Quantcast
Channel: Nelkytplusblogit
Viewing all 13172 articles
Browse latest View live

TALLINNA KUTSUI JÄLLEEN

$
0
0

TALLINK SPA & CONFERENCE HOTELLI Loma on kiva aloittaa, vaikka minimatkalla hotellissa. Meillä siskon kanssa tuli nopeasti sovittua ja tilattua matka, sillä Tallinna kutsui jälleen. Viimeksi olimme vastaavalla reissulla vuosi sitten ja nyt valitsin Tallink Spa & Conferencen hotelliksi, sillä täällä on tullut usein aiemminkin majoituttua. Olin tietoinen remontista, jota oli koko kevät tehty ja kiinnosti nähdä millainen tämän lopputulos oli. Silloin kun lapset olivat pieniä, kävimme täällä usein uima-matkalla ja tyttäret tykkäsivät. Kerran olin tyttöjen kanssa keskenään hiihtoloman aikoihin ja olimme tilanneet perushuoneen, mutta kun saavuimme perille, meille ilmoitettiin, että sviittiänne vielä siivotaan. Minua huvitti, sillä ajattelin heidän siellä vaan vahingossa sotkeneen sviitit ja perushuoneet. Kyllä meillä kaikilla monttu aukesi hämmästyksestä, kun me pääsimmekin Metropolitan sviittiin. Se oli kyllä huikea kokemus ja mielelläni vielä kerran sen kokisin. Siellä oli sauna ja poreamme ja tilaa vaikka kuinka monelle. No, eihän sieltä tullut pahemmin pois lähdettyä. Joskus voi käydä hyvä tuuri ja jollain tavalla meitä onni potkaisi, kun saimme tuon huoneen käyttöömme. Tällä matkalla siskon kanssa olin varannut club one kortilla premium tarjoushuoneen. Siisti ja tyylikäs ja riittävän tilava meille kahdelle, mutta toki siellä olisi myös yhden lapsen kanssa mahtunut yöpymään. Lopussa olevassa videossa on siitä vähän enemmän. Tykkään hotellin nykyisestä värimaailmasta kovasti, sillä ne aikaisemmat värit olivat hiukan liian erikoiset ja levottomat hotellin käytäville ja huoneisiin. Nyt harmaa oli rauhoittava ja rentouttava sävy yhdistettynä vaaleaan puuhun. Hulppea allasalue vetää innokasta polskuttelijaa ja nautiskelijaa puoleensa ja kiva siellä onkin lillua lämpimässä vedessä ja nautiskella vaikka lasin kuohuvaa. Kaikista rauhoittavinta oli pulahtaa altaaseen aamulla aikaisin, kun kukaan muu ei ollut vielä altaille ja saunoihin uskaltautunut. Minä nimittäin kukuin jo 6.30 hereillä, joten kipaisin aamu-uinnille. En todellakaan yleensä herää näin varhain, mutta nyt sellainenkin ihme tapahtui. Ihanan rentouttava kokemus ja miten nautinkaan hiljaisuudesta ja vain suihkulähteiden aiheuttamasta solinasta. TALLINNA KUTSUI JÄLLEEN Matkan tarkoituksena oli vain olla ja shoppailla ja nauttia hyvästä ruuasta. Minä kävin kyllä jalkahoidossa hotellissa ja sain geelilakat taas varpaiden kynsiin. Nyt kelpaa loppukesä jalkojen olla sandaaleissa. Aurinko suosi meitä, vaikka sateenvarjojen kanssa matkalle lähdettiinkin. Nautimme vanhassa kaupungissa lounasta ja istuimme autuaana terassilla ja kilistimme kesälle. Tuntui, että olisimme olleet kauempanakin matkalla, joten olipa kiva, kun Tallinna kutsui jälleen meitä vierailemaan. Kyllä sitä osaa arvostaa, että matkalle voi lähteä omasta kaupungista, kun taas siskoni joutui matkaamaan keski-suomesta ensin meille jo edellisenä iltana ja vasta sitten pääsimme matkaan. Karnalux oli käytävä katsomassa, koska myös sisko on kova tekemään neuletöitä ja kyllä sieltä muutama lankakerä tarttui mukaan, joten taas riittää tekemistä lomalle. UUSI ITALIALAINEN RAVINTOLA Illalla kävimme syömässä aivan hotellimme naapuriin avatussa Ristorante Flavoressa ja miten ihanan tulisia ja herkullisia pitsoja saimmekaan syödäksemme. Kivan rento ja tyylikäs ravintola varmasti tulee houkuttelemaan ihmisiä syömään ja hinnatkin olivat kohtuullisia. Pitsat olivat noin 10 euron paikkeilla ja tarjolla oli toki muutakin ruokaa, italialaiseen tapaan. AAMIAISHUONEEN NURKKA Pakko on vielä palata hotellimme ja uudistuneen hotellin aamiaisnurkkaukseen. Muistan, että aikaisemmin noutopöytä oli suhteellisen keskellä huonetta ja siitä sai ruokaa helposti haettua. Nyt saarreke oli laitettu huoneen perälle ja vielä saarekkeen taakse ja toiselle sivulle noutopöydät. Tämä koko hässäkkä oli siis ahtaassa paikassa ja saarekkeessa oli esillä lämpimät ruuat, juustot, makkarat ja muut leikkeleet. Päätypöydässä oli kaikki leivät, paahtimet, kakut, keksit ja hillot sekä voit ja margariinit. Saarekkeen toisella sivulla oli muistaakseni jogurtit, rahkat ja myslit sekä murot. Voitte vain kuvitella, kuinka tuo kohta kokonaisuudessaan jumitti koko porukkaa. Kun yksi laittoi leivät paahtimeen, niin muut eivät voineet, kuin jonottaa takana. Silloin kukaan ei päässyt mihinkään suuntaan etenemään. Sama tapahtui myös levitteiden kanssa. Välillä ihmiset yrittivät päästä huoneen perältä poispäin, mutta se oli hankalaa, koska joka puolella oli ihmisiä menossa ja tulossa ja ruuhkahan siitä syntyi ja ihmiset ärsyyntyivät. Nyt olisi kyllä hyvä, että tuohon kohtaan saataisiin tilaa ja toiminnot jotenkin sulavammin hoitumaan. Ajatus on varmasti ollut saada istumapaikoille lisää tilaa siihen keskiöön, mutta ehkä tuohon tilaan ei vain voi laittaa kaikkia toimintoja. Aamiainen oli muuten herkullinen ja monipuolinen, joten vatsansa saa täyteen. Ihan viime hetkille ei kannata näin sesonkina jättää aamiaiselle tuloa, sillä siellä alkoi lopulta olla kovasti ruuhkaa. Hotelli on siis suosittu ja tykätty. Vaikka matkalla olimme vain yhden yön ja palasimme illalla kotiin, niin matka tuntui kyllä pitemmältä. Paljon tuli käveltyä, shoppailtua ja kuitenkin ennätimme kivasti myös istuskella ja jutella. Miniloma on välillä tarpeen ja aina ei tarvitse lähteä moneksi yöksi tai kauemmaksi reissuun, sillä Tallinna on aina hyvä valinta ja kesällä niin kauniskin, kaikkien kukkien kera. Lämpimät kiitokset siskolle kivasta matkasta. Katso vielä pieni video matkasta.

The post TALLINNA KUTSUI JÄLLEEN appeared first on Kristallikimara.

The post TALLINNA KUTSUI JÄLLEEN appeared first on Nelkytplusblogit.


Reissu Tukholmaan

$
0
0

Meille on tullut jo perinteeksi lähteä kerran kesässä lapsen kanssa johonkin reissuun, ihan vaan äiti ja poika yhdistelmällä  Näihin äiti-poika- reissuihin lähdemme aina yhdessä poikamme koulukaverin ja hänen äitinsä kanssa. Kaksi vuotta sitten teimme miniristeilyn ja viime kesänä kävimme Huikee-seikkailupuistossa. Tänä vuonna päätimme lähteä lahden toiselle puolelle, Tukholmaan.

 
Koska halusimme viettää Tukholmassa aikaa enemmän kuin yhden päivän, varasimme reissuun kolme päivää. Lähdimme Turusta iltalaivalla ja olimme aamulla aikaisin Tukholmassa. Olimme varanneet aamiaisen hotelliin, joten saimme syötyä kunnolla ja jätettyä matkatavaramme hotellin säilytykseen.
Koska kaupat aukesivat vasta klo 10.00, saimme myös kulutettua hotellissa hieman aikaa ja hioa päivän suunnitelmat valmiiksi.
 
 

 
Tukholmaan oli luvattu epävakaista säätä, joten päätimme käyttää ensimmäisen (sateisen) päivän Tukholman keskustassa shoppailemalla.
Paikallisbussilla pääsimme näppärästi keskustaan, jossa menikin koko päivän. Kävimme mm. NK-tavaratalossa, jossa kiertelimme ja teimme maltillisesti ostoksia. Siellä meidän oli ehdottomasti päästävä Magnum-jätskibaariin, jossa “baarimestarit” loihtivat meille jokaiselle haluamamme jäätelön.
Hauska ja herkullinen visiitti.

 
 
Iltapäivällä suunnistimme vanhaan kaupunkiin. Käveleminen vanhoilla kaduilla saivat meidät äidit ihastelemaan sen tunnelmaa.
Välitankkaus tehtiin pienessä kahvilassa, jossa nautimme isot perinteiset kanelipullat. Kiertelimme kuninkaanlinnan pihalla ja pohdimme minkälaista elämä on joskus ollutkaan. Kävely vanhassa kaupungissa oli mukavaa, eikä mukana ollut nuorisokaan valitellut. Vielä ennen hotellille menoa, kävimme shoppailukierroksella Åhlensissa. Olimme koko päivän kävelleet (askeleita 22 000) ja illalla oli erittäin mukava päästä takaisin hotellille.
Lepuutimme hetken jalkoja, jonka jälkeen lähdimme syömään vielä iltapizzat. Päivän jälkeen uni maistui meille matkalaisille paremmin kuin hyvin.

 
 
 
 
Seuraava päivä oli tarkoitus viettää Gröna Lundin huvipuistossa. Säätiedotuskin lupasi parempaa säätä, joten laitoimme suunnitelmat täytäntöön ja lähdimme jälleen liikkeelle paikallisbussilla. Perillä olimme sen verran ajoissa, että huvipuistossa oli auki vain ns. pieni osa, joten kävimme muutamissa laitteissa vähän “lämmittelemässä” isompia koitoksia varten. Kello 11.00 jälkeen aukeni jo koko huvipuistoalue, jolloin hurjimmatkin laitteet olivat käytössä. Olimme ostaneet  rannekkeet, joilla meillä oli mahdollisuus käydä jokaisessa laitteessa rajattomasti. Gröna Lund ei ole kovinkaan suuri alue, joten se on helppo hahmottaa. Härveleitä on mahdutettu alueelle kiitettävästi ja sieltä löytyy laitteita taatusti jokaisen hurjapään makuun. 
 

 
 
 
Päivä oli lähtöpäivämme, joten n. kuuden tunnin aikana ehdimme käydä aika monessa härpäkkeessä vaihtelevilla kokoonpanoilla. Tosiasia on, että siellä olisi saanut aikaa kulutettua pitempäänkin. Alueella ei ollut ihan mahdottomasti ihmisiä, joten laitteisiin jonottaminen oli vielä inhimillistä eikä siihen tuhlaantunut aikaa. Sää vaihteli auringonpaisteesta vesikuuroihin, mutta se ei meidän tahtia haitannut. Välillä pidettiin ruokatauko ja sitten taas jatkettiin.  Huvipuiston ikimuistoisin paikka meidän porukalle taisi olla kummitustalo, jossa piti ihan omin jaloin liikkua huoneesta toiseen. Toinen toisistamme kiinni pitäen liikuimme huoneissa puolihysteerisinä pelosta ja jännityksestä sekaisin. Voi sitä naurun ja helpotuksen määrää, kun selvisimme sieltä ulos “ehjin nahoin”.
 
 
Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myös päivämme Tukholmassa.
Iltapäivällä lähdimme hotellille hakemaan matkatavaramme ja valmistauduimme kotimatkalle.
Siirtyminen terminaaliin tapahtui vaivattomasti, sillä hotellimme sijaitsi vain n. 300 metrin päässä siitä.
Yölaivalla matkustaminen sujui ongelmitta ja olimme Suomessa seuraavana aamuna klo 7.00.
Pysähdyimme vielä aamupalalle, jonka jälkeen huristimme turvallisesti kotiin.
 
 
 
Matkamme oli erittäin onnistunut. Pojat ovat jo niin isoja, ettei heissä ollut kaitsemista ja (ainakin vielä) meidän äitienkin seura kelpasi. Vietimme mukavia hetkiä yhdessä ja tässä porukassa kukaan ei innostunut “sooloilemaan” omiaan. Tukholma on hyvä matkakohde lapsiperheille, sillä katsottavaa ja tekemistä riittää taatusti useammallekin päivälle. Liikkuminen (paikallisliikenteessä) Tukholmassa on helppoa, edullista ja vaivatonta. Kolmen päivän reissu tuntui tässä kohtaa sopivalta ja tämän erittäin mukavan matkakokemuksen jälkeen aloimmekin jo suunnittelemaan seuraavaa.
 
 
 
 
Tulipa todistettua jälleen kerran, että matkailu avartaa ja hyvässä seurassa muistojen jakaminen moninkertaistuu…
 
 
 
 
 
 
 

The post Reissu Tukholmaan appeared first on Nelkytplusblogit.

Café Globen

$
0
0
Cafe Globen Copenhagen

Kävimme Kööpenhaminassa kylässä tanskalaisten maailmanmatkaajien klubilla. Jokin aika sitten kirjoitin Maailmanmatkaajien sivulle yhteenvedon erilaisista maa- ja aluelaskujärjestelmistä joita…

The post Café Globen appeared first on Meriharakka.net.

The post Café Globen appeared first on Nelkytplusblogit.

Raaseporin linna Snappertunassa on jännä aikamatka keskiaikaan

$
0
0

Raaseporin linna Snappertunassa tarjoaa elämyksellisen aikamatkan yli 600 vuoden taakse. Aikaan, jolloin uljaat ritarit pukeutuivat haarniskaan puolustaessaan kuningasta tai osallistuessaan turnajaisiin. Keskiajalla myös ritarien uskolliset hevoset saivat ylleen omat suojavarusteet. Ruotsin kuninkaan rakennuttaman kivilinnan tornikammareista ovat puolestaan ylhäiset linnanherran tyttäret, linnanneidot tähyilleet mereltä saapuvia laivoja.

Ampuma-aukot paksuissa kiviseinissä ovat muistona siitä, että linnalla on ollut tärkeä merkitys maan puolustamisen kannalta. Muurit ovat aikoinaan olleet meren ympäröimiä ja itse linna on seissyt ylväästi korkeiden silokallioiden päällä. Linnan lähellä on käyty kauppaa mm. oluella, joka noihin aikoihin oli tärkeä kauppatavara. Tässä linnassa on vietetty varsinaista kukoistuskautta juuri ennen kuin se hylättiin ja jätettiin rapistumaan vuosisatojen ajaksi.

Raaseporin linna mainitaan historiallisissa dokumenteissa ensimmäisen kerran jo 1378! Ruotsalainen mahtimies Bo Joninpoika Grip rakennutti ensimmäiset linnan muurit 1360-1370-luvuilla läntisen Uudenmaan keskukseksi. Väitetään, että Grip oli kaikkien aikojen merkittävin ruotsalainen ei-kuninkaallinen maanomistaja. Ilmeisesti tarkoituksena oli tasapainottaa Suomenlahden toisella puolella olevan hansakaupunki Tallinnan vaikutusta rakentamalla linna Suomeen. Toisaalta linnan tehtävänä oli myös valvoa merellä tapahtuvaa liikennöintiä ja kerätä veroja kuninkaalle. Ja toimihan linna toki myös Ruotsin kuninkaan vallan ja mahdin symbolina ja ehkä myös pelotteena.

Raaseporin linnan rakennustarvikkeet ovat lähiympäristöstä. Seinät on rakennettu moreenikivistä, joita on kerätty parin kilometrin säteeltä linnasta. Paksut kivijärkäleet on muurattu yhteen kalkkilaastilla. Myös puuta on tarvittu aikoinaan sekä rakentamiseen että polttopuiksi linnaan. Katsoessani linnanraunioita mietin miten raskasta rakentaminen on keskiajalla mahtanut olla kun kaikki on tehty lihasvoimin…

On mielenkiintoista kurkistaa alueen infotaulusta miltä linna on näyttänyt 1400-luvulla ja verrata sitä nykyiseen. Vuosien saatossa alunperin hyvinkin vaatimatonta linnaketta on laajennettu paljon. Komeimmillaan linnassa on ollut peräti kolme kerrosta ja kuusikerroksinen pyöreä tornikin.

Löysin netin uumenista arkkitehti Magnus Schjerbeckin tekemän havainnekuvan miltä Raaseporin linna on saattanut näyttää 1500-luvulla.

Magnus Schjerfbeck, havainnekuva – kuva lainattu netistä

Raaseporin linnan ruokahuollosta vastasi ns. linnan latokartano eli oma maatila, jossa oli peltoja, laidunalueita, karjaa ja myllykin. Alueen talonpoikien tuli osallistua sekä linnan rakentamiseen että maataloustöihin taksvärkkitöinä keskiajalla. Linnassa on parhaimmillaan ollut satakunta ihmistä, jotka tarvitsivat ruokaa päivittäin.

Kun elettiin keskiaikaa ei Suomessa vielä tunnettu perunaa vaan sen sijaan syötiin nauriita ja muita juureksia sekä suolakalaa ja suolalihaa. Haarukkakin oli vieras esine ruokapöydässä. Olutpanimo sen sijaan löytyi linnan sisältä. Tuohon aikaan olut oli tärkeä elintarvike ja energianlähde. Raaseporin linnan asukkaille oli varattuna olutta 3-5 litraa henkeä kohden päivittäin. Olut oli hyvin säilyvää, ravitsevaa ja se oli keskiajalla myös turvallisempi vaihtoehto kuin vesi tai maito.

Väitetään, että Raaseporin linnassa myös kummittelee. Linnanherra Lauri Akselinpoika Tott menetti 1468 puolisonsa Katariina Jönsintytär Viffertin ja poikansa. Katariina oli palaamassa kotiin Hanneke Wromen aluksella kun se joutui haaksirikkoon Raaseporin Jussarön saaren edustalla. Koko arvokas lasti sekä kaikki laivan parisataa matkustajaa hukkuivat. Kun sää on samanlainen kuin kohtalokkaana yönä nousee Raaseporinjoella usva ja sen seassa voi nähdä naisen pienen pojan kanssa vaeltamassa…

Raaseporin linnan kukoistuskausi oli 1450-1460, jolloin Ruotsista karkoitettu kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde piti linnassa hoviaan useaan otteeseen. Kun Tammisaaresta tuli 1528 Raaseporin läänin hallinnollinen keskus alkoi Raaseporin linna menettää merkitystään. Kun kuningas Kustaa Vaasa antoi vielä Tammisaarelle kaupunkioikeudet 1546 ja perusti Helsingin 1550 alkoi Raaseporin linnan alamäki ja se hylättiin 1553.

Helsinki oli kuitenkin pettymys Kustaa Vaasalle joten 1556 alussa Raasepori aloitti taas voudinlinnana ja yhtenä Suomen herttua Juhanan hallintokeskuksena. Linnan ympärillä oli kuitenkin maankohoamisen vuoksi tapahtunut suuria muutoksia eikä sen merellinen asema ollut enää hyvä. Viimeinen pisara oli linnan olutkellarin romahtaminen, joka johti linnan lopulliseen hylkäämiseen 1558.

Raaseporin linna seisoi autiona yli 300 vuotta. Maan kohoaminen jatkui ja meri pakeni yhä kauemmaksi. Kasvillisuus ja puut valtasivat kokonaan linnan ympäristöineen. 1800-luvun alussa romanttinen rauniolinna alkoi vetää puoleensa matkailijoita ja 1880-luvun lopussa alettiin linnaa kunnostaa nähtävyydeksi.

Vuonna 1890 arkkitehti Magnus Schjerfbeck oli kolmen vuoden ajan johtamassa linnan kunnostustöitä. Hänen sisarensa taiteilija Helene Schjerfbeck kävi myös kahtena kesänä työmaalla maalaamassa maisemia. Taidemaalari Magnus von Wright oli jo vuonna 1863 ikuistanut Raaseporin linnanrauniot -maalauksessa linnan sisäpihalla kasvavat valtavat kuuset.

Magnus von Wright, Raaseporin linnanrauniot – kuva lainattu netistä 

Kesän “maisemointi lampaat” päivälevolla.

Raaseporin linnan alueella on tehty viisi erilaista korjausjaksoa. Itse päälinna on kaivettu esille, sortuneita muuripintoja on korjattu ja muurien sisäseinille on rakennettu puinen käytävä. Päälinnan siipien muurinharjat on peitetty ja torniin on rakennettu kaksi välipohjaa. Päälinnan ritarisali on saanut lankkulattian. Nykyisen ulkoasunsa linna sai 1988 kun viimeinen iso korjaus valmistui. Linnaan on rakennettu myös kulkusilta, jota pitkin sinne pääsee vierailulle. Raaseporin linnan alueella on tehty myös arkeologisia kaivauksia useaan otteeseen.

Raaseporin linnaan pääsee 1.5. – 31.8. päivittäin ja syyskuussa viikonloppuisin. Linnaan pääsee tutustumaan ihan itsekseen kuten me teimme Minnien kanssa. Hyvin käyttäytyvän koiran voi ottaa myös mukaan linnaan minulla kerrottiin infopisteestä. Tosin kun minulla oli koira mukana rajoitti se kulkemista eli emme nousseet ritarisaliin. Huomasin myöhemmin tutkiessani linnan nettisivuja ettei koiria saakaan ottaa mukaan linnaan! 

Haluan ehdottomasti osallistua jossain vaiheessa myös opastetulle kierrokselle, jossa linnanrouva Katariina kertoo elämästä linnassa keskiajalla. Lapsille linnanrouva järjestää myös draamaopastuksia, joihin voi pukeutua keskiaikaisiin vaatteisiin. Tarkemmin aukioloajoista ja opastuksista tästä. Raaseporin linna on Museokortti kohde.

Linnan keskipihalla seisoessani mietin minkälaista elämä on mahtanut olla keskiajalla? Linnojen ikkuna-aukot olivat lasittomia joten siksi ne eivät olleet kovin suuria. Raaseporin linnassa on ollut aina vähän hämärää. Linnan lämmittäminen on hoidettu lämmityshuoneen avulla eli sangoittain palavia hiiliä, joista hehkuvaa lämpöä on kierrätettyä seinissä olleita hormeja pitkin. Silti uskon, että täällä on ollut aina vähän kylmä – myös kesällä. Kaivosta on saatu vettä ja tarpeilla on käyty ulkokäymälässä, johon pääsi kehämuurin oviaukosta.

Raaseporin linnan alueelta löytyy Linnanvoudin tuvan ravintola ja kahvila, joka tarjoilee koko kesän omassa keittiössä valmistettua lähiruokaa ja muita herkkuja. Linnanvuodin tupa kuuluu Suomen ensimmäisiin turistilaitoksiin sillä se avattiin jo vuonna 1893 Turistimajan nimellä!

Luonnonkaunista Lemmenpolkua (500m) pitkin pääsee kävelemään Raaseporin linnasta Forngårdenin talomuseolle Snappertunan keskustaan. Tällä reissulla emme ehtineet testata polkua. Luonto alueella on lehtomaisen kaunista ja siellä kyllä liikkuu mielellään. Myös kajakkeja on mahdollista vuokrata ja lähteä melomaan joelle.

Jos Raaseporin keskiaikainen linna ei vielä ole tuttu kannattaa se ottaa haltuun tänä kesänä! 

The post Raaseporin linna Snappertunassa on jännä aikamatka keskiaikaan appeared first on Nelkytplusblogit.

Parasta mökillä – pehmeät ja pitkät löylyt

$
0
0
Kaupallinen yhteistyö: Harvia
Saimme uuden kiukaan mökkisaunaamme alkukesästä ja nyt on löylytelty kuukauden päivät – joka päivä niinkuin mökillä on tapana. Harvia Legend isoine kivitiloineen oli uusi tuttavuus ja vähän jännitti että miten kiuas hoitaa hommansa meille niin tärkeissä löylyhetkissä. Tälläkin kokemuksella uskaltaa jo sanoa, että kiuas on toiminut hienosti, jopa paremmin kuin ajattelimmekaan.

Mukavin ominaisuus uudessa kiukaassamme on pehmeät ja riittoisat löylyt. Ja sitä löylyä riittää pitkään eikä tarvitse koko ajan lisätä puita. Ihan selvästi huomaa vanhoihin kiukaisiin verrattuna, että tämä kiuas pysyy pitkään kuumana. Ensimmäisen löylyttelyn jälkeen voi istuskella terassilla aivan rauhassa ja kiuas on edelleen hyvässä iskussa. Löylyjen lomassa hoidetaan myös kauneutta – mikäpä olisi parempi hetki naamiollekin. Tänä kesänäkin on vierähtänyt saunalla useana iltana reilusti toista tuntia hyvällä säällä ja sauna on pysynyt meille sopivan lämpimänä tuon ajan.  
Useimmiten meillä ei ole tarvetta lisätä puita alun lämmityksen jälkeen, paitsi ehkä oikein kylminä suomalaisen keskikesän päivinä.

Aluksi meitä mietitytti, että syököhän tuommoinen massiivinen kivimäärä kovasti puita ja vaatiiko pitkän lämmittämisen. Nyt ollaan huomattu, että puuta menee samaan kohtuulliseen malliin kuin ennenkin. Yhdellä pesällisellä noin puolen tunnin lämmittämisen jälkeen lämpöä on 65-75 astetta eli juuri passelisti meille. Ja tässä vaiheessa löylyä tulee jo mukavasti. Puita lisäämällä saa tietysti myös supisuomalaiset löylykisat aikaan!

Tosi mukava juttu on myös lämpimän veden nopea kuumeneminen. Koska Legend-piippulämmitin on piipun ympärillä, veden lämpeneminen alkaa heti kun tuli on sytytetty. Ja se on tosiaan erittäin kuumaa jo saunomisen alussa. Kuuman veden käsittely on tässä mallissa turvallista, kun vesi menee letkua pitkin kauas kuumasta kiukaasta hanaan lauteen reunalle. Tämä vesiletku onkin herättänyt vierailta huumorikysymyksiä, onko tuossa kiukaassa myös sähkötoiminto! Lämmittimessä on kiukaan tapaan kiviä ympärillään ja varmaankin siitä johtuen vesi on lämmintä vielä seuraavana aamuna, jos on tarvetta hiusten pesuun tai sitten arkiseen tiskaukseen.  
Saunomme kesäisin pitkään, istumme pitkään terassilla vaihtuvaa maisemaa katsellen. Usein näillä alueilla myös tuulee ja kun se osuu rannalle, nautimme saunajuomat saunatuvassa. Siinäkin on oma hohtonsa – on miellyttävä pujahtaa saunan lämpöön kun tuuli tuivertaa nurkissa.

Olemme todella tyytyväisiä tähän saunauudistukseen. Lattian käsittely mustaksi muutti ilmeen totaalisesti ja Legend-kiuas sopii kuin nakutettu tähän uuteen tunnelmaan.

Edellisen jutun voit käydä lukemassa täältä, siellä on myös ennen/jälkeen -kuvat.

Maarit & Matti

The post Parasta mökillä – pehmeät ja pitkät löylyt appeared first on Nelkytplusblogit.

501

$
0
0

Nuorena tyttönä Levi’s 501 oli ainoa oikea merkki ja malli. Voi sitä onnea, kun sain ensimmäiseni. Ja ihan omat, ei mitään isosiskolta perittyjä, sittemmin niitä kertyi monessa värissä, valkoisista tuli kesäfarkut ja ihan tummia pidettiin syksyllä ja talvella, niin se menee edelleenkin. Kuitenkin 501 unohtui vuosikausiksi, kunnes viime kesänä löysin Turusta kivijalkaliikkeestä täydellisen parin, näistä tulikin kertaheitolla suosikki kesäfarkkuni, vaikkei valkoiset olekaan, vaan ihanan vaaleansiniset ja ah, niin ihanat yllä, korkea vyötärö ja sopiva lahkeenpituus kesäkengille.

Oliko Levikset sinun juttusi aikoinaan, ja onko taas?

                         

The post 501 appeared first on Nelkytplusblogit.

Lounastreffit ja hermoja raastava labrareissu

$
0
0
Kesäkuu on mennyt ja heinäkuu alkanut. Kesä on mennyt hurjaa vauhtia ja tuntuu, että sitä ei ole enää jäljellä kuin pieni ohikiitävä hetki. Todellisuudessa elokuukin on vielä usein ihan kesäinen, mutta jo elokuun alussa alkavat koulut ja eskarit saavat mielen syysmolliin jo ennen aikojaan. Mutta vielä on aikaa nauttia kesästä eikä aihetta synkistelyyn ole. Kaikkihan on kiinni kuitenkin meidän omasta asenteestamme.

Minulla oli viikolla pari iltavuoroa ja keskiviikkona kävin ennen töihin menoa ystäväni, Katjan, kanssa lounaalla aina yhtä hurmaavalla Kymin Huvilalla Kuusankoskella. Kymin Huvila sijaitsee aivan Taideruukin vieressä, joka on muuten yksi pian alkavien Kouvolan Asuntomessujen etäkohteista. Jos siis satut vierailemaan Taideruukissa lounasaikaan, suosittelen käyntiä Kymin Huvilalla. Lounas on hyvä ja hinta edullinen. Lisäksi Kymin Huvila on todella kaunis ja viihtyisä paikka istua hetkeksi alas maittavan lounaan äärelle ja hengähtää hetki niinkuin mekin teimme Katjan kanssa.

Aina ei siis tarvitse treffata ystäviä jomman kumman kotona, vaan lounastreffit on oiva tapa vaihtaa kuulumisia ja tavata ystäviä. Lounasta syödessä ehtii keskustelemaan monenlaista. Jossain vaiheessa meidän keskustelumme Katkan kanssa siirtyi blogi- ja somemaailmaan, joka tuntuu puhuttavan tänä päivänä niin monia. Keskustelimme Katjan kanssa mm. siitä, miten meidän bloggaajien elämää ja ennenkaikkea onnea ja onnistumisia arvostellaan ja riepotellaan somessa. Jokainen meistä kirjoittaa ja kuvaa blogiinsa sekä myös instagramiin itselleen tärkeitä asioita eikä todellakaan tuo julki koko elämäänsä eikä tarvitsekaan. Juuri tästä meitä usein arvostellaan ja luodaan ihan väärin perustein kuva sisällöntuottajasta, hänen arvomaailmastaan ja elämästään. Jokaisella bloggaajalla on oikeus tuottaa omaan blogiinsa juuri sellaista sisältöä kuin itse haluaa. Kaikkea ei tarvitse tuoda julki, jos ei niin tahdo. Blogi ja muut somekanavat eivät siis lähestulkoonkaan aina tuo julki koko totuutta sisällöntuottajan elämästä, vaikka moni seuraaja sen niin väärin ymmärtääkin. Välillä täytyy oikein ihmetellä, miten ihmiset voivat ollakin julmia toisia, tässätapauksessa meitä sisällöntuottajia, kohtaan.  Surullisinta tässä on ehkä kuitenkin se, että seuraajien on vaikea olla iloisia, kun jollain menee hyvin ja ärsytyskynnys kasvaa, jos jollain meneekin erittäin hyvin! Enkä halua todellakaan nyt yleistää tätä kaikkiin seuraajiin, sillä suurin osa seuraajista on kuitenkin todella ihania ja asiallisia ihmisiä. Toivoisin vain, että me kaikki ymmärtäisimme sen, että toisen onni ei ole meiltä pois, vaan osaisimme myös iloita niistä toisten ihmisten onnen hetkistä. 
Sain jo ennen vappua omalääkäriltäni lähetteen labraan, koska olen usean vuoden ajan syönyt tyroxiniä kilpirauhasen vajaatoimintaan. Viimeisistä labroista oli lääkärini mukaan jo liian kauan ja hän halusi myös ottaa hiukan muitakin labroja. Hän oli ensimmäinen lääkäri, joka puhui minulle siitä, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavan ihmisen pitäisi säännöllisesti tarkkailla kolesteroliarvoja. Minua ehkä hiukan ärsyttää se, että kukaan lääkäri ei ole aiemmin tästä minulle puhunut saatika, että olisi otattanut minulta kolesteroliarvoja, kun kuitenkin entisessä työterveydessänikin niitä kilppariarvoja seurattiin hyvinkin säännöllisesti. 
Noh, nyt on vihdoin labrat otettu, vaikka se hiukan haasteellista meinasi ollakin. Ensinnäkin minun piti olla 12 tuntia ennen labroja ravinnotta, joten labraan oli mentävä aamusta. Työvuorot ovat olleet sellaiset, etten ole labraan päässyt tai sitten kun on ollut iltavuoro, en ole muistanut olla ravinnotta. Maanantaina sitten oikein skarppasin asian kanssa ja söin iltapalan ajoissa enkä juonut enää mitään iltakahdeksan jälkeen.
Muistin vanhastaan, että oma terveysasema on aina jokusen viikon kiinni heinäkuussa, joten tarkistin illalla vielä netistä, että terveysasema on varmasti auki. Netistä sain tiedon, että auki on, joten tiistai aamuna hurautin sitten kymmenen kilometrin päähän labroihin. Parkkipaikalla alkoi mieleeni kuitenkin hiipiä arvailuja siitä, että terveysasema saattaa sittenkin olla jo kiinni, koska parkkipaikalla oli oudon vähän autoja. Kävelin ovelle, jossa oli lappu, missä kerrottiin kesäsulusta ja ohjattiin toiselle terveysasemalle. Koska olin ollut 12 tuntia ravinnotta, en missään nimessä halunnut heittää pyyhettä kehään, vaan päätin, että ne labrat otetaan tänään, vaikka siihen menisi kuinka paljon aikaa. Hyppäsin autoon ja hurautin taas yhden kymmenen kilometriä seuraavalle terveysasemalle. Google mapsin avulla löysin perille ja jonotettuani ilmottautumiseen sain kuulla, ettei tällä terveysasemalla ollut lainkaan labraa. Sillä lailla. Jälleen minut ohjattiin eteenpäin. Ajellessani entiselle aluesairaalalle mietin, että nyt kun vihdoin löydän labran, joka on auki, on labralähetteeni varmaankin sitten jo mennyt vanhaksi, kun en ole aikaisemmin saanut mentyä niitä otattamaan. Näin ei onneksi kuitenkaan ollut käynyt, vaan noin puolen tunnin jonotuksen jälkeen sain annettua ystävälliselle näytteenottajalle viisi putkiloa verta pyörtymättä. Nyt on enää ainoastaan ongelmana se, miten ja milloin saan varattua soittoajan lähettävälle lääkärille, kun oma terveysasema on kiinni. Ehkäpä selvitän sitä ensi viikolla. Minusta tässä oli toimintaa jo ihan riittävästi tälle viikolle.
Huomen aamuna lähden viikonlopuksi siskoni luo Helsinkiin. Toivottavasti sade hellittää huomiseksi, kun oli vähän suunnitelmissa mennä käymään Suomenlinnassa. Mutta eiköhän me jotain tekemistä keksitä, vaikka sataisikin ja ainahan voi mennä vaikka kahville tai syömään johonkin kivaan paikkaan. Jollain kivalla kirppikselläkin voisi käydä. Mitä sinulle on suunnitelmissa tulevalle viikonlopulle? 
Mukavaa viikonloppua sinullekin ♥

The post Lounastreffit ja hermoja raastava labrareissu appeared first on Nelkytplusblogit.

´Mme Claude Tain`

$
0
0
 kiinanpioni
Paeonia lactiflora  
 ´Mme Claude Tain`
シャクヤク

Upea kiinanpioni ´Mme Claude Tain` avasi ensimmäisiä nuppujaan jo viime viikolla
ja nyt se on sitten loistanut upeudellaan jo melkein pari viikkoa.
Nuput ovat ensin vaaleanpunaiset, mutta tulevat aivan vitivalkoisiksi kukinnan edetessä.
Yhdessä pionipuskassa voikin olla sen tähden todella eri sävyisiä kukkia yhtäaikaa.
´Mme Claude Tain` on istutettu myös vuonna 2011 tänne Vaahteramäelle, 
niin kuin  ´Marie Lemoine`kin.
Sen kukka yltää halkaisijaltaan myös 14 centtimetriin
ja korkeutta sille tulee noin 0,85 m. 

 Tässä kuvassa näkyy selvästi kukinnan eri vaihdeiden värejä.
´Mme Claude Tain` on myös yksi lempipioneistani.

Aiemmin esitellyt pionit:
Täältä pääset lukemaan
pionien hoidosta ja istutuksesta tarkemmin:
Täällä vihdoin satoi tänään.
Moneksi päiväksi on luvattu sadetta, mutta sitä on tullut vain hitusen.
Luonto kaipasi totisesti vettä.
Sadepäivänä onkin hyvä mietiskellä puutarhan uudistuksia 
ja ehkä uusia kasvivalintojakin.
Ihanaa viikonloppua! 

Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.



The post ´Mme Claude Tain` appeared first on Nelkytplusblogit.


Kesäkuun luetut

$
0
0

Ei se määrä vaan se laatu… Silti, myönnän seuraavani Goodreadsin Reading Challengea ja siihen asettamaani tavoitelukua, ja hykerteleväni salaa lukiessani parin kirjan etumatkasta tavoitetahtiin nähden. Huvittavaa. Olen itse määritellyt tavoiteluvun (100). Lähinnä vain minä seuraan tavoitteen saavuttamista, eikä kukaan palkitse tai rankaise minua haasteen lopputuloksesta millään tavalla. No, itse kehitetty huvitus/jännitys/ohjelma lienee sitä kaikkein parasta…

Samoin tuntuu kivalta, kun kuukauden lukulista nousee pitkästä aikaa vähän suuremmaksi. Näin on, vaikka joukossa on parikin lastenkirjaa, jotka tietysti ovat sieltä nopeammasta päästä lukea. Ada Gootti oli kuitenkin varsin viihdyttävä tuttavuus. Hitusen tummasävyinen tarina ja hieman vinksahtanut huumori vetosivat ainakin äitiin. Isossa kartanossa ilman äitiä ja isänsä osittain hylkäämänä vaelteleva Ada on riemastuttava tuttavuus, samoin kuin hänen ystävänsä ja kammottavat paikalle pyyhältävät pahikset.

Chris Riddell: Ada Gootti ja hiiren haamu
Chris Riddell: Ada Gootti ja kuoloa kamalammat kestit 

Adan seikkailuja luin 2 kirjan verran, mutta kokonaissaldo nousi kuukaudessa peräti 13 kirjaan. Joukossa on 4 äänikirjaa. Niistä kaksi on osa Audiblesta hankkimaani kokoelmaa Sherlock Holmes-tarinoita Stephen Fryn lukemana – Tiedän, varsinaista herkkua ja oivaa hupia kesäkuun kiireiden keskellä. Lisäksi Holmesit ovat minulla mielessä vähän sellaisena epämääräisenä joukkona yksittäisiä tarinoita, mutta nyt pääseen kuuntelemaan ne järjestyksessä.

Arthur Conan Doyle: A Study in Scarlet 
Arthur Conan Doyle: The Sign of Four 

Sherlock Holmesiin liittyy kolmaskin kirja kesäkuussa. Luin nimittäin jonkinlaiseksi fanikirjallisuudeksi luokiteltavissa olevan kirjan salapoliisineron tyttärestä. Mjaah… en ole oikein vakuuttunut enkä vaikuttunut. Pitänee jossain kohtaa blogata ja pohtia tarkemmin, mitä tässä nyt oikein häiritsi.

Leonard Goldbert: Sherlock Holmesin tytär 

Kaikkiaan dekkarit olivat suuri osa kesäkuun lukemistani, sillä kolmestatoista kirjasta peräti 5 oli dekkareita. Holmesin lisäksi palasin murhia tutkimaan päätyvän arkeologi ja luuekspertti Ruth Gallowayn seuraan ja ahmaisin välipalana hupaisan cozy mysteryn Lady Rample seikkailuista. Siinä oli vaihteeksi hyvin kirjoitettu kevyt dekkari, joka viihdytti ja lepuutti aivoja erittäin tehokkaasti. Mitään kovin rankkaa ja julmaa siis ei dekkaripainotuksesta huolimatta tullut luettua, enkä olisi kyllä yhtään kaivannutkaan.

Elly Griffiths : Jyrkänteen reunalla 
Shea MacLeod : Lady Rample Steps Out 

Viihteen puolelle kallistuvaa ja kevyttä luettavaa/kuunneltavaa oli kesäkuun listalla muutenkin kolmen kirjan verran. Liane Moriarty osaa kirjoittaa sopivasti vinksahtaneita romaaneja, joiden parissa tulevat tutuksi monet hahmot inhimillisene omituisuuksineen. Tällä kertaa seurataan ihmistyhmää etsimässä elämänmuutosta terveyskylpylästä, joka osoittautuukin sitten vielä vähän hihhulimmaksi kuin kukaan kuvitteli.

Joka kuukauteen muodossa tai toisessa kuuluvaa fantasiaviihdettä taas edusti Witches’ Brew, jossa vampyyrit juovat viiniä ja ihmissudet raivovavat. Ei nyt mitään klassikkoainesta, mutta ihan viihdyttävä. Osuin ottamaan tämän kirjan luettavakseni vähän vahingossa, sillä aiemmin samalta kirjoittajalta lukemani kirja oli jo yksinkertaistetun hömpän asteikolla jopa minulle liikaa. Satuin vain sekoittamaan pari kirjailijaa keskenään. Ihan hyvä sinänsä, sillä tämä oli kyllä huomattavasti parempi.

Kotimaista laatua viihteen saralla puolestaan edustaa Katajamäki-sarja. Tällä kertaa kuuntelin ihan ensimmäisen osan ja onhan tuo herttainen. Näiden jälkeen minun aina tekee mieli muuttaa johonkin pieneen kylään maalle…

Liane Moriarty: Nine Perfect Strangers
Morgana Best : Witches’ Brew
Anneli Kivelä: Kotiin Katajamäelle 

Fantasiaa edusti myös paljon puhuttu, mutta minulle täysin uusi Magian uusi sävy. Siinä on rinnakkain useampi eri värein edustettu Lontoo, joita erottaa toisistaan magian laatu ja kuningaskuntien hallinto. Ajatuksena värikoodatut rinnakkaistodellisuudet on oikein mielenkiintoinen, mutta jotenkin ei juoni päässyt ehkä aivan niin hyvin vauhtiin kuin olisi odottanut. Kaikkiaan kuitenkin ihan mukava tuttavuus.

V.E.Schwab : Magian syvempi sävy 

Vähän vakavampaa kirjallisuutta, ainakin aiheeltaan, edusti lapsuuden hyväksikäytön vaikutuksia itsetuhoiseen nuoruuten tutkiva Loistava tulevaisuus. Yleensä en jaksa kurjuuden maksimointia ja huumetripeillä mässäilyä, mutta tässä oli jotenkin niin itseironinen ja englantilainen yllimyksellinen maailmalle pitkät haistattava vire, että jäin kuitenkin lukemaan – ja tulen todennäköisesti lukemaan seuraavankin osan. Ehkä taustalla näkyy viehtymykseni yleensäkin englantilaiseen kirjallisuuteen amerikkalaisen kustannuksella.

Kesäkuussa lukemistani kirjoista parhaiten taitaa kuitenkin jäädä mieleeni Seilin saaren naisten mielisairaalasta ja muutamasta siellä asuvasta naisesta kertova Sielujen saari. Se oli monella tavalla lempeän julma ja koskettava.

Edward St. Aubun : Loistava tulevaisuus 
Johanna Holmström: Sielujen saari 

Siinä ne nyt olivat. Kesäkuun luetut. Heinäkuu onkin sitten alkanut taas niin työntäyteisissä merkeissä, että lukeminen on jäänyt iltojen myöhäisiin hetkiin, kun olen yrittänyt saada unenpäästä kiinni. Edes lyhyillä kävelyilläni eivät aivot ole jaksaneet keskittyä äänikirjaan, joten kuuntelukin etenee hitaasti.

Kohta on kuitenkin loma ja sen ensimmäisenä viikonloppuna lukumaraton! Pitääpä tutkia siihen jo lukulista valmiiksi. Olohuonerempan jäljiltä uudelleenjärjestystä kirjahyllystä löytyy osasto “kirjat, jotka aion joskus lukea” – jos aloittaisi siitä…

The post Kesäkuun luetut appeared first on Nelkytplusblogit.

Mistä lisätuloja? Alustatalous mahdollistaa vapaan elämän

$
0
0

Moni miettii mistä lisätuloja? Lisätuloja voi tehdä monella eri toimialalla netin yli. Olen nyt muutaman vuoden toiminut yrittäjänä ainoastaan alustatalouden parissa. Nyt työskentelen kotoa käsin omaan haluamaani tahtiin somen kautta. Jos sinä haluat tehdä samaa miksi et tekisi niin?

alustatalous
Netin kautta voi saada lisätuloja tai päätuloja.

Elämä tuo eteen mahdollisuuksia, tartu niihin!

Enpä olisi viisi vuotta sitten arvannut, miten elämä tulee muuttumaan yrittäjyyden osalta. Onneksi uskalsin katsoa Zinzino-kortin syyskuussa 2014. Silloin en miettinyt mistä lisätuloja vaan halusin löytää bisneksiä, jotka mahdollistaa päätulot.

Onneksi tartuin myös naapurini ehdotukseen Lapsiarkea Median kaupallistamisesta 2017. Sitä kautta löysin oman intohimoni eli kirjoittamisen. Nämä kaksi liiketoimintaa toimivat alustatalouden kautta.

Mitä alustatalous tarkoittaa?

Alustatalous on Wikipedian mukaan taloudellista, sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa jossa olennaisessa asemassa ovat Internet-infrastruktuuri ja sen päälle rakennetut palvelut. Tätä tietotekniikan mahdollistamaa ympäristöä voidaan kutsua alustaksi ja sillä tapahtuvaa taloudellista toimintaa alustataloudeksi.

Alustatalouden plussat omassa elämässäni

  • Ei työaikoja
  • Ei jonottamista ruuhkissa
  • Tulot eivät ole kiinni työajasta
  • Mahdollisuus skaalata liiketoimintaa
  • Työ joustaa perheen näkökulmasta
  • Työtä voi tehdä mistä tahansa
  • Ei suuria kiinteitä kuluja
  • Päätän itse mitä teen ja milloin teen
  • Olen lähettämässä lapset päiväkotiin ja kouluun
  • Voin olla ottamassa heidät myös vastaan kotona

Zinzino liiketoiminta ja somen kautta tiimin rakentaminen

Kun aloitin liiketoiminnan Zinzinon hyvinvointituotteiden parissa oli työskentely vielä aika perinteistä suoramyyntiä eli tapaamisten buukkausta ja kasvotusten tapaamista. Olin Suomessa ensimmäisiä, joka aloitti aktiivisesti somen hyödyntämisen. Sain kunnian lanseerata Globenin Annual Eventissä vuonna 2017 koko yrityksen sosiaalisen median tekemiseen liittyviä ohjeita. Sain myös tunnustuksen Zinzino Recruiter Of The Year

lisatuloja netin kautta

Mistä lisätuloja kotiäideille?

Nyt olen elänyt hiljaiseloa haastavan raskauden ja äitiysloman merkeissä puolitoista vuotta. Siitä huolimatta yritykseni on saanut joka ikinen kuukausi liikevaihtoa Zinzinosta. Se on ollut iso turva, kun oma työkyky on ollut heikompi. Moni haluaisi olla kotona lasten kanssa tehden samalla joustavasti töitä. Siihen tämä liiketoiminta on mitä parhain vaihtoehto.

Uuteen kansainväliseen kasvuun

Nyt on taas aika pistää uutta vauhtia kasvuun nimenomaan somen kautta. Minulla rakentuu tiimi parhaillaan UK:ssa ja autamme heitä Facebookin, Skypen ja Zoomin välityksellä. Moni tuntee ihmisiä ympäri maailmaa ja tätä työtä voi tehdä somen kautta kansainvälisesti.

Katso tästä Zinzinon Opportunity Live Stream

Lue tästä Zinzino liiketoiminnasta

Zinzinon globaali verkkokauppa aukeaa

Globaali verkkokauppa aukeaa pian. Meillä partnereilla on käsissämme riskitön hyvinvointiin liittyvä liiketoiminta, joka perustuu tieteeseen. Meidän ei tarvitse ostaa varastoja, eikä kuskata tuotteita. Yritys hoitaa kaiken logistiikan ja laskutuksen puolestamme. Meidän tehtävä on kertoa tuotteista ja liiketoiminnasta ihmisille sekä kouluttaa tiimi tekemään samaa. 

Tiimiä voi rakentaa nyt 35:ssa maassa, mutta asiakkaita voidaan tehdä pian ympäri maailmaa. Tiimiä ei ole pakko rakentaa ellei halua. Minusta tiimin rakentaminen on kuitenkin se paras osio tässä liiketoiminnassa. Tiimiyrittäjyys ja yhdessä tekeminen toisia kannustaen tuo parempia tuloksia, kuin yksin yrittäminen.

Haluatko 500€, 5.000€ vai 50.000€ kuussa?

Zinzino liiketoiminta on siitä kivaa, että sitä voi tehdä juuri omien tavoitteiden ja aikataulun puitteissa. Koska varastoihin ei mene rahaa ei ole stressiä tuotteiden myynnistä. Vaikka liiketoiminta on yksinkertaista se ei ole helppoa, muutenhan siinä menestyisi kaikki. Suurin haaste on oma pääkoppa. Siksi onkin tärkeää ennen kaikkea kouluttaa itseään henkilökohtaisen kasvun polulla ja siihen Zinzinolla on loistava koulutusjärjestelmä. 

Muutamia satasia on suhteellisen helppo tienata pienellä työllä tai pelkällä asiakashankinnallakin. Jos haluaa saada tuhansia vaatii se jo huomattavasti enemmän panostusta ennen kaikkea tiimien rakentamiseen, kouluttamiseen ja auttamiseen. Jos haluaa saada kymmeniä tuhansia kuussa pitää sinulla olla tiimissäsi useita johtajia, jotka haluavat myös panostaa tähän liiketoimintaan. 

Unkarilaiset keksivät mistä lisätuloja todellakin saa

Unkarista voimme kaikki partnerit ottaa oppia. Se on nopeiten kasvava Zinzino maa tällä hetkellä  ja siellä on kuitenkin elintaso huomattavasti alempi kuin Suomessa. Unkarissa on useita kymmeniä partnereita noussut tuohon parhaimpien tienaavaan joukkoon muutamassa vuodessa. He ovat tehneet sen eteen myös huomattavasti enemmän töitä, kuin vaikkapa minä. Siellä selvästi hoksattiin mistä lisätuloja voi saada ja se näkyy työmoraalissa.

Itse olen vielä kaukana kymmenien tuhansien eurojen kuukausilaskutuksista Zinzinon osalta. Työmäärään nähden voin kuitenkin olla enemmän, kuin tyytyväinen tilanteeseen. Olen näiden viiden vuoden aikana saanut kaksi lasta haastavien lepohoitoa vaativien raskauksien päätteeksi. Samaan aikaan organisaatiossani on autettu tuhansia asiakkaita voimaan paremmin ja sadat partnerit ovat saaneet lisätuloja, osa ihan päätulojakin. Tiedän, että kaikki on mahdollista. Lopulta kaikki on vain kiinni omasta motivaatiosta ja asenteesta.

zinzino crown

Paljon tulet saamaan eläkettä?

Vaikka moni miettii mistä lisätuloja saisi nyt heti niin kannattaa miettiä myös tulevaa eläkeikää. Mikä on eläkkeesi? Tuleeko elintasosi laskemaan kun jäät eläkkeelle? Unkarissa eräs partneri kertoi saavansa 500€/kk eläkettä ja nyt pari vuotta Zinzino liiketoimintaa tehtyään hän tienaa 12 kertaa enemmän kuukaudessa. Tällaisen luulisi motivoivan myös Suomessa.

Eläkeleikkuri iskee Suomessa jatkuvalla syötöllä. Kannattaa todellakin olla Plan B myös eläkeikää varten. Meidän Plan B yrittäjyyden lisäksi on asuntosijoittaminen.

Sisällöntuotanto ja somevaikuttajan työ

Zinzinon lisäksi teen sisällöntuotantoa ja somevaikuttamista. Kirjoittaminen ja valokuvaus ovat intohimojani ja siitä mitä sen saralla teen voi lukea lisää tästä.

”Mikä estää sinua saavuttamasta kaikkia unelmiasi?” Kysyi Simon Mitchell koulutuksessaan nyt heinäkuussa. Kysyn samaa sinulta.

Jos Zinzino liiketoiminta voisi olla sinua varten ota ihmeessä yhteyttä ja jutellaan lisää.

The post Mistä lisätuloja? Alustatalous mahdollistaa vapaan elämän appeared first on Äiti yrittää.

The post Mistä lisätuloja? Alustatalous mahdollistaa vapaan elämän appeared first on Nelkytplusblogit.

Kiljusten herrasväki mökkeilee

$
0
0

Tehtyä:
– syömistä, syömistä ja syömistä. On se syöminen yhdessä vaan ihanaa.
– korttien peluuta vähintään 20 korttipelin verran.
– Monopolin pelaamista
– yksi poltettu kokko
– Aulangolla ja Hämeenlinnassa hengailua. Pojat kävivät pelaamassa yhdessä 2 h tennistä.
– jalkojen lilluttamista koivunlehti/merisuola kylvyssä
– päikkäreitä, niin että kuola valuu poskille. Taivaallista!
– ylen määrin saunomista, uikkaamista ja suomalainen legenda VIHTA!! Vihdalla loihditaan pois vanhat ihmissuhdepettymykset, mieskokeilut, kateissa ollut elämänilo/optimismi ja se joka vihtoo, pääsee eroon aggressioistaan 🙂
– pitkiä koiralenkkejä siskon kanssa
– vieroitusoireita kun ei ehdi katsoa Stranger Things 3 kautta 😉
– yksi koettu oksutauti yhdellä pienellä tytöllä
– yksi synttärijuhlittu 11 v mussukka
– kynsien lakkaamista kesäväreillä
– monta mininahistelua ja nujakointia
– noin 20 kpl äänenkorottamista ja kiljumista
– aloitettu Curly Girl metodi. Mitäköhän tästä tulee? Sisko pakotti, vaikken halunnut. Tuloksia joutuu kuulemma odottaa monta viikkoa, vaikka luulin että muutos tapahtuu yhdessä yössä.

Kulutettua:
– noin 5 kg uusia pottuja
– muutama kuohari
– roseviiniä
– kaksi isoa lämminsavulohta
– uusi löydetty lempparijäätelö – Ingman Creamy Brysselin kinuskikeksi
– mozzarellasalaatti ja feta-vesimelonisalaaatti- niin herkkua
– taivaallista grilliruokaa; kasvisnyyttejä, tikka masala ja satay jogurtti marinoitua broileria
– grillimakkaroita 4 pakettia

– 8 pakettia maissia
– yksi pieleen mennyt pannari

– 10 hampparia
– silliä 1 prk
– herneitä 6 litraa
– light lonkeroa sopiva määrä
– 3 litraa mansikoita

Kiitos heinäkuun alku ja perhe- olette mahtavia.

The post Kiljusten herrasväki mökkeilee appeared first on Nelkytplusblogit.

Syntisen hyvät kauraneliöt toffeella ja suklaalla

$
0
0
Joskus keväällä huomasin jossain Carmelitas-neliöt. eli toffeella ja suklaalla täytetyt herkulliset kauraneliöt.   Nimestä päättelin että ne liittyvät joko espanjalaiseen tai etelä-amerikkalaiseen keittiöön, mutta espanjankielellä löytyi vain muutama ohje, jotka muistuttivat kauraisia carmelitas-neliöitä.   Espanjassa on kyllä  carmelitas-nimellä kulkeva  leivonnainen Cadizin alueella,  mutta  se on jotain täysin muuta kuin tämä syntinen herkku. Englanniksi sen sijaan löytyy carmelitas-neliöiden ohjeita montakin.
Pieni tutkimus selvitti että vuonna 1967 Erlyce Larson Minnesotasta voitti  kauraneliöillään  Pillsburyn Bake-Off-kilpailun.  Alkuperäisissä neliöissä täytteenä oli valmista karamellikastiketta ja  suklaahippuja. Monessa ohjeessa käytetään  kuumaan kermaan sulatettuja toffeekaramelleja,  mutta   käytin ensimmäisellä kerralla itse tekemääni kinuskikastiketta, ja toisella kerralla   kondensoidusta maidosta keitettyä kinuskitäytettä.   Tein näitä  siis kaksi kertaa: tarkoitus oli viedä erääseen tilaisuuteen johon en lopuksi mennyt,  joten suurin osa on nyt pakastimessa. Osan vein naapurilleni ja torin kahvikaupan väelle.
Nämä ovat  koukuttavan hyviä ,  ja todella helppotekoisia ;   etenkin jos käyttää kaupan valmista kinuskikastiketta.   
Sýntisen hyvät kauraneliöt  toffeella ja suklaalla
Kaurakerrokset:
  • 3½ dl kaurahiutaleita
  • 3½ vehnäjauhoa 
  • 1 tl leivinsoodaa
  • 2.5 dl ruokosokeria (demerara)
  • 1 tl vaniljauutetta
  • ripaus suolaa
  • 200 gr sulatettua voita
Täytevaihtoehdot
  1.  kinuskikastiketta tämän ohjeen mukaisesti  
  2. 2 dl kermaa, kuumennettuna  + esim. Omar-kermakaramelleja sulatettuna kuumaan kermaan , sen verran että   seoksesta tulee paksuhkoa kinuskikastiketta
  3. 1 tölkki kondensoitua maitoa + pieni nokare voita.  Kondensoitua maitoa keitetään  miedolla lämmöllä kunnes seos paksunee jonkun verran.
  4. 2 dl kaupan valmista  kinuskikastiketta
  5.  100 gr tummaa suklaata,   tai maitosuklaata tai valkoista suklaata,   paloina tai suklaahippuina.
Valmista ensin pohja: sekoita kaurahiutaleet, jauhot, sokeri, suola ja leivinsooda. Lisää joukkoon  sulattu voi ja vaniljauute, ja sekoita seos tasaiseksi massaksi. Lämmitä uuni 170 C asteiseksi.
Vuoraa  uunivuoka (minulla Pyrexin 31x 20 vuoka)  leivinpaperilla.  Levittele puolet  kaurapohjasta vuoan pohjalle,  tasoittele pinta lastalla.  Laita vuoka uuniin  10 minuutiksi.  
Valmista sillävälin  toffeetäyte:   itse tein ensimmäisellä kerralla itse kinuskikastiketta,  ja toisella kerralla  käytin kondensoitua maitoa.    Jos käytät kermakaramelleja, sulata niitä kuumassa kermassa.   Valmis kinuskikastike on helpoin  vaihtoehto.
Ota vuoka uunista ja asettele pohjalle ( ei väliä vaikka pohja on kuuma) suklaata. Ensimmäisellä kerralla  käytin sekä  tummaa että valkoista suklaata, ja liian runsaasti:  100 gr on riittävä määrä. Kaada valitsemasi kinuskitäyte suklaan päälle, niin että kinuski peittää koko pohjan.  Murustele loppu  kaurasekoitus  pintakerrokseksi.
Paista kauraherkkua uunissa  170 asteen lämmössä 20-25 minuuttia ,  tai kunnes kaurapinta saa hieman väriä.  ´Huom! Leivonnaisen täyte on kuumana täysin sulaa,  eikä vuokaa tule heti ottaa pois uunista, vaan vuoka saa olla uunissa ( uuniluukku avoimena) kunnes  täyte on hieman jähmettynyt ja uuni jäähtynyt.  Sen jälkeen  vuoka saa jäähtyä kunnolla huoneenlämmössä,  jonka jälkeen se siirretään jääkaappiin jähmettymään, mieluiten yön yli.  Joten jos tätä herkkua haluaa tarjoilla,  se kannattaa valmistaa edellisenä päivänä.
Täysin jähmettyneestä kauraherkusta leikataan pieniä  neliöitä.   Kauraneliöt ovat parhaimmillaan huoneenlämpöisinä ,  joten  ne kannattaa ottaa ajoissa pois jääkaapista ennen tarjoilua. Tämä on tuhtia herkkua,  joten pieni neliö riittää kerralla….

The post Syntisen hyvät kauraneliöt toffeella ja suklaalla appeared first on Nelkytplusblogit.

Somen aiheuttama tunteiden vuoristorata!

$
0
0
*Sisältää saatuja ilmaistuotteita L’Occitane punat, kukkarannekoru ja Botanicals Fresh Care hiusnaamio. 

Somen aiheuttama tunteiden vuoristorata! No ei nyt sentään aivan vuoristoratakyytiä, mutta välillä pientä piikkiä ja välillä suurtakin iloa. Tänä aamuna scrollailin (hui tuhma minä, tuli englanninkielinen hienostelusana eli takoitin “selailin”) Insta tarjontaa.
Insta tarjosi toinen toistaan upeampia leipomuksia, mekkoja, vartaloita, sääriä, tsiljoonan lapsen synnyttäneitä naisia, joilla tietty kaikilla teinivartalot ja peput meikäläisen polven kokoiset. Ohessa heistä yksi @hellofashionblog, jonka kuvia innostuin oikein kateudesta vehreänä scrollaamaan lukuisia.

Sitten on tietenkin ikilemppari @rosielondoner, joka on kuitenkin jotenkin astetta normaalimpi seurattava, jos ei lasketa mukaan Rosien käsittämättömiä kutreja, kilometrin pitkiä sääriä ja lättämahaa heti synnytyksen jälkeen tai on aina syömässä kaikkea herkullista, isoa ja rasvaista ja ruoka ei näy missään, ei niin missään, ovat vaan asioita joita en käsitä alkuunkaan! Rosie sentään esiintyy meikittä usein, hampaatkin normaalit, eivätkä muovikerros ja on hyvin luonnollisen kaunis ja jotenkin britti on aina lähempänä suomalaista, kuin jenkki habitus. 
Tälläisten tyyppien seuraaminen on ajoittain ihanan inspiroivaa ja joskus kauhean näännyttävää, sillä millä ilveellä nämä naiset sen tekevät. Hellofashionblogille tulossa jo neljäs lapsi ja ei niin missään näy, päinvastoin. Reissua pukkaa koko ajan ja kodistakin on uskomattomat näkymät horisonttiin ja vaikka mitä. 

Toisten kodit ovat jäätävän upeita ja aina siistejä, ovat käteviä emäntiä, koti on aina pullollaan leikkokukkia ja osaavat tehdä mitä ihmeellisempiä kakkuluomuksia, tuntuuko tutulta? 
Näännyttävää, jos lähtee vertailemaan itseään muihin ihmisiin, kyseessä on vain pintaraapaisu, joskus ei sitäkään vaan kaikki kuvat luodaan keinotekoisesti kovalla työllä somea varten. 

Eikä siinäkään mitään, sillä mielestäni taitavien kuvien ja instatilien luojat ovat oman alansa taitelijoita, mutta silti välillä näännyttää. Vaikka kuinka stailaisin kuvia, en koskaan saa kuvista sellaisia, kuin näillä instastaroilla on. 


Sain kerran kysymyksen blogiin, joka on jäänyt vaivaamaan, mutta toisaalta käänteisesti on aina avuksi, kun sorrun liikaa vertailemaan omaa kroppaani, omaa pärstääni, omia leipomuksiani, omia ruokiani ja mitä nyt tahansa muihin itseäni niin monella tasolla etevämpiin. 

Minulta kysyttiin kosmetiikkapostaukseen, “onko tämä kosmetiikka nyt sinun unelmien täyttymys” ja suurin piirtein, että onko kosmetiikka koko elämä tai elämäni täyttymys tai en muuta ajattelekaan kuin kosmetiikkaa.


No ei tietenkään ole, miten hassu kysymys. Sama kuin kysyisi vain kosmetiikasta bloggaavalta kosmetiikkabloggaajalta, eikö elämässäsi ole mitään muuta kuin kosmetiikka.

Tämä näin kirjoitettuna ja ajateltuna vähän naurattaa, anteeksi siitä, mutta toisaalta saan tästä vähän kiinni, sillä joskus harvoin itsekin haksahdan siihen luuloon, että jonkun elämä on sellaista, kuin somessa näkyy ulospäin. 


Eli juu ei, ei kissabloggaajan elämä ole pelkkää kissoja tai kosmebloggaajan elämä pelkkiä huulipuikkoja, eivätkä he ajattele 24/7 näitä asioita, sellainenhan on mahdotonta. 

Joten pitää se uskoa, että nämä instaajat, joita omatkin silmät ovat päivitelleet, että heitäkin väsyttää, surettaa, ovat sairaina, on murheita, on läheisten murheita, on hiekkaa lattioilla, on pölyä pinnoilla ja taaperot ja heidän teinit eivät aina ole mallikansalaisia. 


Tämän kun muistaisi, kun ajattelee, että kyllä tuo naapurin elämä on niin paljon parempaa kuin oma elämä ja oikeastaan tuo naapurin elämä kuuluisi minulle ja minähän olen naapurin elämän vähän niin kuin ansainnutkin, ihan vaan olemalla vaan ja tekemättä mitään sen eteen. 
Ihmisillä on mielenkiintoisia olettamuksia toisten ihmisten elämästä. Hyvähän teidän on, kun teillä on tuota ja tätä tai olette saaneet tätä tai tuota. Monikaan ei mieti, että ei niitä saatujakaan juttuja ole vain saatu, vaan niiden edessä on ollut monta jyrkkää porrasta kivuttavana ja matkalla on ollut monet epätoivon hetket. Nyt en kirjoita blogista vaan ihan yleisellä tasolla ihmismielen outoudesta. 
Kaikilla on myös murheensa ja kaikki ei jaa niitä murheita kaupan kassalle, naapurille, ei aina ystäville, eikä ainakaan somessa. Siksi toivoisin, että jos toisen elämä aidosti tuntuu houkuttelevammalta kuin oma, voisi miettiä hetken, haluaisinko ihan aidosti seisoa toisen ihmisen saappaissa. 
Vaikka olen taatusti joskus ihaillut tai kadehtinut toista ihmistä, palaan aina kuitenkin mieluiten omiin saappaisiin. Ne on mukavan tutut jaloissa, tunnen kaikki kulmat, ne myötäilee, ei petä, ne istuu, niissä on naarmuja elämän jäljiltä, saattaa olla vuotava reikäkin, sillä joskus elämä potkii isommin sinne saappaaseen. 

Joskus myönnän kiduttavani itseäni ja katsovani vaikka YouTubessa britti tai jenkkitubestaroja, jotka jostain syystä ovat kaikki  nuoria, kauniita ja laihoja ja heille tapahtuu ihmeellisiä asioita. 

Joskus ottaa kupoliin, no miksi ei just nyt täällä päässä tapahdu ihmeellisiä asioita ja joskus taas muille ihmisille tapahtuvat ihmeelliset asiat luotsaavat toivoa, että ihmeellisiä asioita tapahtuu ihan Matti Meikäläisillekin eli ihmeellisiä asioita voi tapahtua myös minulle ja onhan niitä tapahtunutkin. 
Ennen kaikkea kuitenkin tälläisten videoiden katselu ja upeiden instatilien ajoittainen vilaiseminen tuo kuitenkin loppupeleissä sen tunteen, että hitsi kun on mageeta olla ihan tavallinen ja miten arki on oikeasti juhlaa. 
Sillä yksi lukija kommentoi kerran täällä, että oli nähnyt meikäläisen leffassa kotivaatteissa, aamutohvelit jalassa ja hiukset sekaisin, eikä hävetä kuulkaas yhtään, sillä näinhän se totuus menikin, kuten todistusaineistokin kertoo. 

Ei ole mitään mistä jäädä kiinni, sillä olen kulkenut vessapaprut roikkuen pöksyistä, mekko väärinpäin, mekko sukkisten sisällä, säärikarvat ajamatta ja ehkä se noloin kaikista eli sininen kasvonaamio naamalla terveyskeskuksessa, Gigantissa, postissa ja kaupassa ja silloin luulin jututtaessani ihmisiä olevani letkeä, karismaattinen ja hauska, kun oikeasti ihmisiä naurattikin meikäläisen naama!

Ei ole kulisseja, joten kulissit eivät voi romahtaa, aika vapauttavaa. Terveellä tavalla voi aina ihailla muita, mutta kannattaa muistuttaa itselleen, että muillakin haisee sukkahiki, muutkin nyppii partaansa tai noh ainakin aika moni,  jokainen meistä ikääntyy ja jos mikä on tärkeää, on opettaa kaikki tämä omille lapsille, vaikka ne lapset/teinit kuinka häpeäisivät vanhempiaan lue äitiään, koska äiti on vaan niin auttamattoman nolo mummeli. 
Ja kyllä, välillä oikein ketuttaa kateudesta ja silloin kun on kateellinen mieli, niin on hyvä ojentaa itseään, hei nyt ryhtiliike ja listaapa asiat, jotka ovat omassa elämässä hyvin ja listasta saattaa tulla pitempi, kuin joulupukille kirje 5-vuotiaana. 

Eli tässäpä oma lista: röllömahassani on asunut kaksi ihanaa lasta, mikä itse asiassa on kaikkea scifiäkin isompi ihme ja peittoaa haaveen päästä kuuhun, meillä on eläimiä, kaikilla ei voi olla, koska ovat allergisia. 

Suomalaisten talot on talvella lämpimiä, eikä jouduta palelemaan, kuten vaikka Italiassa kerran, kun kävin huhtikuussa. Vessakin on aika kiva keksintö, ei olisi kiva kökkiä aina puskassa. Lämmin paineella toimiva vesi, se on kuulkaas juhlaa, jonkun brittiläisen lirusuihkun jälkeen. 

On oma rakas, on perhe, on lämmin tuore leipä, on maitovaahto kahviin, vessapaperi, päänsärkylääke, kroppavoide, hammastikku, aika mukava vuode ja pellavalakanatkin, on väritelevisio, on ruokaa liikaakin, on kissan kehräys. 

Kiitollisuuden aiheita on omassa elämässä vaikka kuinka ja ehkei noiden instastarojen kotona tule vettä samalla paineella kuin meillä tai kodit ovat talvella kylmiä, ähäkutti, onpas meillä jotain  ihan varmasti paremmin kuin heillä. 

Kaikki on loppupeleissä kiinni omasta asenteesta miten elämän ottaa, miten vastoinkäymisiin, onnellisiin asioihin, arkeen, juhlaan, onnistumisiin suhtautuu. Jääkö jumiin tunteeseen, elämä on velkaa vai ajatteleeko, olen itse itselleni velkaa, tehdä ja touhuta, muut eivät voi tehdä asioita puolestani ja vielä kaiken kukkuraksi ajatella itsestäni kivasti ja olla ylpeä, olla tyytyväinen. 
Tämä tyytyväinen menee kohta vatsansa viereen nukkumaan, ennen kuin nauttii palan juuri leipomia mokkapaloja ja päälle pari jaksoa Stranger Thingiä Netflixiltä ja on se vaan onni, että tuollaisia aivan sekopäisen hienoja scifihirivö hitsin outoja sarjojakin tehdään meidän iloksi, sillä oudot best. 

Mies on onnellisesti Norjassa perhokalastamassa, kaksi aikuista lasta tahollaan ja kaksi teiniä ainakin hetkellisesti tyytyväisiä äitiinsä, koska leipaisin juuri heidän toiveesta mokkapaloja vaikka voisivat sen tehdä ihan itsekin. 
Iloista iltaa kaikille ja onko jokin asia, mikä on aiheuttanut sinussa kateutta tai muut kadehtineet sinussa tai olettaneet, että sinulla on paremmin kuin heillä tai mitä nyt tahansa tähän tekstiin liittyvää mitä tulee mieleen. 

Meikäläisen @varjoinstaa eli peruspilaria voi muuten seurata täällä, jossa mikään ei ole hohdokasta, kiiltävää, kaunista, käsiteltyä tai stailattua vaan perusarkea. 

Tuo alkuperäisen instan aiheuttama nälkä ja suorittava paine saa aina toivomaan, että jonain päivänä sinne onnistuisin ottamaan sen täydellisen kuvan, joka olisi wow mikä kuva, jossa ei olisi mitään parannettavaa, joka olisi se täydellinen hetki, jota vielä metsästän. Tälle vastapainoksi Varjoinsta, jonne voin täräyttää sen kamalimmankin kuvan ihan kaikessa karmeudessaan, jonkalaisena elämä välillä näyttäytyy. 

Elämä ja onni on arjen syrjässä, vaikka peilistä katsoisikin takaisin väsynyt, parrallinen naaras❤️


The post Somen aiheuttama tunteiden vuoristorata! appeared first on Nelkytplusblogit.

Keittiöremontti – osa 1

$
0
0

Eikö olekin aivan turha kuvitella fiksaavansa vain se yksi kohta kämpästä? Vai onnistuuko teillä muka niin, että maalaan vaan tuon seinän ja se on sitten siinä?

Meillä ei todellakaan onnistu. Ei ainakaan täällä.

Nopeaksi ja vaivattomaksi suunniteltu pieni fiksaus paisuu, ja hetken päästä huomaakin elävänsä keskellä valtavaa remonttia.

Mutta jotain tällaista me osattiin EHKÄ odottaakin.

Tästä se nimittäin lähti…
Komeat keittiön kaapit sai häädön

Keittiöremontti

Kaksi ja puoli kuukautta on ehditty ihmettelemään, mitä kaikkea sitä tulikaan hankituksi ja minkämoisiin hommiin tulisi tarttua ennen talvea.

Kylmä eteinen pitää saada lämpöiseksi, keittiö toimivaksi, muovimatot lattioilta huitsin nevadaan ja siinä samassa olisi viisasta katsoa mitä lattiat kätkee alleen.

Aikamme arvottuamme päätettiin aloittaa keittiöstä. Kohta kolme kuukautta kylppärin lattialla tiskattuani, nyt voisi olla oikea hetki.

Ensin päätettiin purkaa turhat kaapit keittiön nurkista, jotta päästään lattian kimppuun. Tarkoitus oli jättää ulkoseinien pinkopahvit paikoilleen, mutta eihän siitä mitään tullut. Kaapit vei mennessään osan pinkopahveista.

Ihme että edes kuvittelin jotain muuta.

Tuli sitten revittyä koko tupa hirrelle, joka tarkoitti sitten myös ovien ja ikkunoitten listojen ja karmien repimistä. Aikomuksena on nimittäin jättää ainoastaan sisäseinä hirrelle, eli ulkoseinät pitää nyt peittää pahveilla uudestaan. Ja jotta sen voi tehdä kunnolla, piti ikkunoitten listat repiä pois.

Paisuu, paisuu…

Kulmakaapit poistamalla saadaan lattia auki.

Ja niitä kaappeja riitti.

Kun keittiön seinäkaapit oli revitty hitolleen, jäi osa katosta ilman pinkopahveja. Se taas tarkoittaa koko katon pinnoituksen uusimista.

Shit, olisin halunnut vaan kaivaa kattoparrut esiin, mutta nyt on tehtävä koko h#lvetin katon pinnat uusiksi.

Papereitten alta löytynyt kattolaudoitus osoittautui kyllä aika mainioksi, joten saa nähdä mitä siitä voisi keksiä. Valitettavasti myös ainakin yhden kattoparrun kimpussa on jotkin muurahaiset hääränneet, ja lahoa löytyy. Kattoparrun vaihtamiseen ei TODELLAKAAN oltu varauduttu, sillä se vaatii jo apuvoimia.

Sitten vielä se lattia, jonka päällä ollut muovimatto oli ehkä maailman hirvein. Kun ei voinut tietää mitä muovimaton alta löytyy, oli sellainen pikkuinen jokerivoitto löytää alta kohtuukuntoinen lautalattia.

Lattia täytyy kuitenkin vielä avata, jotta päästään käsiksi vanhanaikaiseen multipenkkiin. Tavoitteena olisi muuttaa se rossipohjaksi.

Nyt jo hirvittää remontin laajuus. “Nopeasti” värkätyt kesähuone ja huussi ovat kuitenkin talon remppaan verrattuna pala kakkua.

Pari hetkeä on jo vilahtanut mielessä, että jos sittenkin ihan ekaksi remontoisikin pihalla seisovan camper vanin. Jos jostain (kumman) syystä tulisikin tarve startata muihin maisemiin – nopeastikin…

Saa nähdä minkä tuomion lahonneet hirret saavat.

Mutta lautalattia löytyi sentään 🙂

The post Keittiöremontti – osa 1 appeared first on Nelkytplusblogit.

The VOILEIPÄKAKKU – Se maailman paras 5-vuotiaan blogin kunniaksi!


Suomenköynnösruusu ´Pohjantähti`

$
0
0
 suomenköynnösruusu 
Rosa ´Pohjantähti`
つるバラ

Ihana ´Pohjantähti` johtaa “salaiseen rinteeseeni”.
Poikani tekemä kaariportti on sen vahvojen oksien tukena
ja kutsuu kurkistamaan, mitä rinteessä ja kasvihuoneessa kasvaa.
Pohjantähden kukat ovat pieniä,
mutta niitä on paljon. 
Se on myös kaunis muulloinkin, kuin vain kukkivana.
Syvän vihreät lehdet ja talvinen lehdetön asukin ovat puutarhan kaunistus.
Piikit ovat tosin kamalan pistävät
ja ihoon jää usein jopa allergiset oireet niiden osuessa.
Suosittelen ´Pohjantähteä` sellaiseen paikkaan, jossa se saa kasvaa ja levitä rauhassa.
Esim. tukeva pergolarakenne olisi parempi, kuin kaariportti josta kuljetaan.
Lasten leikkipaikan lähelle sitä ei kannata istuttaa,
juurikin näiden terävien piikkien vuoksi.


SUOMENKÖYNNÖSRUUSU

– Harald Wasastjernan vuonna 1932 jalostama suomalainen köynnösruusu.
– Äiti keskiaasialainen R. beggeriana, jolta ´Pohjantähti`on saanut kylmänkestävyytensä.
 Isä on varhainen polyantharuusu ´Orléans Rose`, 
jonka kautta japaninköynnösruusun vaikutus tulee esille suurina kukkaterttuina.
– Ainut köynnösruusu, joka pärjää ilman talvisuojausta 
tai kevyesti suojattuna Etelä- ja Keski-Suomessa.
-Sitä sanotaan maailman kestävimmäksi köynnösruusuksi.
Vaahteramäellä sitä ei ole koskaan suojattu.
Vain vuoden 2016 tappotalvena, se sai pahoja talvivaurioita,
mutta elpyi hyvin.
Täältä voit lukea leikkauksesta.
-Kasvaa noin 3-4 m korkeaksi ja todella leveäksi.
Vaahteramäellä se kasvaa köynnöskaaressa.
Kaari on ehkä liian pieni kasvupaikka, 
suosittelen mieluummin leveämpää köynnösritilää tai pergolan rakenteita sen tueksi.
-Sopii myös maanpeittoruusuksi.
-Voimakas- ja nopeakasvuinen
-Versoissa on tukevia piikkejä, jotka pistävät todella ikävästi. 
Hoitotöissä se pistää vahvojen hanskojenkin lävitse, aiheuttaen allergisiakin oireita.
-Kukkii valkoisin pienin, puolikerrotuin tertuissa olevin kukin. 
Terttuja on kuitenkin paljon, eikä se näytä oikeastaan pienikukkaiselta.
-Kukinta kestää parisen viikkoa.
-Kukissa mieto tuoksu.
-Kukkii edellisen vuoden versoilla. 
Joten leikkaus kannattaa tehdä vanhimpia, puutuneita oksia harventen. 
Paras leikkausaika on keväällä, ennen silmujen puhkeamista.
– Säännöllinen leikkaus kannattaa. Silloin köynnös ei ränsisty. 
-Erittäin terve
-Helppohoitoinen, viihtyy vaatimattomassakin kasvualustassa ja puolivarjossakin. 
Voi tietysti paremmin runsasravinteisessa maassa.
Vaahteramäellä se kasvaa suht ravinteikkaassa maassa ja auringossa
-Helppo lisätä kesäpistokkaista. 
Jopa maljakkoon leikattuihin oksiin saattaa kasvaa juuria.
-Pärjää vyöhykkeillä I-VIII.
-Vaikka ´Pohjantähti` kukkii aika vähän aikaa. 
kukinta on niin runsasta, että se on istuttamisen arvoinen. 
Myös talvinen, lehdetön köynnös on kaunis. 
Myös linnut tykkäävät istuskella sen suojissa talvella.



Mukavaa sunnuntaita!
Muistattehan, että tänään on valtakunnallinen Avoimet puutarhat -päivä.
Täältä löydät lisää tietoa päivästä. 
Versoja Vaahteramäeltä-blogia voi seurata myös 
facebookissainstagramissa Pinterestissä, liittymällä lukijaksi, 
sekä blogit.fi:nblogipolun tai bloglovinin kautta.


The post Suomenköynnösruusu ´Pohjantähti` appeared first on Nelkytplusblogit.

Viisi viikon varrelta

$
0
0

Kesäloman ensimmäinen viikko on kulunut nopeasti, mutta onhan tässä kesää – ja lomaakin jäljellä.

Ensimmäiset “kesä on oikeastaan jo ohi”- kommentit olen kuullut jo kuun alkupäivinä! Siis heinäkuun alussa kun kesästä on reippaasti yli puolet jäljellä?! Toki lopukeväässä ja alkukesässä on oma lumonsa kun “kaikki” on vielä edessäpäin, mutta syksy ei todellakaan ole vielä lähelläkään vaikka vähän viileämpiä ja sateisia päiviä nyt on ollutkin.

Olen ottanut pääosin aika rauhallisesti, vaikka kaikenlaista pikku puuhaa on ollutkin. Aamut viikollakin ovat menneet viikonlopputyyliin rauhallisesti lehden, jääkahvin ja hitaaseen tahtiin syödyn aamiaisen parissa.

Kesällä ruoanlaitto on helppoa- ihania värikkäitä, tuoreita raaka-aineita on runsaudenpulaan asti tarjolla. Salaatti on aina helppo vaihtoehto, niitä syönkin kesällä todella paljon. Tässä yksinkertainen tomaattisalaatti pähkinä- ja siemenseoksen, pecorinon ja krassinlehtien kanssa, lisäksi pirskaus oliiviöljyä. Lautasena suloinen kirppislöytö Sammatista. Koko suvun ostokset (näitä lautasia kaksi, vanha vati, kolme pellavapyyhettä, kasa 40-50-luvun lehtiä, pikku keramiikkakuppi ja reseptivihkonen) maksoivat yhteensä vitosen!

luontokuva, eläinrääkkäys

Olen ehtinyt seuraamaan kotipihan eläimiäkin. Pari siiliäkin olen nähnyt kuluneen viikon aikana, en tosin kotipihassa. Pihassamme siilin sijaan pyörii muutama leikkisä nuori orava. Yksi niistä oli niin keskittynyt ahnaasti tuoreeseen käpyyn, sitä ei ollenkaan haitannut vaikka hipsuttelin aivan viereen kuvaamaan. Alueen facebook-ryhmässä on ollut lähiaikoina parikin postausta alueen lasten kiusaamista eläimistä. Toivottavasti pikku oravamme eivät joudu kiusaajien kynsiin ja toivottavsti kodeissa otetaan puheeksi kuinka eläimiä kohdellaan ja muistutetaan eläinrääkkäyken olevan rikos.

Siippa lähti viikon alussa Thaimaahan kuukauden työreisulle. Suuntaan sinne itse perässä 1½ viikon päästä. Ennen hänen lähtöään olimme Mustikkamaan ravintola Vendlassa Italian kauppakamarin kutsumana sunnuntai-iltaa viettämässä Calabrian ruokien ja viinien äärellä. Ruokailun jälkeen teimme vielä Kulosaaressa kävelylenkin.

Olin viikolla myös Loviisassa kesäretkellä. Pääkohde oli kaupunkiin äitienpäivänä avattu ravintola Osteria Locale, mutta kiertelimme ystävien kanssa kaupungillakin. Todella kivasta Osteria Localesta postaan vielä erikseen.

Tällaista oli kuluneella viikolla, eilen en tehnyt oikein mitään. Vähän tylsistytti ilman miestä, mutta enköhän keksi tulevalle viikolle taas kaikkea kivaa. Mukavaa sunnuntaita.

The post Viisi viikon varrelta appeared first on Nelkytplusblogit.

Kesälomaviikko puhelinkuvina

$
0
0

Moikka! Vitsi kuinka ihana olla taas täällä. Joko te olette muuten lomalla? Mulla on eka lomaviikko takana ja jestas kuinka unta on riittänyt. Viime perjantaina, kun läksin töistä kotiin, väsymys suorastaan vyöryi ylitseni, kotiin päästyäni käperryin sohvalle ja nukahdin. Totesinkin yhdelle ystävälleni, että kun mun loma alkaa tiedän nukkuvani ensimmäisen viikon univelkoja pois ja niin olen myös tehnyt. Olen todellakin antanut itselleni aikaa nimenomaan levätä ja se on ollut hyvästä, nyt olo on kuin uudella ihmisellä.

Olimme sopineet äidin kanssa, että heti kun lomani alkaa, tulemme heille vierailulle. Joten maanantai aamuna aikaisin lähdettiin ajamaan Mikkeliin äidin luokse ja sieltä vielä samana päivänä jatkettiin matkaa Tuuriin. Vietettiin päivä Alavudella, ihmetellen tuota valtavaa ostosparatiisia ja sitä tavaran paljoutta. Yllätin ehkä itsenikin, kuinka maltillisesti tuolla tuli tehtyä ostoksia. Muutama kiva sisustustuote ja yksi takki päätyi mukaan viemisiksi.
Yritin kovasti bongata, josko Vesaa, Tuulaa tai Tarjoushaukkaa näkyisi, mutta heistä ketään ei tällä kertaa silmiin osunut. Reissu oli kuitenkin varsin onnistunut, ja saatiin mukavia muistoja shoppailujen lisäksi kotiin viemisiksi.

Kotiin päästyä käytiin Verbun kanssa hakemassa meille myös uusi perheenjäsen, kääpiömix pupuvauva, joka sai nimekseen Hertta💗
Hertta valloitti koko perheen sydämet hetkessä uteliaalla luonteellaan, ja jopa meidän omalaatuinen kanimme Nöppönenkin on vallan ihastunut uuteen ystäväänsä ja kokee tarpeelliseksi olla kylki kyljessä jatkuvasti.

Vaikka nämä lomakelit eivät ole niitä aurinkoisempia ollutkaan, olen silti liikkunut ulkona paljon.
Tehnyt metsälenkkejä siskon koirien kanssa, satoi tai paistoi ja nauttinut kauniista luonnosta ja happirikkaasta ilmasta.
Palasin myös treenin pariin ja nauttinut siitä suunnattomasti. Haastanut itseäni uusien lajien pariin ja ollut hiton tyytyväinen saavutuksiini ja kipeisiin lihaksiin.

Kaivoin myös kaapista kaksi vajaata kalkkimaali purkkia, sekoitin sävyt yhteen ja maalasin makuuhuoneemme seinän sillä välin kun mies oli töissä. Olen tosi tyytyväinen lopputulokseen, se on ihan meidän näköinen, vaikka itse sanonkin.

Niin ja odottelen edelleen niitä remppareiskoja korjaamaan olohuoneemme vesivahinkoa, mutta heistä ei ole edelleenkään kuulunut pihahdustakaan. Eikä taida kesälomaiakana kuuluakkaan-luulisin.

Ja mun hiukset, ne on muuttunut astetta tummemmaksi, vaikka en ole käyttänyt niihin kesto,- tai kevytväriä, kerron kohta miten.

Nyt toivotan teille ihanaa sunnuntaita,
 meille tulee kohta vieraita ja minä olen vielä aamutakissa, muiskis <3

The post Kesälomaviikko puhelinkuvina appeared first on Nelkytplusblogit.

ASKARTELE KESÄKSI KORVAKORUT

$
0
0

Kesälomalla on kiva ottaa rennosti ja huilia ja elää hiukan normaalista poikkeavaa elämää. Kun se alkaa tympiä, niin askartele kesäksi korvakorut. Pientä piperrystä voi moni kaihtaa, mutta se kasvattaa luonnetta. Minä ostin Tallinnasta Karnaluxin kädentaitajien monitoimiliikkeestä neulelankoja ja vielä nappasin mukaani koruihin tarvikkeita. Nämä tarvikkeet olivat todella muutaman kymmenen senttiä ja koska omissa varastoissakin oli jotakin koruaskarteluun tarvittavia materiaaleja, niin pistin korutehtaan pystyyn hetkeksi. Puisia ja todella kevyitä, erilaisia koruihin sopivia muotoja, löytyi muutamassa värissä, joten miellyin valkoisiin sydän- ja punaisiin kukka-aiheeseen, sekä puisiin helmiin ja väreinä oranssinpunainen ja ruskea. Kotoa löytyi noita litistettäviä stoppereita, joita niittasin aina sopivan matkan päähän koruja tehdessä. Minulla oli ohutta siimaa, joten käytin sitä, mutta koruihin soveltuva elastinen kunauhalanka, olisi varmasti parempi. ASKARTELE KESÄKSI KORVAKORUT Pujotin toisen siiman päistä sydämen reiästä läpi ja sen jälkeen pujotin molemmat langan päät yhdessä stopparin läpi ja niittasin stopparin litteäksi pienillä pihdeillä. Näin siima jää kiinni ja korvakorun alas jäävä osa on tehty. Tämän jälkeen vain pujotellaan erilaisia ja tyylisiä helmiä, mitä löytyy ja sopii ja väliin voi niitata stopparin, jotta koru pysyy paremmin kasassa. Lopussa pujotin stopparin läpi siiman molemmat päät ja sen jälkeen renkaan kautta viedään siiman päät takaisin stopparin läpi ja niitataan stoppari litteäksi. Näin saadaan koru kiinni renkaaseen siististi ja tähän renkaaseen laitetaan lopuksi ne korvakorukoukut. Ylimääräiset siimalangat katkaistaan ihan stopparin vierestä, jotteivat ne näy. Korvakorun koukku pujotetaan isoon renkaaseen ja rengas painetaan kiinni ja koru on valmis. Korvakorut, jotka tein, aloitin aina alhaalta, jotta saan aloituksen siististi piiloon, juuri tuon stopparin avulla. Mikäli helmet ovat isoja, niin muista käyttää aina pieniä helmiä välissä ja käytä silloin useampaa stopparia. Tässä helpoimmat versiot korvakoruista, sillä näihin lisäsin vain renkaan ja koukut, mutta näistä voi hyvin vaikka aloittaa. Neljät korvakorut tuli askarreltua, joten suosittelen kokeilemaan. Varsinkin sateisen kesäpäivän ajanvietteenä, tämä on kivaa ja rentouttavaa hommaa. Ei kun korvakorut vain heilumaan ja menoksi.

The post ASKARTELE KESÄKSI KORVAKORUT appeared first on Kristallikimara.

The post ASKARTELE KESÄKSI KORVAKORUT appeared first on Nelkytplusblogit.

Suomen pienin kauppamuseo ja Mustang arvonnan voittaja

$
0
0

Jos edellisessä postauksessani oltiin keskiajalla niin tällä kertaa seikkaillaan 1950-1960 -luvuilla! 

Kuluvana viikonloppuna vietettiin Avoimet puutarhat -päivää. Tapahtuma toteutettiin Suomessa ensimmäisen kerran jo 2012 ja vuosi vuodelta on osallistuvien puutarhojen sekä myös kävijöiden määrä lisääntynyt. Marjon matkakin suuntautui edellisen kerran Loviisan puutarhoihin 2017 kesällä ja siitä syntyi silloin todella luettu postaus tänne blogiinkin.

Tänä vuonna en kiireiltäni ehtinyt tutustumaan kuin kahteen itselleni täysin uuteen etäkohteeseen Skinnarsbyssa Loviisassa. Nämä lumoavat puutarhat esittelen myöhemmin mutta nyt haluan palata hetkeksi sinne historiaan ja Suomen pienimpään kauppamuseoon. Toisen puutarhan yhteydessä nimittäin on hurmaava “vanhan ajan kyläkauppa” täynnä autenttisista rekvisiittaa tuolta yli viidenkymmenen vuoden takaa.

Vanha talo, jossa tämän yksityisen museon pitäjät Minna ja Kari Järvinen asuvat on harjoittanut kauppatoimintaa on 1800-luvun lopusta. Myöhemmin kauppa on muuttanut tähän kylätien varteen rakennettuun taloon. Järviset ostivat asuintalonsa 2009 ja saivat samalla myös tämän entisen jo 30 vuotta tyhjillään olleen kaupan.

Kaupassa oli jo entuudestaan vanhaa kaupan irtaimistoa jäljellä ja siitähän se keräily hankkimaan uutta “vanhaa kauppatavaraa” alkoi. Nyt tässä yhden huoneen kaupassa voi kirjaimellisesti astua 1950-1960 -lukujen tunnelmaan.

Sain kuulla, että “hyvinä aikoina” kylällä on ollut peräti kolme kauppaa mutta yli kymmeneen vuoteen ei Skinnarbyssa ole enää ollut mahdollisuutta tehdä ostoksia. Nyt on kyllä tämä “leikkikauppa”, jossa museoesineiden lisäksi on kirpputorinurkkaus, josta joku onnekas voi löytää itselleen aarteita. Museon tuotteet eivät ole myynnissä.

Suomen pienimpään museokauppaan on mahdollista myös lahjoittaa esineitä ja kun kurkkasin kaupan Facebook sivua niin paljon näyttää sinne tulleen lahjoituksia. Jos isovanhempien tai sukulaisten nurkissa on jotain tarpeetonta tämän aikakauden “kauppa rekvisiittaa” niin se kannattaa kyllä mieluummin lahjoittaa tänne kuin heittää pois. Minusta on upeaa, että Järviset ovat perustaneet oman museon ja vaalivat täten “kaupan henkeä” vielä.

Mainokset vuosikymmenten takaa ovat minusta kauniita! Tuo puista “pakettipulikkaa” mainostava leivoslaatikon kuljettamista helpottava apuväline on suorastaan taidetta. Muistan, että isovanhempien kesämökillä näitä “pakettipulikoita” oli säästetty ja saimme leikkiä niillä lapsena.

Kerma ja maito ostettiin kaupungeissa ruskeissa lasipulloissa näihin aikoihin. Kartonkiset tölkit yleistyivät vasta 60-luvulla ja jossain vaiheessa vuosikymmenen loppupuolella maitoa on myyty myös muovipusseissa. Olen itse ostanut muutaman tuollaisen kermapullon kotiin.

Täytyyhän kunnon “sekatavarakaupasta” löytyä myös urheilunurkkaus. Karhun Tempo-monot, puusuksia nojaamassa kaupan seinää vasten, suksisiteitä ja totta kai myös suksisauvat. Haka-suksivoidetta pakkaskeleille niin pääsee hiihtämään vaikka läheiselle pellolle!

Filmitähtien ja laulajien kuvat ovat olleet keräilyn kohde jo 1950-luvulla. Muistan löytäneeni myös tällaisia keräilykortteja isovanhempien kesämökin korkeasta komerosta, jossa muutenkin oli kaikkia ihania aarteita.

Näitä peltisiä kahvipurkkeja olisin voinut tuijottaa vaikka kuinka kauan! Ihanaa värikkyyttä niissäkin ja ehkä vähän myös eksotiikkaa. Tulihan kahvi, tee ja kaakao kaukaa toiselta puolen maapalloa. Alahyllyllä näyttää olevan myös sillipurkkeja.

Kauppa taitaa olla jossain vaiheessa kuulunut K-ryhmään koska seinällä oli tällainenkin vanha mainos – tai ehkä joku oli vain lahjoittanut sen sinne. Tämä mainos ei enää ollutkaan niin onnistunut graafisesti minusta.

Sain kuulla kaupassa, että näihin aikoihin oli kaupoissa roikkunut paljon erilaisia paperisia mainoksia katosta. Kun kaupallisuus lisääntyi eikä ollut vielä digimainontaan ehkä näin saatiin ihmisten huomio kiinnittymään paremmin “kun mainos liikkui”. Tuolla takana taitaa roikkua kauppiaan työtakki.

Tuollaista Konesillan vaakaa olen muuten itse kärkkynyt vuosia kirpputoreilta ja antiikkitapahtumista. Jos olen löytänyt mieleiseni niin se on ollut minusta liian kallis eikä näitä taida kovin paljoa olla tarjolla edes. Saa vinkata jos tietää hyvää vaakaa!

Kaupassa oli myös lasivitriini, jossa oli ollut tarjolla tuotteita myytäväksi. Koska tavaraa sodan ja pulavuosien jälkeen ei ole ollut paljon ei kaupoissa ole todellakaan ollut “rekkikaupalla tai pinoittain”  ostettavaa. Tässä lasitiskistä on kohteliaasti pyydetty kauppiaalta mitä on haluttu ostaa. Ehkä Kas-kas kenkäkiilloketta tai sukkanauhoja. Tai Tips 10 partakoneen teriä tai hiuspinnejä. Tänään meidän marketit ja kaupat ovat täynnä tavaroita mutta aina ei ole ollut niin.

Kaupassa oli paljon mielenkiintoista katsottavaa ja ihmeteltävää. Kannattaa seurata Facebookin puolelta mitä museossa tapahtuu. Museo aukioloajoista sanotaan näin “Aukioloajat kesällä 2019: klo 10-17 sunnutaina 9.6., lauantaina 6.7. ja sunnuntaina 7.7. Muina aikoina sopimuksen mukaan eli ota yhteyttä tämän sivun kautta.”

Kiitos Minna ja Kari esittelystä museossa!

Ja sitten sokerina pohjalla on aika julkistaa kenet arvontageneraattori valitsi Mustang grillaussetin voittajaksi. Tällä kertaa palkinto osui Minna Vuo-Cholle. 
Onnea Minna ja kiitos kaikille arvontaan osallistuneille ♥ 

Meillä on Mustangin Kamado koko ajan käytössä (tänäänkin laitetaan tulille hampparipihvit), joten setille olisi tarvetta. Eniten on tänä kesänä tähän mennessä grillattu kesäkurpitsaa, munakoisoa ja paprikaa antipasti-salaattiin ja sitten sellaista sinappi-rakuunamarinoitua kanaa kaveriksi.
Enpä ollutkaan jostain syystä vielä lukijana, mutta tuli tuokin nyt korjattua. Kaikkiaan siis maksimiarvat 12 🙂



The post Suomen pienin kauppamuseo ja Mustang arvonnan voittaja appeared first on Nelkytplusblogit.

Viewing all 13172 articles
Browse latest View live