Baletti Katariina I on tuhkimotarina tavallisen tytön kohoamisesta keisarinnaksi

Lasten saduissa ihan tavallinen ilkeiden sisar- ja äitipuolen piinaama tyttörukka voi valloittaa tanssiaisissa prinssin sydämen ja saada itselleen sekä prinssin että puoli valtakuntaa. Ja satu päättyi aina lauseeseen “ja he elivät elämänsä onnellisena loppuun asti”. Pääsin pari viikkoa sitten Tallinnassa katsomaan keväällä 2018 ensi-iltansa saanutta Katariina I -balettia, jossa esitetään yhdenlainen todellisuuteen ja historiallisiin tapahtumiin perustuva Tuhkimotarina. Baletti kertoo kiehtovan tarinan Pietari I:n puolisosta Katariinasta. Baletin on tehnyt Toomas Edur ja musiikin on säveltänyt Tauno Aints. 

Katariinan historiallisesta tausta ei olla täysin varmoja. Historioitsijat ovat arvelleet, että Katariina olisi syntyjään ollut nimeltään Marta Skowronska ja kotoisin ehkä Liivinmaalta. Marta (Katariina) oli ehkä puolalaistaustaisen talonpojan Samuel Skowronskin tytär. Vanhempiensa kuoleman jälkeen Katariina kasvoi kuitenkin kasvattina ja apulaisena luterilaisen papin ja raamatunkääntäjän Ernst Gluckin perheessä.

Kun Marta (Katariina) oli seitsemäntoista vuotias hän avioitui ruotsalaisen rakuunan Johan Crusen kanssa. Heidän avioliittonsa kesti vain viikonpäivät sillä kun ruotsalaisjoukot vetäytyivät kaupungista myös Cruse poistui maisemista. Venäläiset valtasivat kaupungin ja Marta sekä pastori Gluck siirrettiin Moskovaan. Marta pestattiin marsalkka Seremetevin talouteen ja myöhemmin ruhtinas Aleksandr Mensikovin talouteen apulaiseksi. Aleksandr Mensikov oli keisari Pietari I läheinen ystävä ja toimi myös Suomen kenraalikuvernöörinä.

Vuonna 1703 ruhtinas Mensikov esitteli suojattinsa Martan Pietari I:lle ja hänestä tuli keisarin rakastajatar. Pari vuotta myöhemmin 1705 Marta kääntyi ortodoksiksi ja otti nimekseen Jekaterina Aleksejevna (Katariina). Pietari I ja Katariina avioituivat salaa jo vuonna 1707. Virallisesti pariskunta avioitui juhlallisin ortodoksimenoin vasta 1712. Pietari ja Katariina saivat peräti 11 lasta, joista valitettavasti vain kaksi varttui aikuisikään saakka.

Pietari I oli hallitsijana tarmokas ja hän vei läpi huomattavia uudistuksia Venäjällä sekä perusti laivaston. Pietari pyrki myös juurruttamaan maahansa länsieurooppalaisia tapoja ja mm. parran käyttö oli kiellettyä miehillä. Pietari kärsi kuitenkin agorafobiasta eli avaran paikan kammosta. Katariina pystyi aina rauhoittamaan miestään hänen kammoissaan ja olemaan muutenkin puskurina maailmaa vastaan kun Pietari oli ahdistunut tai kärsi päänsäryistä.

Katariinan asema vahvistui entisestään kun hän seurasi miestään Turkin sodan Prutin sotaretkelle 1711 ja osallistui rauhanneuvotteluihin. Katariinan panos rauhanneuvotteluissa oli merkittävä ja rauhanehdot jäivät Venäjän osalta kohtuulliseksi. Vuonna 1714 Pietari kruunasi Katariinan Venäjän keisarinnaksi ja vuonna 1724 kanssahallitsijakseen Moskovan Uspenskin katedraalissa.

Vuonna 1718 aloitti Pietari rakennuttamaan Kadriorgia Katariinalle kesäpalatsiksi Tallinnaan. Kadriorg eli Katariinanlaakso sai nimensä Pietarin rakkaan vaimon Katariinan mukaan. Pietari ja Katariina eivät koskaan ehtineet nähdä valitettavasti Kadriorgin palatsia valmiina. Pietari kuoli keuhkokuumeeseen 1725 ja Katariina julistettiin keisarinnaksi. Katariina puolestaan kuoli aivoverenvuotoon 1727 toukokuussa. Katariina on kuollessaan 43-vuotias.

Baletti kertoo tanssillisesti – ei ehkä ihan perinteisen baletin keinoin – Katariinan ja Pietarin kauniin ja koskettavan rakkaustarinan. Baletin musiikki on äärimmäisen kaunista ja vie hyvin mukanaan kohtauksesta toiseen. Puvut, joita olin nähnyt jo Estonia-teatterin kierroksella olivat erittäin kauniin näköisiä myös lavalla. Lavastuksella on näyttävyyttä ja mukana myös sopivasti huumoriakin. Kardiorgin puistoa tekevien puutarhurien tanssiesitys on hauskan erilainen. Baletti sisältää herkkiä Pietarin ja Katariinan välisiä tanssiosuuksia unohtamatta myös joukkokohtauksia, jolloin lavalla nähdään liikettä usean tanssijan voimin. Hovinarri (tästä voit kurkata hänestä kuvan ennen esitystä) toimii kujeilevan humoristisena lisänä hovikohtauksissa. Baletti oli elämyksellinen kokonaisuus ja suosittelen lämmöllä!

Kadriogin palatsi- ja puistokokonaisuus täyttävät muuten 22.7.2018 300 vuotta ja sen kunniaksi tullaan järjestämään suurenmoisia näyttely- ja ulkoilmatapahtumia. Puistossa on mahdollista osallistua mm. opastetulle puistokierrokselle. Jos et vielä ole tutustutunut Kardiorgin kannattaa se ensi kesänä ottaa haltuunsa.

Näyttely “Kadriorg 300” on avoinna 21.7. – 21.10.2018. Näyttelyn keskiössä ovat ihmiset: hallitsijat, kesävieraat, sanataiteilijat, kuvataiteilijat, elämäntaiteilijat. Näyttelyesineet – historialliset puvut, taideteokset, asiakirjat ym. – ovat Erimitaasista, Aleksandr Vassiljevin säätiöstä sekä Viron ja Latvian museoista. Kadriorgin palatsi itsesssään on jo kaunista katsottavaa.

Valo kulkee Kadriorgissa -tapahtumassa 20. – 21.9.2018 on valofestivaali puistossa konserttien lisäksi. Kadriorgin puisto on valtava 70 hehtaarin alue kokonaisuudessaan ja sen esikuvana on ollut Ranskan Versailles. Lisää Kadriorgin tapahtumista voit lukea tästä.

Jos haluat kurkata minun aiempaan postaustani Katariinan kesäkodista se löytyy tästä. 
Kaikki balettikuvat ovat Harri Rospun ottamia / Rahvusooper Estonia.

The post Baletti Katariina I on tuhkimotarina tavallisen tytön kohoamisesta keisarinnaksi appeared first on Nelkytplusblogit.