Heipähei täältä lumikinosten keskeltä! Ompahan taas talvi. Mutta ei valiteta, sillä lumi on kiva asia, parempi kuin jatkuva pimeys. Silti, onhan tuossa lumen määrässä ihmeteltävää. Vähän on taas blogihommat jääneet kun on ollut työmatkaa ja muuta hässäkkää. Kävin viime viikolla Amerikassa hakemassa itselleni sellaisen kivan talviflunssan. Onneksi se alkaa jo olemaan ohi ja elämä voittaa. Mutta pitkä lentomatka flunssaisena ei ollut kiva, vaikka ei se kiva ole ilman flunssaakaan. Onneksi koneessa oli paljon tyhjiä penkkirivejä, joten tohdin laittamaan ihan pitkäkseni ja taisin nukkua jopa neljä tuntia.
Vuoden alku on tosiaan alkanut hyvinkin vauhdikkaissa merkeissä. Pari viikkoa sitten tuntui jo siltä kuin olisin juossut maratonin. Ja joo, töitä on paljon, mutta olen välillä vähän liian vaativa myös itselleni. Eilen törmäsin Instagramissa ajatukseen, joka jotenkin resonoi tosi hyvin. Tämä muistutus siis minulle itselleni:
“Älä mieti, mitä tulee seuraavaksi. Lopeta epäily ja liika pohdinta. Ole läsnä tässä hetkessä, mutta niin, että sinulla on suunnitelma tulevalle. Ole uskollinen sille, mitä sielusi etsii ja tee se, mikä on sydämesi parhaaksi.”
(käänsin sen vapaasti tähän suomeksi, sillä alkuperäinen oli englanniksi @kriselda:n Instagram-tilillä)
Yritän siis pohtia vähemmän, elää enemmän hetkessä ja seurata sydämen ääntä.
Minkälaisista asioista te haluatte itseänne muistutella?
Kuvissa lumenluonnin päätteeksi nautittu kuppi teetä. Iloa ja valoa kinosten keskelle!
Kati
The post Note to self appeared first on Nelkytplusblogit.