen ollaan jo kesässä…
Koska tämä kevät on koronapandemian takia ollut kaikin puolin erilainen on luonnon merkitys korostunut entisestään. Luonto näyttää joka vuosi voimansa ja herää uudelleen kukoistukseen. Jos kaikki muu ympärillä ja yhteiskunnassa on täysin erilaista – ehkä pelottavaakin – kuin normaalista on kevät kuitenkin saapunut ajallaan. Joka vuotinen herääminen, vaaleanvihreys ja kukkien loisto on tapahtunut kuin kaikkina vuosina tätä ennenkin. Ehkä minä itse en vain ole ollut tarpeeksi valppaana ja vastaanottavaisena kaikelle sille mitä ympärilläni tapahtuu.
Tänään vietin lomapäivän ja menin metsään. Kuuntelin, katselin, havainnoin ja haistelin kevättä. Unohdin hetkeksi koronapandemian ja vedin keuhkot täyteen raikasta kevätilmaa. Elin tätä kevättä täysillä koronasta huolimatta. #fuckcorona
The post Kevät on kiireistä aikaa kun luonto muuttuu melkein silmissä appeared first on Nelkytplusblogit.
Etätyössä arjen kotityöt sujuvat kätevästi siinä sivussa. Käynti kaupassa tai pyykkikoneen tyhjennys tuo mukavaa tauotusta ja vaihtelua työpöydän ääressä istumiseen. Etätyössä piilee kuitenkin varjopuolensa, sillä kun pitäisi ryhtyä tekemään työläämpää projektia, keksitkin itsellesi ihan jotain muuta puuhaa. Näin kävi minulle…
The post Erään etätyöpäivän lopputulos appeared first on Nelkytplusblogit.
The post Äitienpäiväbrunssi poikeusoloissa appeared first on Nelkytplusblogit.
tunnetila: tyytyväisyys
Kevät on täällä! Puut ovat vihreillä hiirenkorvilla ja kirsikkapuissa kukkii vaaleanpunainen toivon meri. Ihmisten huolista, murheista, peloista ja pysähtyneisyyden tunteesta huolimatta luonto näyttää omalla sinnikkäällä tavallaan, että aika soljuu eteenpäin ja päivät kuluvat kyllä.
Kevät on aina jollain tavalla uuden alku. Toivotaan, että myös tänä keväänä osaamme iloita maasta nousevista kukkasista ja kasvoja lämmittävistä auringonsäteistä. Sillä ne jos mitkä kertovat elämän jatkumisesta ja parempien päivien tulemisesta.
Aurinkoista viikonloppua kaikille, ja rakkaudentäyteistä huomista äitienpäivää kaikille äideille, erityisesti omalleni. Olet äiti minulle maailman tärkein ja rakkain!
The post Varma kevään merkki appeared first on Tunnetila.
The post Varma kevään merkki appeared first on Nelkytplusblogit.
Juuri nyt on hyvä aika kaivaa kaapeista kaikki sinne kertyneet kauneustuotteet, ottaa ne käyttöön ja pistää oma kotispa pystyyn. Minulla ainakin on useita kasvonaamioita, joita en ole muistanut ollenkaan. Puhumattamaan naamioista jaloille, käsille ja hiuksille.
Oma kotispa saa lisää tunnelmaa, kun lisää sinne tuoksuja, kynttilöitä sekä viherkasveja, jotka viihtyvät tarjolla olevissa olosuhteissa. Silloin tällöin kannattaa vaihtaa myös pyyhkeet uusiin, tyyli sopivaksi, pyyhkeethän ovat niitä, jotka ovat koko ajan esillä. Tassuammeen, jota muuten käyttämme aivan liian harvoin, lisäksi löytyy kaksi erilaista saunaa. Toisessa on hetivalmis kiuas ja toinen on infrapunasauna. Infrapunasaunan voi sijoittaa myös muualle kun kylpyhuoneeseen, koska siellä ei käytetä vettä ollenkaan. Meillä se sijaitsee punttisalitilan yhteydessä.
Kuten kuvista näkyy, minulla on myös ihan oma “personal stalker” ja kylpyhuone sisältyy stalkkausalueeseen myös.
Nyt kokeilussa on uusi hiustenhoitosarja Continu, jossa on shampoon ja hiustenhoitoaineen lisäksi paljon muitakin tuotteita. Hiuspohjakuorinta ja overnight treatment -hiusnaamio sopivat ihanasta kotispan teemaan. Ensimmäisen shampoopesun ja hoitoaineen jälkeen ihanan kosteutettu tunne.
Kotispan jälkeen heräilen toivottavasti hehkenä uuteen ihanaan aamuun, aamuun joka on päivistä paras eli äitienpäivä. Ja yllä olevasta kuvasta löytyykin ne tyypit, joiden äiti olen. Ihan lemppari taulu, joka ei paikkaa vaihda luultavasti ikinä. Niin hyviä muistoja se tuo mieleen ja saa aina hymyn huulille kun sitä katsoo.
Ihania hemmotteluhetkiä ja äitienpäivää <3
The post Kotispa appeared first on Nelkytplusblogit.
The post Äitienpäivä 2020 appeared first on Nelkytplusblogit.
” Onni olla 7 lapsenlapsen mummi “
” Ole luja, mutta lempeä “
” Äiti on mielestäni yksi suomenkielen kauneimmista sanoista “
” Itsesäälissä on turha kylpeä, on osattava olla rypyistä ylpeä “
” Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi, älä tietyssä asemassa olevaksi, niin olet vapaa tällaisenakin kevätpäivänä istumaan tavaratalon rappusille syömään tötteröjäätelöä ” (Helena Anhava)
” Onneen johtaa yksinkertainen polku: anna arvoa tälle hetkelle ja iloitse siitä, mikä on hyvää elämässä. Kaikki järjestyy. “
” Riität juuri sellaisena kuin olet “
The post Lempeä ja lämpöä jokaiseen päivään appeared first on Nelkytplusblogit.
Idea neuleesta mekko -projektiin, tuli ostoksesta, joka ei ollutkaan toimiva. Olen ostanut vuosia sitten kauniin lyhyen neuletakin ja ajattelin, että sille olisi kovastikin käyttöä, mutta eipä ole ollut. En ymmärrä miksi ostin lyhyen neuleen, joka ei oikeasti minkään mekon päälle olisi edes mahtunut ja tyyliltään hiukan romanttinen neule ei sopinut minkään kanssa. Lisäksi vyötärö olisi ollut esillä, jos vaikka hieman olisi kurkotellut, joten ei todellakaan ollut hyvä juttu. Taas opitaan, että vaikka mikä olisi, kannattaa aina sovittaa kaupassa, kun vaatteista tai jalkineista on kyse. Olin jo kirpparille tätä laittamassa, kun keksin, että jos siihen vain neuloisi jatkeen kankaasta ja tekisi siitä mekon. Neule mekosta ja sehän olisi helppoa ja edullistakin toteuttaa. NEULEESTA MEKKO OHJE Neule on kuitenkin suloinen, joten päätin ostaa kankaan ja kokeilla. Todella yksinkertainen tuunaus ja helppo kenen tahansa toteuttaa, jos osaa ommella ompelukoneella. Ostin hieman kiiltävää viskoosikangasta ja mittasin kankaaseen vain sen hameosan pituuden. Neuleesta vähän alle polven verran kangasta eli vajaa metri minun kokoiselleni. Jotta hameosa laskeutuu kauniisti ja siitä ei tule liian raskas, oli viskoosi siihen paras vaihtoehto. Kun kangaskappale oli lattialla suorakaiteen muotoisena kaksinkerroin, leikkasin sivut viistosti vyötäröltä alas helmaa kohden leventyen. Sivusaumat ompelin kiinni ja tikkasin rypytyslangan vyötärölle kahteen kertaan ja pistonpituus oli suurimmalla mahdollisella. Tämän jälkeen rypytin langat kiristämällä molemmista alulangoista varovasti vetäen, jotta kangas rypyttyy. Sovittelin sitä välissä ja kun neule ja vyötärö olivat saman levyiset, ompelin helman kiinni neuleen reunan alle. Reunan alla oli nimittäin ohut röyhelö, minkä väliin sain tikin sopivasti piiloon, jotta se ei näy neuleessa. Neuleesta mekko -idea onnistui ja tämä on juuri sopiva arkeen, töihin ja kaupungille. Vähän tuo viskoosi valkoisena kuultaa läpi, joten alushame oli laitettava alle. Mutta kiva mekko keväälle ja varmasti joku vilpoinen päivä kesällä tulee tätä myös käytettyä, koska pitkät hihat vähän lämmittävät. Löytyykö sinun kaapistasi vastaava neule, johon voisit vain lisätä hameosan kiinni ommellen ja sinulla olisi uusi mekko? Olen myös aikaisemmin ommellut vanhasta uutta, joten täältä ja täältä löytyy myös helppo toteutus mekon muutoksesta. Kuulin, että Roihuvuoren kirsikkapuisto oli täynnä ihmisiä, joten päätimme miehen kanssa mennä lähemmäs merta kalaan. Naapuristossa löytyi meille sopivat kirsikkapuut. kauniita olivat.
The post NEULEESTA MEKKO appeared first on Kristallikimara.
The post NEULEESTA MEKKO appeared first on Nelkytplusblogit.
The post Äitienpäivänä 2020 appeared first on Nelkytplusblogit.
*Biothermit saatu ja Tony’s Chocolonely suklaalevy
Äitiys, maailman ihanin ja rankin homma. Mitä sanoo 21-vuotias Tiia Kansallis-Osake-Pankin yt-neuvotteluissa urahaaveistaan. ”Suurin haave on tulla äidiksi.” Noh niinhän siinä kävi, että yt-myötä siirrettiin toiselle osastolle, ei ollut pelisilmää tällä sinisimäisellä vaan silkkaa viattomuutta, haaveita rakkaudesta ja mielikuvia ihanista vauvapalleroista.
En ole aivan varma tekisikö niin moni lapsia, jos haaveilisi vain vauvantuoksusta ja saisikin käsiinsä suoraan kipuilevan teinin. Miten ehdotonta ja suorastaan palvovaa rakkautta saa pieniltä lapsilta, nuo lukemattomat rakkautta pullollaan olevat kirjeet ja yhtäkkiä tulee päivä, että et saa enää halata ja lapsesi suusta tuleekin sanat ”vihaan sua äiti.”
Mitä silloin tarvitaan, ei pään laittamista puskaan vaan vahvaa vanhemmuutta. Olla lapsen tuki ja olkapää, vahva puu, johon lapsi voi nojata, kun maailma menee hormoneista mullin mallin. Rakastaa lasta täysillä silloin, kun lapsen on vaikea rakastaa itseään. Kestää ihan kaikki taipumatta.
Motto on ollut kaikkien neljän lapsen kanssa, koskaan ei ole menty riidoissa nukkumaan vaan asiat on aina puhuttu halki. Äitiys on ollut pikkulasten kanssa valvottuja öitä, mutta myös teinien kanssa valvottuja öitä. Milloin kengät tulee eteiseen, kuinka monta kertaa yössä on saanut käydä eteisessä katsomassa, että se rakas on saapunut kotiin. Huoli lapsista on kova.
Vanhemman ja lapsen yhteinen matka on kaikkea muuta kuin silkkaa vaalenpunaista höttöä, mutta siltikin se on maailman paras matka päästä seuraamaan lapsen kasvua aikuiseksi ihmiseksi. Olemme saaneet seurata neljää matkaa ja nyt on rinta rottingilla pakko sanoa, että olen kaikista lapsista äärettömän ylpeä.
Ei ne saavutukset vaan se, että kaikilla neljällä lapsella on viisas ja empaattinen sydän. Jos yksi haave lapsista on, että lapsista tulee empaattisia ja muista välittäviä ihmisiä, jotka tuntevat vahvasti ja ajattelevat viisaasti.
Aikoinaan kun tapasin mieheni ja sain tutustua kahteen aivan mielettömään persoonaan, jotka ottivat heti avosylin vastaan, mietin, että jos en koskaan pääse kokemaan synnytystä, ei haittaa, sillä elämäni on jo äärettömän rikas ja täysi.
Nyt meillä on neljä lasta, eikä meidän perheessä ole puolikkaita. Ei äitipuolia, ei lapsipuolia vaan rakkautta. Se miten perheen tässä kuussa 16-vuotias on juuri nyt monta päivää isoveljellään, se miten tytöt ovat aina tervetulleita isosiskonsa ja hänen miehensä luokse ja miten paljon meidän aikuinen tytär on tyttöjä hoitanut.
Nämä on niitä hetkiä, jotka tuovat suurimman onnistumisen tunteen. Meidän kaikki lapset rakastavat toisiaan ja eivät ole puolikkaita toisilleen. Ei vaan voisi olla mitään parempaa. Tänään äitienpäivänä kuppi on kukkurallaan ei vaan täysi vaan ylitsepursuavan täysi.
Biotherm lähetti näin upean äitienpäiväyllätyksen uutuuksineen ja tuo nimikoitu pyyhe sai ihan silmät kostumaan. Oli pakko laittaa tämä tänne, sillä tuo nimikoitu pyyhe vaan sai jotain sydämessä kovin pomppimaan.
Olen itse mummin ja vaarin kasvattama ja oppinut jo pienestä, ettei ole normiperheitä, on vaan rakkautta. Olen saanut rakastaa ja seurata meidän aikuisten lasten kasvua täyspäiväisesti pikkulapsiajasta lähtien. Olemme saaneet lisää lapsia ja heille isäni ja isäni vaimo ovat olleet maailman parhaat isovanhemmat. Tässä kuvioissa voisi olla paljon puolikkaita, mutta tässä yhtälössä onkin jotain isompaa ja täydempää. Biologialla ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Uskon, että aavistuksen monimutkaiset kuviot ovat opettaneet jotain äitiydestä. Suurinta rakkautta on aina lasten etu ja monella tapaa oman edun syrjään laittaminen ja jos tätä kysymystä itseltään kyselee, on jopa välillä helppoa olla äiti. Kun miettii mikä on parasta tälle lapselle, siinä se vastaus on.
Moninainen perhe on tuonut elämääni enemmän ihmisiä ja enemmän rakkautta ja antanut kaiken sen, mistä 21-vuotiaana haaveilin. Perhe ei välttämättä tule standardipakkauksessa, mutta juuri tästä syystä se voi antaa jopa enemmän. Sillä mikä oppimismatka omaan itseenikin on ollut elää monikerroksellista uusperhe-elämää.
Kun on sydän auki ja hyvää tahtoa, miten paljon sitä saakaan. Joten kyllä, haaveeni ovat toteutuneet moninkertaisesti ja ei ole mitään asiaa, josta en voisi olla enemmän kiitollinen.
Rakkautta ja sydämellistä äitienpäivää kaikille teille äideille, oli teidän rooli minkälainen tahansa, bonusäiti, mummi, isomummi, bonusmummi tai mitä tahansa. Teidät kaikki voi kiteyttää yhteen sanaan ja se sana on maailman kaunein sana ja se sana on ”äiti. ”
The post Hyvää äitienpäivää! appeared first on Nelkytplusblogit.
Runo ja alla oleva kuva on Tittamari Marttisen mainiosta kirjasta Äidin karkkipäivä, jonka on kuvittanut Virpi Talvitie.
Saman kirjan takakannessa lukee: “Äidit eivät ole kiiltokuvia, paperinukkeja eivätkä yhden ilmeen naisia. Lapsi yhdistää kaikkia äitejä. Lapsia voi olla yksi tai useita. Lapset eivät anna unohtaa itseään, se on äidin elämässä rankinta ja hauskinta. ” Aika hyvin sanottu! Vierastan sellaista ajatusta, että äidin pitäisi olla tietynlainen, tietynlaisesta muotista valettu ja pistää lapset AINA itsensä edelle. Ei näin. Lapsille on turha uhrata itseään, sillä he kohtelevat itseään niin kuin minä kohtelen itseäni, ei niin kuin minä kohtelen heitä. Jos olen uupunut, ja lohduton, kasvatan uupuneita ja lohduttomia lapsia, vaikka antaisin heille kaikkeni. Kun iloitsen elämästäni, lapset vapautuvat olemaan iloisia, itsetuntoisia lapsia, joiden ei tarvitse kantaa huolta äidistään tai sääliä häntä
Oikein ihanaa valkovuokkojen täyttämää äitienpäivää kaikille äideille! ISO halaus myös omalle äidille, olet rakas!
Kiitollisena ihanista rakkaista pojista, jotka ovat iltojeni ilo ja aamujeni valo.
Ps. Käki kukkui tänään ja aloitti kesän :)!
The post Aurinkoista äitienpäivää! appeared first on Nelkytplusblogit.
Voi mitkä ihanat ilmat on taas ollutkaan, muutaman päivänä olemme istuskelleet meren rannassa kallioilla pidempäänkin auringosta nauttien.
Viime viikonloppuna laittelin parvekkeelle hieman kasveja. Parvekkeen nurkkaan on jokakesäiseen tapaan kiinitetty myös lintujen kylpyaltaaksi laakea, matala teekuppi, jonka tiaiset ja varpuset ovat taas löytäneet.
Näimme aikoinaan Cape Codissa Yhdysvalloissa erään antiikkiliikken pihalla kepin päähän liimattuja vanhoja kuppeja, joissa linnut kylpivät, omimme idean tuolta reissulta.
Ikkunasta on hauska seurailla lintujen kylpypuuhia. Aurinkoisina päivinä ne lennähtävät kupin reunalle, kylpevät innokkaasti sirkuttaen, ravistelevat itsensä ja lennähtävät taas pois. Välillä voi olla jo seuraava jonossa pulahtamaan “ammeeseen”.
Instan puolella paljastin pari viikkoa sitten leikanneeni itse hiuksiani pari senttiä. yllättävän hyvin meni, vaikka kampaajani varmasti löytäisi aika paljonkin huomautettavaa… Viime viikolla ostin asteittain vaalentavaa vaalennussuihketta, joka vaalensikin juurikasvua sopivasti, suihkin lopuksi vielä hieman silver-suihetta keltaisuutta taittamaan. Ei tämä kampaajalla käyntiä korvaa, mutta nyt mennään tällä, ainakin vielä hetken aikaa. Kaipaan toki kampaajalle, viimeksi olen tainnut käydä tammikuun alussa.
Sain tällä viikolla blogin kautta testattavaksi Biozellin Bioplex*-sarjan tuotteita. Suomessa kehitetyn ja valmistetun Bioplex- sarjan vegaaniset tuotteet ovat kiiltoa ja elinvoimaa antavia, hiusta sisältä rakennepaikkavia ja vahvistavia.
Rakennepaikkaavat tuotteet saattavat joskus jättää hiukset raskaiksi ja lättänöiksi, etenkin jos niitä laittaa paljon. Kokeilin toisella pesukerralla hoitoainetta, toisella hiusnaamiota, joita käytin lähinnä latvoihin pienehkön määrän. Hiukset tuntuivat mukavan ryhdikkäiltä eivätkä jääneet mitenkään latteiksi.
Vanhan kotitalon pihaan, saman kadun varrelle jossa nytkin asumme, istutettiin magnoliapuun taimi samana kesänä kun muutimme pois. Joka vuosi muistan käydä katsomassa sitä juuri kun viimeiset kukat ovat lakastumassa. Nyt halusin käydä katsomassa myös isompia puita Torkkelinmäellä. Ehdinkin eilen nähdä ne vielä kauneimmassa kukassaan.
Grillikausi avattiin tänä vuonna aiemmin kuin varmaan koskaan. Asumme kerrostalossa, mutta meillä on asukkaiden käytössä grilli, jota vain harvat hyödyntävät.
Lämpiminä kesäiltoina tuomme grillin ison, puistomaisen pihan keskellä. Nyt nostimme sen vai takapihan aurinkoon grillaamisen ajaksi. Grilliin laitettiin pressinäyteenä saatu HK:n grilliseiväs* eli valtavan kokoinen possun ulkofilee. Nimi lienee suunnattu “äijägrillailuun”, minun korvaani se vähän särähtää vaikka possusta hyvää tulikin. Sitä syötiin grillattujen herkkusienten ja panzanellasalaatin (tosin ilman broileria) kanssa, lihaa riittää vielä ensi viikon ruokiinkin. Tänä kesänä erilaisia grilliruokia lisukkeineenn täytyy kokeilla enemmänkin. Grillailun lomassa maistettiin suomalaiset, kuivan raikkaat Nordfors & Friends* – siiderit.
Oletko värjännyt tai leikannut itse hiuksia tänä keväänä? Oletko jo aloittanut grillikauden, entä mitkä on kevään lempikukkasi? Minulla taitavat kaikki kukat olla lempikukkia, niin innoissani jaksan olla niistä joka kevät!
The post Viisi viikon varrelta appeared first on Nelkytplusblogit.