Image may be NSFW.
Clik here to view.
Maaliskuun ensimmäinen luettu kirja oli Kate Mortonin Paluu Rivertoniin. Olen tämänkin kirjan lainannut kirjastosta useamman kerran, mutta aikaa ei mukamas ole löytynyt. Olen onnellinen, että sain tämän kirjan luettua. Kate Mortonin muut kirjat pääsevät lukulistalleni ehdottomasti. Mikäli tykkäät Downton Abbeystä, tykkäät varmaan Rivertonistakin. Vaikka ihan samanlainen historiikki Paluu Rivertoniin ei olekaan, on kuitenkin helppo kuvitella 1900-luvun alkupuolelle sijoittuvat tapahtumat ja sen aikainen luokkajako. Kirjassa kuljetaan 90-luvun lopun ja vuosituhannen alkupuolen tapahtumissa, kun liki 100-vuotias Grace muistelee elämäänsä Rivertonissa sisäkkönä ja kamarineitinä. Tämä kirja loppui aivan liian nopeasti. Leena Lumi on kirjoittanut kirjasta täällä.
Clik here to view.
Maaliskuun ensimmäinen luettu kirja oli Kate Mortonin Paluu Rivertoniin. Olen tämänkin kirjan lainannut kirjastosta useamman kerran, mutta aikaa ei mukamas ole löytynyt. Olen onnellinen, että sain tämän kirjan luettua. Kate Mortonin muut kirjat pääsevät lukulistalleni ehdottomasti. Mikäli tykkäät Downton Abbeystä, tykkäät varmaan Rivertonistakin. Vaikka ihan samanlainen historiikki Paluu Rivertoniin ei olekaan, on kuitenkin helppo kuvitella 1900-luvun alkupuolelle sijoittuvat tapahtumat ja sen aikainen luokkajako. Kirjassa kuljetaan 90-luvun lopun ja vuosituhannen alkupuolen tapahtumissa, kun liki 100-vuotias Grace muistelee elämäänsä Rivertonissa sisäkkönä ja kamarineitinä. Tämä kirja loppui aivan liian nopeasti. Leena Lumi on kirjoittanut kirjasta täällä.Ray Connollyn Elvis Presley – legendan elämä 1935-1977 jäi käteeni kirjaston palautettujen kirjojen hyllystä. Siis niin hieno kirja ja silmiä avaava. Teki niin mieli huutaa Elvikselle, että haloo, sua käytetään törkeästi hyväksi, mikset huomaa! Elvis ei mitenkään kuulu niihin mun TOP-laulajiin, mutta kyllähän kaikki Elviksen tietää ja varmasti jollain tapaa tykkäävät ainakin joistain hänen lauluistaan. Itse katselin kirjan luettuani videoita YouTubesta ja olihan miehellä kerrassaan upea ääni. Ei suotta nimitetty Rockin kuninkaaksi. Pienenä knoppitietona ainakin itselleni tuli yllätyksenä, että Elvis ei tupakoinut eikä käyttänyt alkoholia laisinkaan. Harmittavasti sitten lääkkeitä meni senkin edessä ja tähti kuoli 42-vuotiaana. Ja toisena knoppitietona kerrottakoon, että Elviksen tytär Lisa-Marie on syntynyt samana päivänä ja saman vuonna kuin minä Image may be NSFW.
Clik here to view. Ihana Leena on kirjoittanut tästä kirjasta täällä. Tälle vahva suositus.
Clik here to view.
Ihana Leena on kirjoittanut tästä kirjasta täällä. Tälle vahva suositus.Huiken elämänkerran jälkeen en meinannut päästä lukemisen makuun ollenkaan. Tuo kirja ja tarinat siinä jäivät sen verran mielen päälle. Siksi otinkin lukulistalle pari kevyttä kirjaa, joista en tahdo muistaa enää muutaman viikon jälkeen mitään.
Cecelia Ahernin Muistojen kerääjä kertoo Sabrinasta, jonka muistisairas isä saa hoitolaitokseen laatikoittain marmorikuulia, osa on jopa arvokkaitakin. Sabrina ei tiennyt, että hänen isällään olisi ollut marmorikuulia ja että isä olisi vieläpä marmorikuula-maailmanmestari. Niinpä hän alkaa selvittää marmorikuulien arvoitusta ja siinä samalla isänsä menneistyyttä. Samalla Sabirina tulee selvitelleeksi omaa elämäänsä ja parisuhdettaan, jonka hän on kokenut erilaisena kuin miehensä. Ahernin P.S. Rakastan sinua on ehkä oma lempparini, eikä vähiten elokuvassa näyttelevän Gerard Butlerin ansiosta, mutta ei tämäkään huono kirja ollut.
Lori Nelson Spielmanin ensimmäinen suomennettu romaani Kymmenen unelmaani oli todellinen kevennys lukuprojektiin, eikä mitenkään huonolla tapaa. Kirjan päähenkilön Brett Bohlingerin äiti on juuri kuollut lyhyen sairastamisen jälkeen. Brettille on kaavailtu kosmetiikkayrityksen omistajuutta ja johtajuutta, mutta niin vain perinnöt ja bisnestulevaisuus menevät sivu suun. Sen sijaan Brettin äiti on säästänyt tyttärensä 14-vuotiaana kirjoittaman unelmalistan, joista äiti on valinnut kymmenen kohtaa, jotka tyttären pitää toteuttaa vuoden aikana saadakseen oman perintönsä. Yhtenä kohtana on niinkin vaatimaton unelma kuin rakastua. Kirja oli kivan suloinen kokonaisuus ja erittäin helposti luettava, arvostan todella. Mitään huikeita yllätyksiä ei matkan varrelle osunut, mutta ei se aina haittaa. Ihana oli sukeltaa Brettin maailmaan.
Tähän väliin sainkin pitkään kirjastosta jonottamani kirjan Minä näen sinut, kirjoittanut Clare Mackintosh. Mikäli olet lukenut Mackintoshin esikoisromaanin Annoin sinun mennä, tykkäsit varmasti siitä. Ja niin tykkäät tästäkin. Miltä tuntuisi, jos huomaisit joku päivä lehdessä omat kasvosi ja ohessa puhelinnumero ja nettiosoite, josta sinusta saa lisätietoja ikäänkuin seuralaismielessä. Ei varmaan tuntuisi kivalta. Ei tunnu kivalta myöskään kirjan päähenkilöstä Zoe Walkerista. Mackintoshmaiseen tapaan loppuratkaisu yllättää taas oikein kunnolla. Leena Lumi on kirjoittanut kirjasta täällä. Onneksi syksyllä tulee jo kolmas Mackintoshin kirja Anna minun olla. En malta odottaa… Tälle kirjalle siis myös vahva suositus.
Kate Mortonin Sailaisuuden kantaja oli ehkä hieman liian pitkä kirja makuuni, monia kliseisiä juttuja sisältänyt kirja, mutta tykkäsin kuitenkin. Tuttuun tapaan kirjassa seurataan tapahtumia vuodesta 2011 vuoteen 1961 ja aina toisen maailman sodan aikaiseen Lontooseen. Kirjan yksi päähenkilöistä on kuuluisa näyttelijätär Laurel, joka järjestää sisarustensa kanssa äitinsä 90-vuotisjuhlia. Laurelin mieleen palaa kuitenkin kesä vuonna 1961 ja kauhea asia, jonka hän näki 16-vuotiaana puumajasta. Äidin ollessa jo huonossa kunnossa, Laurel haluaa selvittää tapahtuneen, joka juontaa juurensa toisen maailman sodan aikaan.
Lisa Jewellin Se ainoa oikea tarttui kirjastosta ohimennen mukaan. Luinhan jo alkuvuonna yhden Lisa Jewellin kirjan, joten tiesin saavani tästä kevyen ns. välikirjan. Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä? Entä voiko se ainoa oikea olla se ensirakkaus? Näin tuumiivat Vince ja Joy, jotka kokivat lyhyen mutta huumaavaan lomaromanssin vähän alle parikymppisinä. Matkalle mahtuu katastrofaalisia suhteita kosolti, mutta onko epäonnisten suhteiden takana se ensirakkaus, jonka veroista ei tunnu löytyvän.
Elviksen elämänkerrasta huumaantuneena lainasin popin kuninkaasta Michael Jacksonista kertovan kirjan Michael Jackson The King of Pop 1958-2009. Kirja keskittyi enemmän musiikkiuraan kuin henkilöön kaiken takana. Toki hieman aihetta sivuttiin. Eli ihan Elviksen tasoiseen elämänkertaan tämä ei yltänyt. Mielenkiintoista oli lukea Michaelin uran alkuajoista ja vaativien vanhempien osuudesta kaikkeen, kuuluihan Micheal Jackson omaan nuoruuteeni vahvasti Thrillerin, Billie Jeanin ja Beat Itin kautta. Tähden seuraaminen jäi aikuisen elämän tullessa kuvioihin, eikä välttämättä Jacksonin omituisuudet mitenkään innostaneet seuraamisessa. Omituinen tai ei, liian aikaisin kuoli tämäkin tähti, vain 50-vuotiaana. Onhan Jacksonissa yhtämäkohta Elvikseen: Hän oli hetken naimisissa Lisa-Marien Presleyn kanssa.
Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia pääsi lukulistalle ihan pelkästään herkullisen nimen takia. Jotenkin tämä kirja ei nyt temmannut mukaansa, ja keskenhän se jäi, kun piti jo palauttaa kirjastoon seuraavalle halukkaalle. Mutta onneksi sen voi lainata aina uudestaan. Niin paljon olen lukenut tästä kirjasta positiivista palautetta, että kirja pysyy lukulistalla, kunnes on luettu
Leena on kirjoittanut kirjasta täällä.
Huhtikuu alkoi varsin hiljaisesti kirjojen suhteen. Jotenkin jämähdin Netflixin seuraan ja katselin useamman Pohjoismaisen rikossarjan. Yksi niistä oli Liza Marklundin Punainen Susi -sarja, joka jäi kolmea kirjaa vajaaksi tv-sarjana. Pakkohan ne kolme viimeistä kirjaa oli lukea. Harmitti, että sarjan ja kirjan henkilöt ja miljööt olivat jotenkin kovin erilaisia, mutta selvisin hengissä. Tällainen rikossarja on sikäli kiva, että siinä oppii tuntemaan kirjan päähenkilöä ja häneen liittyviä ihmisiä paremmin. Nämä kolme kirjaa olivat Panttivanki, Ajojahti ja Rautaveri.
Rikosten jälkeen taas hieman rakkautta ja romantiikkaa. Mulla on sellainen tapa, että kirjakaupoissa käydessä (siis lähinnä katselemassa) bongailen mielenkiintoisen näköisiä/kuuloisia kirjoja ja otan sitten kannesta kuvan. Koska en halua laittaa rahoja kirjoihin, koska en niitä lue uudestaan, etsin kirjan kirjastosta. Tällainen kirja oli Kate Eberlenin Miss You. Ihan en yhdy kirjan kansiin kerättyihin ylistyssanoihin, vaikka kirja varsin viihdyttävä olikin. Tess ja Gus tapaavat toisensa ohimennen 18-vuotiaina, mutta elämät jatkuvat tahoillaan useita vuosia aina välillä sivuten toisiaan. Kirjassa ei mässätä yltäkylläisyydellä kuten yleensä amerikkalaisissa rakkausromaaneissa, joten tätä voisi kutsua elämänmakuiseksi.
Kim Izzon Avioliitto Jane Austenin tapaan oli vähän sellainen hössö, kuten Himoshoppaaja. Itse en Himoshoppaajasta ole innostunut, mutta luin kirjan kuitenkin. Varsin viihdyttävä, vaikka tokihan loppuratkaisun tiesi jo alkumetreillä. Sijaisuuksia kauneustoimittajana aikakauslehdessä tehnyt Kate on yhtäkkiä työtön ja koditon. Hän lupaa kirjoittaa viimeisen artikkelin lehteen siitä, kuinka tavallinen nainen voi napata itsellensä rikkaan ja hyvän miehen aivan kuten Jane Austenin romaneeissa. Yllättävän paljon tarvitaan hyviä haltiataria lennättämään Katea yksityiskoneella ympäri maailmaa rikasta miestä etsimään. Jane Austenin Ylpeys ja Ennakkoluulo on varmasti monen muunkin romantikon lempisarja, siis se ysärillä tehty, jossa Mr Darcyna on Colin Firth. Ihan tuohon ihanuuteen ja hauskuuteen tämä kirja ei yltänyt.
Lori Nelson Spielmanin Kivi Sydämeltä on leppeä tarina anteeksipyytämisestä ja anteeksiantamisesta. Ja kuinka usein monelle on epäselvää, kumpaa heidän pitäisi tehdä. Kaikki saa alkunsa, kun talkshow-tähti Hannah saa entiseltä luokkatoveriltaan ns. katumuskivet postissa. Luokkatoveri pyytää anteeksi Hannahin kiusaamista. Hannahin tulisi jatkaa katumuskehää lähettämällä kiviä niille, joilta hän haluaisi pyytää anteeksi. Siitä alkaakin Hannahin matka menneisyyteen, joka tuo hänelle myös uuden ja onnellisemman tulevaisuuden. Maaliskuussa lukemani Kymmenen unelmaani oli mielestäni ehkä hieman sujuvammin kirjoitettu, mutta varsin viihdyttävä ja mukaansatempaava oli tämäkin kirja. Suosittelen romantiikan ystäville.
Ja sitten viimeisimpänä muttei suinkaan vähäisimpänä ikäänkuin bonuksena!!!
Iltasatuja kapinnallisille tytöille – 100 tarinaa ihmeellisistä naisista
Tämän kirjan ostin neidille naistenpäivänä. Isosisko on tämän jo lukenut ja kovasti sitä kehui. Vapun aikaan sain itsekin tämän vihdoin luettua. Ja kyllä, varsin opettavainen ja viihdyttävä kirja ihan jokaiselle tytölle, niin isolle kuin pienellekin.
Tämän kirjan pitää löytyä jokaisen tytön ja nuoren naisen yöpöydältä (Forbes)
Tavanomaisten prinsessasatujen sijasta tässä ainutlaatuisessa iltasatukirjassa tutustutaan sataan todelliseen tyttöön ja naiseen, jotka ovat muuttaneet maailmaa tai oman elämänsä. he ovat eläneet kauan sitten tai he elävät nyt: he ovat hallitsijoita, merirosvoja, taiteilijoita, urheilijoita, astronautteja, tieteilijöitä, tai ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat tehneet jonkin pelottoman valinnan.
(kirjan takakannesta)
Aika monta tarinaa on saanut alkunsa siitä, että tytöille on sanottu, ettet sinä voi, koska olet tyttö. Ja kyllähän sitä voi tehdä ihan mitä vaan. Emme neidin kanssa osanneet päättää, mikä olisi oman suosikkitarinamme, koska niitä on niin monta. Mieleen jäi erityisesti sokea ballerina ja polion sairastunut huippu-urheilija. Tämän kirjan voi oikeasti lukea moneen kertaan ja yhdessä lapsen kanssa. Meidän neiti luki muutaman tarinan illassa, ja kovasti lukemansa herätti kysymyksiä, joihin parhaan kykyni mukaan olen yrittänyt vastata.
The post Iltasatuja kapinallisille tytöille ja muut luetut kirjat maalis-huhtikuu appeared first on Nelkytplusblogit.