Tämä ferritiini artikkeli on tehty yhteistyössä Puhti-palvelun kanssa. Sisältää etuna lukijoille ferritiinin mittauksen -15% etukoodilla puhti-ferritiini-15 ja laajemmissa testipaketeissa kalsiumin ja fosfaatin mittauksen kaupan päälle (arvo 20,90€) etukoodilla puhti-etu-21. Puhti toimii ympäri Suomea.

Voihan ferritiini sanon minä. Olen kirjoitellut täällä paljon rasvahappotasapainosta ja vitamiinien merkityksestä. Yksi tärkeä asia minulta on kuitenkin unohtunut ja sain kokea kolmannen raskauden aikana omakohtaisesti miltä anemia tuntuu. Jälkikäteen ärsyttää, etten ole aiemmin tajunnut mittauttaa ferritiiniä. En syö lihaa, olin synnyttänyt kaksi kertaa ja imettänyt melkein 4 vuotta. Olisi pitänyt tajuta, että rautavarastot eivät ehkä ole kohdillaan.

Järkyttävät oireet herättivät ferritiinin merkitykseen

Kahdessa ensimmäisessä raskaudessa Hemoglobiini laski keskiraskaudessa sadan pintaan ja sain sen nousemaan suun kautta otettavilla rautavalmisteilla viitearvoihin. Hemoglobiini on aina ollut muuten viitearvoissa eli ei ole tullut mieleen mitata ferritiiniä. Kunnes kolmannessa raskaudessa alkoi järkyttävät anemian oireet. Hengästyin pelkästä seisomisesta ja puhumisesta. Syke nousi leipää voidellessa 130:een. Olin aivan loppu ja jaksoin vain maata sohvalla.

Halusin itse ferritiinin mittauksen

Kerran menin päivystykseenkin oireiden takia ja asiaa tutkittiin mahdollisena veritulppana. Veritulppaa ei ollut ja sisätautilääkäri sanoi oireiden sopivan anemiaan. Asia jäi siihen julkisella puolella. Olin yksityisessä äitiysneuvolassa raskauden seurannassa ja pyysin itse ferritiinin mittauksen. Hemoglobiini oli 114 ja ferritiini oli 8 eli käytännössä varastoraudat olivat tyhjät.

Viitearvot ovat Suomessa liian alhaiset

Perehdyin ferritiiniin netissä ja Facebookin raudanpuute-ryhmästä löytyi hyvää infoa. Sisätautilääkäri Tom Wideniuksen blogi kuvaa hyvin ferritiinin merkitystä. Suomessa olevat viitearvot 10-150 µg/l ja osassa  labroja 13-150 µg/l naisilla ovat päin mäntyä. Juuri äsken Synlabin labrahoitaja sanoi, että 80 on raja, jolloin voi sanoa ferritiinin olevan kunnossa. Suurelle osalle tulee oireita ferritiinin ollessa alle 40. Moni tuttu on saanut nyt syyn vuosia kestäneille oireilleen ja saaneet avun rautalisästä.

Mittauta ferritiini edullisesti etukoodilla

Ferritiinin mittauksen lisäksi kannattaa samalla mittauttaa muitakin arvoja, jotta saadaan tarkempi kuva tilanteesta. Esimerkiksi tulehdus saattaa nostaa ferritiiniarvoja tilapäisesti. Tämä raskautta suunnittelevan Puhti-terveystarkastuspaketti toimii myös muilla. Täydellisen verenkuvan ja kolesteroli-arvojen lisäksi mukana on muun muassa kilpirauhasen toimintaa mittaavat testit, tärkeimmät vitamiinit kuten D-vitamiini, B12 ja folaatti. Hinta on vain 118€. Kun tilaat jonkun Puhti-terveystarkastuksen saat testipaketeissa kalsiumin ja fosfaatin mittauksen veloituksetta kaupan päälle (arvo 20,90€) etukoodilla puhti-etu-21.

Mittauta ferritiini Puhti-palvelun kautta edullisesti ympäri Suomea ovh 21,95€. Saat-15% alennusta etukoodilla puhti-ferritiini-15. Huom. hintaan ei myöskään lisätä näytteenottomaksua kuten muissa laboratorioissa.

Rautatabletit eivät nostaneet ferritiiniä

Söin kaksi kuukautta 130mg rautalisää päivässä, mutta ferritiini vain laski. Hemoglobiini näytti nousevan ja oli yhdessä mittauksessa 123. Luin kuitenkin, että hemoglobiini saattaa näyttää korkeampaa lukua, kuin todellisuudessa on, jos kärsii nestehukasta. Virtsakokeet neuvolassa kertoivat joka kerta, että kärsin nestehukasta ja tiedostin itsekin juovani liian vähän vettä. Folaatti, D-vitamiini ja B12 vitamiini olivat yli viitearvojen eli niiden puute ei ollut anemian taustalla.

Rautainfuusio auttoi ja oireet katosivat

Sain lähetteen Naistenklinikalle ja minua auttoi rautainfuusio. Kolmen viikon päästä infuusiosta oireet olivat poissa ja jaksoin nopean luomusynnytyksen hienosti pääasiassa pystyasennossa. Ennen rautainfuusiota mietin, että pystynkö synnyttämään, kun hengästyn pelkästä seisomisesta. En ymmärrä miksi neuvoloissa ja terveyskeskuksissa vähätellään ferritiinin merkitystä? Itse jouduin olemaan valtaosan raskaudesta sairaslomalla. Se ei lienee kenenkään etu, ei minun eikä yhteiskunnan. Väsyneet äidit eivät jaksa arkea ja monesti syynä voi olla raudan puute ilman anemiaa. Ferritiinin voi onneksi mittauttaa edullisesti 21,95€ ilman lähetettä Puhti-palvelun kautta.

Puhti-terveystarkastus

Nyt omat rautavarastot ovat täynnä. Ferritiini oli rautainfuusion jälkeen 324 ja kuukausi synnytyksestä 270. Nyt neljä kuukautta synnytyksestä kävin laajemmissa verikokeissa ja odotan tuloksia. Teetin Puhti-terveystarkastuksen, jonka hinta on vain 92€. Siinä mitataan mm. täydellinen verenkuva, kolesteroli, D-vitamiini, kilpirauhanen, ferritiini sekä maksan ja munuaisten toiminta.

Edut lukijoille – Kalsium ja fosfaatti kaupan päälle tai -15% ferritiinin mittauksesta.

Puhti-palvelu toimii ympäri Suomea.

Kun tilaat jonkun Puhti-terveystarkastuksen saat testipaketeissa kalsiumin ja fosfaatin mittauksen veloituksetta kaupan päälle (arvo 20,90€) etukoodilla puhti-etu-21. Paketit sisältävät aina ferritiinin, d-vitamiinin ja kilpirauhasen sekä normaalit testit kuten kolesteroli.

Ferritiinin mittauksesta -15% alennus etukoodilla puhti-ferritiini-15. Huom. hintaan ei myöskään lisätä näytteenottomaksua kuten muissa laboratorioissa. Ferritiinitestillä voidaan todeta raudanpuute.

Toimi näin

Lisää haluamasi paketti ostoskoriin, esim. Puhti-terveystarkastus (hinta 92€) ja lisää sen jälkeen ostoskorissa koodi puhti-etu-21. Koodi lisää ilmaiset tuotteet tilaukseesi.

Lue myös rautainfuusio kokemuksia – Näin kaksi raskaana olevaa taisteli itselleen infuusion

Lue myös Raudan puute vai masennus?

Lue kolmannen lapseni synnytyskertomus

The post Ferritiini eli varastoraudat oli finaalissa raskauden aikana appeared first on Nelkytplusblogit.

Tervetuloa kanssani kulttuurimatkalle  

Minkälainen kulttuurin kuluttaja olet? 

Onko Suomessa jokin kulttuurilaitos, jossa sinuun törmää useamman kerran vuodessa? 
Teatterit ja museot. Niissä käyn ahkerasti. Laskin, että kävin 14 kertaa viime vuonna teatterissa.

Turun Kaupunginteatteri (kuvan otin talvella 2018, kun joki oli jäässä)

Kuva netistä

Käytkö oopperassa? 

Millainen kirjallisuus sinua kiinnostaa?

Mitä kirjoja aiot lukea tänä vuonna? Uutuuskirjoja?

Paljonko käyt teatterissa? Onko sinulla mielessäsi jokin tuleva tai ajankohtainen näytelmä, jota aiot mennä katsomaan?

Miten paljon käyt taidenäyttelyissä? 

Käytkö katsomassa tanssiesityksiä?

Virallinen kuva seurueen näytöksestä.

Mitä kotimaista elokuvaa olet viimeksi käynyt katsomassa tai aiot mennä katsomaan? Perusteletko tai kuvailetko elokuvaa? 

Kun matkustat, paljonko tutustut matkakohteesi kulttuuritarjontaan? 
Käyn matkoilla museoissa, se on itselleni luonnollinen tapa tutustua maahan ja kaupunkiin. Olen muutenkin enemmän kaupunkilomien ystävä. Myös musiikkia tulee käytyä matkoilla mahdollisuuksien mukaan kuuntelemassa.

Mikä ulkomaan käyntikohde: teatteri, näyttely, museo tms. on jäänyt mieleen kaikkein kiehtovimpana ja miksi?

The post PARASTA KULTTUURIA -HAASTE appeared first on Nelkytplusblogit.

Sri Lanka on sanskritin kieltä ja tarkoittaa loistavaa saarta. Ja sitä se onkin. Sri Lankan saari on jännittävä sekoitus vihreää luontoa: viidakkoa, teeplantaaseja ja riisipeltoja; kilometrien mittaisia autioita hiekkarantoja; luonnonpuistoja villieläimineen ja buddhalaisia temppeleitä. Minä rakastun Sri Lankassa erityisesti luonnon kauneuteen ja auringonnousuihin, jotka Sri Lankan ylänköalueella mykistävät kauneudellaan. Ja Sri Lankan villinorsuihin, niihinkin minä […]

The post Sri Lanka – loistava saari appeared first on Nelkytplusblogit.

… mies varasi koko perheelle lomamatkan Turkkiin.

… olen ollut innostunut monesta asiasta.

… olen saanut kuunnella,  lohduttaa ja myötäelää.

… olen elänyt ihan tavallista elämänmakuista arkea.

Nyt kuitenkin ansaittuun viikonlopun viettoon!

 

The post Tällä viikolla appeared first on Nelkytplusblogit.

Ostin edellisellä kerralla Espanjassa edulliset valkoiset seinäkoristeet. Koska seinäkoristeet oli tarkoitus laittaa terassille, valkoiselle seinälle, oli niille tehtävä jotain. Ja taas kerran kalkkimaali tuli apuun. Mietin hetken miten vien maalin, kun matkustamme vain käsimatkatavaroilla. Mutta kun aukaisin kotona vanhan kalkkimaalipurkin, tiesin heti ratkaisun ongelmaan. Maali oli kuivunut  aivan kovaksi eikä todellakaan ollut enää nestettä. Otin pienen palan kuivunutta maalia mukaan. Espanjassa sekoitin siihen kuumaa vettä ja maali toimi taas mainiosti.

Vertailun vuoksi vielä edellisen matkan kuva, kun seinäkoristeet olivat vielä valkoisia.

Hauskasti muuten kuvista huomaa, milloin ollaan reissussa ystävien kanssa ja milloin perheen kanssa. Perheen kanssa oleillessa tuo visuaalinen puoli ja terassilla istuminen jää hieman vähemmälle ja silloin puuhaillaan muita juttuja. Mutta vaihtelu virkistää ja ystävän kanssa matka odottaa taas muutaman kuukauden päästä…

Niin se ja muutos. Kumpi parempi, vaalea vai tumma?

The post Kalkkimaalia Espanjaan appeared first on Nelkytplusblogit.

Pientä päivitystä myös tänne blogin puolelle. Instan stooriin olen päivittänyt kuulumisia paljonkin, ja jääköön jo se puiminen taakse sillä nyt voi unohtaa hetkeksi (toivottavasti todella pitkäksi aikaa) sairastelut. Tämä on ollut kyllä järkyttävä tauti, joka alkoi joulupäivänä ja jatkui jopa vähän liian jännittävin kääntein. 

Kipeänä on tosi tärkeä syödä terveellisesti ja tervehdyttävää ruokaa (ja muutenkin tietysti). Täytyy myöntää kyllä että taudin alkuaikoina ei tehnyt yksinkertaisesti mieli yhtään mitään vihreää eikä tervellistä. Mikään ei maistunut miltään. Mutta nyt kun toipuminen on hyvällä mallilla, maistuvat taas normaalit ruuat. Vihermehuja olen tehnyt taas paljon, kuten itselleni tavoitteita asettaessani lupasin. Niiden tekemiseen menee aikaa ja hektinen koiranpentuarki sitä aikaa sitten verotti. Mehujen tekeminen vähän jäi tänä syksynä. 

Tami kärkkyy tietysti kaikkea, sillä on aina nälkä. Eilen hän maistoi vähän Detox teetä kun se oli sohvapöydällä sopivasti ulottuvilla. Koiruli on ollut kyllä ihana piristys sairauden keskellä, vaikka sen ulkoiluttaminen onkin ollut hieman haasteellista ja väsyttävää kipeänä. Onneksi sain ulkoiluttamiseen apua, pitkää lenkkiä en ole hänen kanssaan tehnyt tosi pitkään aikaan itse iltapäivällä. Paitsi ensimmäisen kerran pari päivää sitten.

Päivät meni lopulta tosi nopeasti. Katsoin todella monta sarjaa Areenasta ja Netflixistä, laitankin mun suosikit tähän jos jollain toisella käy yhtä huono tsägä ja joutuu makaamaan monta viikkoa sohvalla ja sängyssä. En olisi ikinä löytänyt näitä ilman teidän (instastooryn katsojien) ja ystävien apua. Kun telkkaria ja Netflixiä ei koskaan oikein katso, ei sieltä osaa etsiäkään. Ehkä voisin ottaa kuitenkin tavoitteeksi myös telkkarin katselun lisäämisen tälle vuodelle? On se kuitenkin aika kivaa..

The Affair – 4:s tuotantokausi Katsomosta

Younger -sarja – Katsomosta

Luottomies 2 tuotantokautta – Areena

Kohtuuttomuuksia -sarja – Areena

Vuosaaren Prinsessa – Areena

Marie Kondo 1 kausi – Netflix

O.J. Simpson 1 kausi – Netflix

Tony Robbins I’m not your guru -dokumentti – Netflix

Lisäksi aloitin: 

Black List – Netflix (liian raaka kipeänä katsottavaksi)

Rahapaja – Netflix (ei jotenkin uponnut kipeänä myös)

Maria Lang – Netflix (tämäkään ei ollut kovin mieltä ylentävä sairaana)

Näitä varmasti jatkan jossain vaiheessa kun jaksan ja ehdin…

Eli olen katsonut telkkaria, nukkunut, syönyt, rahnuttanut koiraa ja koittanut parhaani mukaan syödä terveellisesti ja juoda paljon. Suklaata on mennyt kyllä aika lailla ja karkkiakin on tullut syötyä, ne jotenkin kipeänä maistuvat niin hyvälle. Ei voi mitään Ja teetä meni päivässä varmasti kymmenenkertainen määrä normaaliin verrattuna. Jossain vaiheessa olin niin kipeä, että kahvikaan ei oikein maistunut. Silloin pitää olla kyllä tosi kipeä. Ja olinkin. 

Uni on vain sellainen asia, että ihminen sairastuu jos sitä ei tarpeeksi saa. Uni nimittäin tasapainottaa immuunijärjestelmää ja vaikuttaa huormoneihin kuten immuunijärjestelmän toimintaa kiihdyttävään kasvuhormoniin, melatoniiniin ja prolaktiiniiniin, ja vielä toimintaa heikentävään kortisoliin. Kun ihmisiä tutkitaan altistamalla heitä univajeelle ja flunssaviruksille, sairastuminen on yleisempää kuin silloin jos he saisivat nukkua ja heitä altistetaan flunssaviruksille. Tällaisen luin jostain yhtenä päivänä.. 

Ja sitä untahan tuli todella vähän jossain vaiheessa kun Tami meille tuli. Hän ei varmaan ole ihan normikoiranpentu, sillä hän herätti aluksi ja pitkään useamman kerran yössä. Vielä ennen joululomaa koiran oli päästävä viiden aikaan pihalle, muutoin oli asiat tehty olohuoneeseen ja levitetty vielä sinne pitkin poikin iloisesti.. Mutta nyt tämän sairastelun aikana koirakin oppi nukkumaan. Tänään oli historiallinen päivä, hän herätti vasta klo 7.10!

On kyllä ihana kun olo on hyvä ja pääsen vihdoin töihin. Oikeasti on ihana aloittaa työt. Ja olen niin kiitollinen tästä työstä ja että minulla on mahdollisuus tehdä työtä jota rakastan. 

Kiitollinen olen myös tästä ihanasta riehurusselista, joka on kyllä varsinainen ihanuus ja ärsytys yhtäaikaa. 

Ja niin kiitollinen ihanasta lapsestani ja kodista ja ihan kaikesta. Olipa varsin pysäyttävä “loma”. Tästä suunta ylöspäin ja olen varma, että tänä vuonna tulee tapahtumaan paljon tosi ihania asioita. 

Tänään tehtiin ihana aurinkoinen lenkki Tamin kanssa ja huominen kurssi on valmisteltu. Kumpulassa on aamupäivällä Detox kurssi ja siellä käydään läpi kuinka kehon aineenvaihduntaa voi aktivoida syvävenyttelyn avulla ja kuinka kehoa voi helliä antamalla sille hyviä rakennusaineita. Harvoin sitä ihminen nuorena sisäelintensä kuntoa miettii, mutta kyllä nekin kaipaavat huolenpitoa siinä missä lihakset ja pääkoppakin. 

Pitäkää huolta itsestänne ja ottakaa kaikki sairastuminen vakavasti. Niin minäkin otin, onneksi. En uskalla edes miettiä mitä olisi voinut käydä jos olisin kipeänä mennyt töihin tai treenaamaan. 

Ihanaa viikonloppua ja ihanaa nähdä taas teidät kaikki valmennettavat ja tuntilaiset ja kurssilaiset!

The post Perjantain kuulumiset appeared first on Nelkytplusblogit.

Ensin mietittiin, josko sitä lähdettäisiin jonnekin, mutta laiskuus voitti. Isäntä pyöräytti aikuisille perjantain pikasalaatin ja muksut jatkoivat eilisellä risotolla. Kaikki olivat tyytyväisiä.

Leikkaa avokado pieniksi kuutioiksi ja lisää saman verran kurkkukuutioita. “Nylje” verigreippi tai kaksi ja sekoita palat + mehu avokadon ja kurkun kanssa. Kaada mehusta suurin osa kuppiin erikseen.

Sekoita muutama lusikallinen turkkilaista jugurttia, nokare majoneesia, suolaa ja pippuria. Notkista tilkalla greippimehua. Sekoita greippipalojen, avokadon ja kurkun kanssa. Nosta tarjoiluastiaan.

Asettele päälle jotain vihreää (salaattia tai versoja)

Paista katkaravut  nopeasti pannulla tilkassa öljyä ja mausta Mangocurry-mausteella.  Ripottele salaattiin.

Tarjoile heti.

Kevyttä, raikasta ja piristävää.

The post Perjantain pikasalaatti appeared first on Nelkytplusblogit.

Payot on pitkän historian omaava tuotemerkki. Sarjan perustaja tohtori Nadia Payot kehitti sarjan jo vuonna 1920 joten ensi vuonna voidaan juhlistaa 100 vuotta täyttävää ihonhoitobrändiä! Nadia Payot syntyi 1887 Odessassa Mustanmeren rannalla. Oli harvinaista olla nainen ja lääkäri vuonna 1913. Nadia Payot olikin ensimmäinen oman ikäluokkansa naislääkäri noina aikoina. Payot keskittyi omistamaan lääkärinoppinsa naisten kauneuden ja hyvinvoinnin toteuttamiseen perinteisen lääkärinammatin sijaan.

Nadia Payot tutustui venäläiseen primaballerinaan Anna Pavlonaan New Yorkissa. Tämä tapaaminen johti siihen, että hän innostui kehittämään nuorentavia anti-age kasvohierontoja ja liikkeitä, jotka sitten johtivat legendaarisen 42-liikkeen hierontatekniikan syntyyn. Nadia Payot keskittyi “joie de vivre” eli elämäniloon ja syvähengitykseen ylläpitääkseen kehon ja mielen tasapainoa.

Nadia Payotin luonnollisista raaka-aineista koostuvien tuotteiden pääraaka-aineet ovat mineraaleja, kasveja ja yrttejä yhdistettynä viimeisimpään tuoteteknologiaan. Oma mielikuvani Payotin tuotteille oli jo hyvin korkealaatuinen mutta oman käyttökokemukseni myötä se vielä lisääntyi. Yksi ihana asia on myös se, että Payotin myyttisen muotoiset purkit ovat säilyneet samanmuotoisina vuosikausia.

Erittäin hyvin iholle leviävä ja melkein ihoon sulava valkoinen voide suojaa ulkoisia haittatekijöitä kuten sinistä valoa vastaan. Silottaa juonteita sekä ryppyjä. Koostumus tuntuu miellyttävältä koko päivän iholla. Tästä plussaa! Lihaksia rentouttava Hibiscus Oligo-petidi hillitsee juonteita aiheuttavien lihasten liikkumista ja vähentää näin ilmeryppyjen syntymistä. Ihoni on tuntunut rentoutuneelta eikä sitä ole kiristänyt!

Seerumi tasapainottaa ihon luontaista biorytmiä. Seerumi aktivoi ihon toimintoja päivittäin koska se sisältää peräti KOLMEA erilaista hyaluronihappoa. Seerumi on jännän geelimäistä ja väriltään vaalean pinkkiä! Seerumi imeytyi ihooni erittäin hyvin ja se todella silotti juonteita! Tuli heti sellainen nuorekas ja “tyttömäinen” olo kasvoihin. Seerumi sisältää Lindera kasvin uutetta, joka toimii ikään kuin “valoterapian kaltaisesti” eli säilyttäen ihon tasapainon valon puutteesta huolimatta.

Jos kärsii katkonaisista yöunesta tai peräti unenpuutteesta lupaa tämä balmi elvyttää yön aikana kasvonpiirteet näyttämään aamulla taas pirteiltä. Itse omaan sellaiset unenlahjat, että kun kallistan pääni tyynyyn (ja aina ei edes tarvita tyynyä) minä nukahdan ja herään seuraavaksi kun kännykkä pirahtaa aamulla. Mutta vaikka nukun kuin tukki mielelläni kokeilin mitä balmi saa aikaan minulle.

Balmin koostumus on myös jännän geelimäinen ja se muuttuu ehkä hieman öljymäiseksi yön aikana. Balmin mikroleväuute korjaa ihoa kun itse näkee Ruususen unia. Balmi sisältää myös Hibiscus AHA:ta, joka saa kasvot kyllä kivasti hehkumaan aamulla. Yövoide on väriltään ihanan sinistä!

Tässä silmänympärystuotteessa on ihanan viilentävä metalliaplikaattori levitystä varten. Olen käyttänyt vähän vastaavaa metallista aplikaattoria toiselta merkiltä ja minusta se tuntuu mukavalta ihoa vasten. Geelin tarkoitus on suojata herkkää ja ohutta silmänympärysihoa siniseltä valolta. Totta kai myös samalla tasoittaa juonteita ja kirkastaa katsetta. Silkkipuu-uute edesauttaa poistamaan kuona-aineita silmänympärysalueelta. Uute myös vaalentaa tummia silmänalusia ja poistaa näin väsymyksen merkkejä. Itse en toistaiseksi ole kärsinyt tummista silmänaluksista. Tuote sisältää myös Hibicuksen Oligo-peptidejä, jotka pehmentävät silmäkulman juonteita – tästä iso plussa!

Tein joululoman ja pitkien viikonloppujen kunniaksi itselle useammankin kerran kuorivan naamion. Pakko myöntää, että tämän naamion kanssa oma russeliriiviö melkein sekosi ensimmäisen kerran kun hiippailin se kasvoilla kotona. Minnie alkoi ihan hillittömästi haukkua ja hyppiä minua vasten. Toinen kerta naamion kanssa meni ihan kuin sitä ei olisi ollutkaan

The post Payot Blue Techni Liss linja suojaa ja uudistaa siniselle valolle altistuneen ihon appeared first on Nelkytplusblogit.

Olen vannoutunut Estee Lauderin Double wear -meikkivoiteen käyttäjä, mutta nyt löysin uuden suosikin. Molemmat yhtä hyviä, tämä uusi tuttavuus vain edullisempi, hyvä hyvä! Aloin myös monien meikkitaiteilijoiden suosituksesta käyttää meikkivoiteen alla Weledan skin food voidetta, sillä saa ihanan efektin kosteutta heruvasta ihosta. Kiitos monien öljyjen, joita voiteessa on, iho ON kostea ja kuulas. Jatkan edelleen Whamisan tuotteilla, mutta tätä skin food voidetta laitan viimeiseksi ja sitten meikkivoide päälle. Voide kannattaa hieroa hyvin sormenpäissä ennen voiteen levittämistä.

The post Uusi meikkivoide appeared first on Nelkytplusblogit.

Poika kyllä sanoi, että huonosti korjattu, mutta ihan sama, itselleni tuli hyvä mieli tästä kuvanmuokkauksesta

The post Kuvia appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Sävyjä appeared first on Nelkytplusblogit.

Ainakin muutama toivoi blogipostausta hankkimistani Minna Parikoista. Jos joku tulee tänne ensi kertaa, niin sain tosiaan 50-vuotislahjaksi ystäviltäni ja sukulaisiltani lahjaksi lahjakortin Minna Parikan liikkeeseen ylläripyllärisynskäjuhlien merkeissä. Omista Parikoista olin haaveillut pitkään, mutta olen enemmän käsilaukkuihminen kuin kenkäihminen, joten hieman kovilta Minna Parikan kenkien hinnat tuntuivat ei kenkäfriikille. 

Mieheni kanssa olin jo sopinut, että hän hankkii 50-vuotislahjaksi Minna Parikan glitterpuputossut eli sellaiset hopeisen kimaltavat, joissa on vaaleanpunainen jänönhäntä kantapään kohdalla. Kyseessä oli Tail Sneeks Silver Glitter tossukat. Asia sai kuitenkin käänteen, sillä sainkin lahjakortin Parikan liikkeeseen ystäviltä ja sukulaisilta. 

Kuitenkin kun kyseessä oli elämäni ensimmäiset Parikat, “less is more” ei pätenyt omaan ajatusmaailmaan vaan päätin odottaa alennusmyynteihin ja odottaa mitä tuleman pitää. Silti kirkkaana kiintopisteenä oli nuo glitteriset tossukat.

Näin kuitenkin alennukseen tulleen vastaavat mustalla glitterillä Tail Sneaks Black Glitter tennarit ja ajattelin, että ostankin ne ja vaaleanpunaiset puputennarit ilman glitteriä eli All Ears All Powder tossut. Kävi kuitenkin niin, ettei mistään näistä himoamistani malleista ollut omassa koossa kenkiä, ei edes normaalihintaisina, joten jouduin muuttamaan lennossa ostosuunnitelmaa. 

Suunnitelman muutos ei aiheuttanut harmaita hiuksia, sillä huolisin Parikan liikkeestä ihan kaiken. Niinpä sitten maximoimaan ostokset ja miettimään mitä saan lahjakortilla ja laittaen vielä hieman itse rahaa päälle. 

Tykkään kengistä, jotka on helppo laittaa jalkaan ja aina parempi, jos kengissä ei ole kengännauhoja. Vaikkakin alunperin oli tarkoitus hankkia nauhalliset tennarit, no koska kaikilla muilla on juuri sellaisia, niin sellaiset olivat eniten vaikuttaneet alitajuntaan. 

Silmiin kuitenkin osui nämä aamutohvelimaisen mukavat Baronet Black kenkulit ja selvä valinta oli tehty. 

Kuitenkin pupujussukkakorvat oli saatava ja näille kesäkengille sydän sykki glittertossukoiden jälkeen eniten. Conejo Rose Metallic, joita en löydä verkkokaupasta kuin hopeisina ja mustina. Olisikohan nämä omat mallikappaleet?

Sitten kenkulit joita en ajatellut alunperin ostavani. Tälläiset on ystävälläni ja muistaakseni hopeisella soljella ja ovat ystävällä niin mageet. Siltikin itse olin päättänyt hankkivani vain kimallusta tai pupukorvia. Oikein kokojen uupumisen vuoksi päätin kuitenkin iskeä nämä Royal Fuchsia-White kenkulit jalkaan, tosin ensin kokeilin kultaisella soljella ja ne eivät herättäneet suuria tunteita. 

Jalassa nämä pinkilla soljella varustetut kengät kuitenkin ihastutti heti omaa silmää ja tuli tunne, että nämä sopivat vaikka minkä rennon vaatetuksen kanssa, valkoisten ja tummien farkkujen jne. Päätös oli selvä, nämä kolme lähtevät kotiin meikäläisen matkaan. 

Tuula-tätini jaksoi kieputella kanssani näitä eri kenkävaihtoehtoja ja palvelu Minna Parikalla oli aivan mahtavaa. Iloista, ystävällistä ja ei tungettelevaa. Peukut sille, että kaikki kenkäparit saivat omat laatikot joissa levätä silloin, kun en käytä niitä. Somat kenkäpussitkin tuli mukaan tuomaan ripauksen lisäluxusta. 

Mies tuumi, että “kolmet kengät” ja tietää siis, etten ole kenkähullu ja totesi, “ettet tule ikinä  noita kaikkia käyttämään”. Hih uskon todistavani tämän asian pian vääräksi jahka kevät koittaa, kohta en muita käytäkään kuin näitä maailman ihanimpia kenkuleita. 

Kengät tulivat yllättäen ystävien kautta, kun teinkin viimetipassa synttärilahjan kanssa suunnan muutoksen ja tilasinkin Cath Kidstonilta Lumikki-juttuja ns. mieheltäni lahjaksi. Yllätys olikin suuri, että sainkin loppupelissä kuitenkin omat Minna Parikat ja voi elämän kevät vieläpä kolmet. 

Kiitos aivan mielettömän paljon rakkaille ystäville ja sukulaisille näistä unelmieni tossukoista. Minna Parikat ovat olleet pitkään haaveissa ja nyt haave toteutui triplana. <3 

Miten teillä siellä, löytyykö Minna Parikat tai mitkä näistä miellytti sinun silmää, haaveiletko omista Minna Parikoista tai onko jokin muu asuste tai vaate haavelistalla? 

Oikein kaunista lauantaita kaikille. <3

Ohessa vielä videolla miten ylellisesti Parikat on pakattu ja näkee myös yksityiskohtaisemmin kaikki kenkulit. <3 Uulalaa <3

Tiia&Souliina YouTube-kanavan voi tilata tästä. 

The post Minna Parikka appeared first on Nelkytplusblogit.

Kun meille päin ajelee, ei voi olla näkemättä ympäröiviä maagisia vuoria. Niissä on todella jotakin taikaa, joka saa rakastamaan tätä viidakkopaikkaa sydämensä pohjasta. Haasteista huolimatta.

Aamuisin herättyäni keittelen kupposen kahvia ulkokeittiössä. Sitten vietän terassilla pienen tärkeän hetken vuorille katsellen. Luonto on mahtava ja maagiset vuoret ovat piste I:n päällä. Ne antavat voimaa, tuovat ajatuksia ja varsinkin selkiyttävät niitä.

Vuoria hengittämällä voi hetken tuntea olevansa huipulla. Yksikään ongelma ei juuri silloin pääse ihon alle. Sen pienen häviävän hetken tuntee olevansa voittamaton.

Ja olevansa valmis päivän haasteisiin.

Jonain päivänä näitä maagisia vuoria tulee raastava ikävä. Eikä tuo pelätty päivä ole kaukana, vaan ikävä kyllä aivan liian lähellä.

Miska ja maagiset vuoret ylhäältä päin.

Elämä edessä

Me ollaan varastettu juniorin elämästä viisi vuotta. Oltu itsekkäitä ja lähdetty maailmalle, vaikka varhaisteini oli silloin asiasta eri mieltä.

Mutta me haluttiin tarjota juniorille mahdollisuus nähdä maailmaa jo nuorena. Ja vaikka lähdettiinkin toteuttamaan omaa unelmaamme, on ulkomailla vietetty aika todennäköisesti antanut hänelle arvokasta perspektiiviä.

Täällä vietetyt vuodet ovat täyttäneet hänen muistojensa arkkua, ja kaupan päälle tuonut valtavan määrän uusia kansainvälisiä ystäviä. Sekä niitä arvokkaita kokemuksia, joita voi muistella sitten joskus myöhemmin.

Ja ehkä ikävöidäkin. 

Nyt on kuitenkin koittanut meidän vuoro antaa juniorille mahdollisuus. Se mahdollisuus jonka HÄN haluaa saada, eikä jotakin versiota hänen unelmistaan sekoitettuna omiimme.

Meidän on palautettava hänet Suomeen. Sinne minne hän on alusta lähtien palavasti halunnut palata. Helsingin kaduille ja toreille ystäviensä kanssa pohtimaan omaa tulevaisuuttaan. Mikä hänestä tulee isona, mihin HÄN haluaa tulevaisuudessa lähteä, jos mihinkään?

Nyt on Miskan vuoro, vaikka meidän sydän ehkä vähän särkyykin.

Ainakin hetkeksi.

Aina seilaamassa jonnekin…

Muutoksen kevät

Me lähdetään siis taas. Tällä kertaa Suomeen ainakin vuodeksi. Siihen asti kunnes juniorin siivet kantavat ja opiskelut sujuvat.

Sitten me voimme jatkaa matkaa taas johonkin, sillä tiedän että tietynlainen vapaudenkaipuu on sydämissämme aika syvällä.

Kun aika on Suomessa kypsä, kolme koiraa palvelijoineen hyppäävät ehkä camper vanin kyytiin ja suuntaavat keulan kohti Eurooppaa. Siinä maanosassa olisi meille vielä paljon nähtävää ja siellä oltaisiin paljon lähempänä niitä kaikkein tärkeimpiä tyyppejä.

Ja tällä hetkellä (taas) tuntuu että haluamme antaa Euroopalle mahdollisuuden.

Painotan siis sanoja ‘TÄLLÄ HETKELLÄ’, sillä tuohon on kuitenkin vielä melko pitkä aika. Ja meidät tuntevat kyllä tietävät, että pystymme muuttamaan suunnitelmia sormia napsauttamalla.

Ja Samui kutsuu meitä aina, ehkä me palataan tänne.

Tämän aamuinen rantalenkki

Mihin Suomessa?

Tätä ei tiedä vielä kukaan, sillä etsimämme mummonmökki on onnistunut pysymään piilossa.

Mutta tässä muutostilanteessa emme ole huolissamme, sillä meidän ryhmä on ollut tyhjän päällä ennenkin. Jos ei muuta keksitä, niin meitä odottaa matkailuauto tai -vaunu Helsinki-Vantaan lentokentällä huhtikuun lopussa.

Se vaihtoehto voi kyllä pidemmän päälle käydä ahtaaksi kolmelle ihmiselle ja koiralle, mutta väliaikaisratkaisuna siitäkin selvitään. Ehkä se mummonmökki pilkistää jostakin pusikosta sitten, kun pääsee paikan päälle kiertelemään.

Mutta ei huolta, sitä saa mitä tilaa. Tai sitten elämä heittää jonkin täysin uuden ajatuksenpoikasen ja tienviitan silmien eteen kevääseen mennessä.

Siihen asti nautitaan kuitenkin maailman parhaasta Samuista ja valmistaudutaan tuleviin haasteisiin.

Huhheijaa…

ja rantalenkillä aina siivotaan.

sillä aina löytyy roskia poisvietäväksi

The post Maagiset vuoret & ajatuksia tulevasta appeared first on Nelkytplusblogit.

• 2 kananmunaa
• 2 dl sokeria (käytin ruokosokeria)
• 1 appelsiinin kuoriraaste
• ripaus vaniljauutetta
• ½ tl pomeranssimaustetta 
• 2 dl appelsiinimehua
• 1 dl oliiviöljyä
• 1½ dl mannaryynejä
• 2 dl vehnäjauhoa
• 1½ dl kookoshiutaleita
• 2 tl leivinjauhetta
• ripaus suolaa

Appelsiinisiirapin kaunis väri (ehkä ruokosokerikin vaikutti)

The post Appelsiininen mannakakku appeared first on Nelkytplusblogit.

Kuva lainattu netistä.

The post Jatkoa joulun suklaaövereille ja yleiskonehaaveita appeared first on Nelkytplusblogit.

Tervehdys pitkästä aikaa ja hyvää alkanutta vuotta! Meillä kiirettä on pitänyt siihen malliin, että blogin kirjoittaminen on jäänyt tyystin arjen jalkoihin, pahoittelut tästä. Omatunto on soimannut, kun en ole ehtinyt luvattuja juttuja kirjoittamaan, mutta nyt on viimein työn alla toivottu kooste Välimeren risteilyn kustannuksista. Tämän jälkeen on luvassa myös juttua mm. Genovasta, Marseillesta ja Maltalta sekä joulukuun majoituskokemuksemme Hotel Fabianista Helsingissä. Tänä vuonna blogiin tulee juttua myös matkustamisesta pienen koiran kanssa ja mm. hotellien suhtautumisesta mukana matkustavaan lemmikkiin. Mikään uutuus koiran kanssa matkustaminen ei minulle ole, sillä aikuisiällä matkakaverinani on ollut yorkshirenterrieri aina 2000-luvun alkupuolelta saakka ja nykyäänkin matkassa kulkee mukana 9 kuukauden ikäinen yorkkineiti Bella. Vuosien saatossa on kertynyt varsin vaihtelevia kokemuksia koiran kanssa matkustamisesta ja jatkossa tulen jakamaan blogissakin näitä kokemuksia, niin onnistuneista kuin vähemmän onnistuneista reissuista, ja samalla annan vinkkejä lemmikin kanssa matkailua aloittaville. Tälle vuodelle emme ole tehneet paljoa matkasuunnitelmia ja aika näyttää, miten aika antaa myöten reissuille ja minne silloin mieli halajaa. Ilmassa on ollut pientä leipiintymistä matkustamiseen ja sitähän ei koskaan saisi tapahtua, että vapaa-ajan matkalle lähtö tuntuu työltä. Siksi en ole varannut matkoja tälle vuodelle vain sen takia, että ’pitää matkustaa’ ja siksi olen myös jättänyt väliin muutaman tarjotun pressimatkankin, koska kohteet eivät […]

The post Miltä näyttää vuosi 2019 + Matka 2019 lippuarvonnan loppukiri appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Elämän siivoaminen jatkuu appeared first on Nelkytplusblogit.

Vuoden ensimmäinen kokonainen työviikko on sujunut jotenkin tahmeasti, vaikka olin jo viime viikolla kolme päivää töissä. Alkuviikon päivät olivat aika pimeitä, ehkä se johtuu siitä. Päivän pidentyminen ei pahemmin näkynyt pilvisinä päivinä. Sisällä oli melkoisen pimeää ja oli pakko pitää valoja vaikka inhoankin työpaikan kattovaloja. Vähänkin poutaisempina päivinä pidän vain pöytälamppua päällä auringonlaskuun asti. Talvella kirkkaimpinakin päivinä jossain vaiheessa iltapäivää on kuitenkin annettava periksi ja räpsäytettävä kattovalot päälle.

Mutta kyllä se tästä, onhan tässä jo kirkkaampiakin päiviä ollut. Päivä pitenee ja ainakin tilastollisesti kirkkaita poutapäiviäkin pitäisi olla kevättä kohti mennessä enemmän. Sisälläkin näkee eteensä.

Siihen asti hautaudun toppatakin, pipon ja muhkean kaulahuivin pyhään kolminaisuuteen.

Talvikuukausina käytän yleensä vain jompiakumpia mustista saappaistani. Kevääseen mennessä olen totaalisen kyllästynyt saappasiin. Jos oikein haluan räväyttää talvella, vedän kymmenen vuotta vanhat ruskeat saappaat jalkaan. Mustat saappaatkin ovat molemmat yli viisi vuotta vanhat. Etenkin talvisaappaissa laatuun satsaaminen on kannattanut, hinta per käyttökerta on muodostunut edulliseksi, vaikka ostohetkellä hinta taisi kirpaistakin.

Kesällä värivaihtoehtoja kengissä on punaisesta pinkkiin, mutta mustaakin löytyy. Valikoima on kuitenkin runsaampi kuin talvella. Nyt aloin jo kaipaamaan kaikkia kevät/kesäkenkiä…  Nämä muutamat saappaat alkoivat jo kovasti kyllästyttämään.

 Ja onhan  niitä kauniita kelejäkin ollut harmaiden, pilvisten päivien lomassa. Eilen oli suorastaan keväinen ilma, ehkä se oikea kevätkin  vielä tulee…

JJa

Siippa kävi viikolla siskonsa kanssa Ikeassa ja toi minulle tuliaisena kauniin, pienikukkaisen, kaksivanaisen orkidean. Orkideat oivat todella kestäviä; heitin pois juuri yli kuukausi sitten saamani leikko-orkidean. Vanhin ruukkuorkideani -joka kasvattaa jälleen kukkavanaa-  on kaksikymmentä vuotta vanha, vaikka olen melko huono kasvien hoitaja. Ehkä salaisuus onkin juuri siinä, orkideahan ei kaipaa lannoitteita suoraa auringonvaloa tai säännöllistä kastelua, kastelu kerran kuukaudessakin näyttää riittävän.

Energiaa niihin vähän tahmeampiinkin aamuihin antaa hyvä aamiainen. Yleensä syön tuorepuuroa, nyt olen surautanut myös smoothieita. Tässä on banaania, kiiviä, avokadoa ja ripaus matchateejauhetta.

Mukavaa sunnuntaita ja energistä tulevaa viikkoa!

The post Viisi viikon varrelta appeared first on Nelkytplusblogit.

Suurin vaikuttaja joululoman lukulistamuutoksiin oli näköjään taas ollut Elisa Kirjan ale. Sieltä latautuivat koneelle myös seuraavat Flaviat.

Minähän olin Flaviaan vähän tympääntynytkin jossain vaiheessa. Tuntui, että taika oli kadonnut ja Flaviasta sukeutunut vähän ärsyttävä pikkutyttö. Onneksi taas petrattiin. Jo viime vuoden puolella lukemani (yksi niistä bloggaamatta jääneistä) Nokisen tomumajan arvoitus palasi vanhaan sujuvuuteen, vaikkei yltänytkään sarjan alkuosan tasolle. Nyt lukemani kaksi viimeisintä puolestaan olivat taas taattua Flaviaa. Tiedä sitten, onko syynä pidempi tauko sarjan lukemisessa, vaiko todellinen muutos, mutta nyt nautin ja luinkin molemmat peräkkäin.

Alan Bradley : Nokisen tomumajan arvoitus, Kolmasti naukui kirjava kissa  ja On hieno paikka haudan povi
Omia ostoksia Elisa Kirjan alesta 

Flavian elämä kulkee eteenpäin ja samalla hänen eteensä tupsahtelee ruumiita tasaiseen tahtiin. Nokisen tomumajan arvoitus heittää Flavian Kanadaan tyttökouluun. Siellä hänen huoneensa takasta tipahtaa karrelle palanut ruumis, jonka tarina pitää tietysti selvittää. Kiemurat koulun ympärillä ovat ihan mielenkiintoiset (mustasukkaisuutta, vallanhimoa ja kaiken lisäksi kansainvälinen järjestö), mutta jotenkin Flavia on kuitenkin parhaimmillaan nimenomaan englantilaisessa ympäristössä.

Onneksi hän siis palaa kotimaan kamaralle ja löytää tietysti samantien ruumiin auttaessaan kirkkoherran rouvaa askareissa. Kirjan verran selvitellään, mitä yhteistä voi olla suosituilla lastenkirjoilla ja pirunkuvilla kirkkopenkeissä. Pidin tarinan mielikuvituksellisista kiemuroista, jotka kuitenkin rajaa hipoen liikuivat koko ajan juuri ja juuri uskottavuuden tällä puolen. Ei, että Flavian tarinat noin yleensä olisivat varsinaisesti tosielämään perustuvia, mutta ei sentään mennä ihan fantasian puolelle.

Toistaiseksi viimeisenä suomennetussa Flavia-romaanissa ollaan lomamatkalla, tosin ihan Englannissa. Kuten arvata saattaa, Flavian viilentäessä venematkalla kättään joen vedessä hän törkkäisee sormensa suoraan kuolleen hampaiden väliin. Miellyttävästi makaaberissa tarinassa on useampikin enemmän tai vähemmän vanha ruumis sekä paljon teatteria. Henkilöhahmot ovat Flavia-tyyliin hitusen karikatyyrin puolella, mutta juuri siksi niin viehättäviä ja kiinnostavia. Idyllinen englantilaiskylä saa jänniä sävyjä murhatutkimuksesta.

Olen iloinen, että Flavia palasi taas raiteilleen. Vaikka hänen elämässään tapahtuu myös paljon traagisia käänteitä, on Flavian mieli yhtä analyyttinen kuin ennenkin eikä hänellä ole mitään vaikeuksia työntää nenäänsä joka paikkaan. Tuttu energia ja toimeliaisuus on palannut eikä tarinoissa ainakaan näin joululoman viihdykkeenä luettuina ollut sitä samaa muutaman osan vallannutta väsynyttä kärsimättömyyttä, jonka myötä juonessa välillä oikaisiin turhiakin mutkia suoraksi ja päädyttiin loppuratkaisuun vähän vahingossa.

Uskollinen apuri Dogger saa hahmona syvyyttä ja yhä suuremman roolin Flavian elämässä.  Ihan kuin ilmassa olisi peräti jotain uutta pientä romanttista värinääkin tarjolla siskon hääsuunnitelmien lisäksi ? Ihan pakko lukea seuraavatkin osat, että saa tietää.

The post Flavia is back! appeared first on Nelkytplusblogit.

Cotonoussa ei virallisesti taida olla miljoonakaupunki, mutta hiukan paremman elämän toivossa Nigeriasta Beninin puolelle tulleet paperittomat mukaanlukien se luultavasti sellainen on. Liikenne ei kuitenkaan…

The post Ensikosketus Beniniin: Cotonou ja Ganvie appeared first on Meriharakka.net.

The post Ensikosketus Beniniin: Cotonou ja Ganvie appeared first on Nelkytplusblogit.