Meillä isänpäivää vietettiin suhteellisen perinteiseen tapaan. Aamulla varovainen herätys, hieman parempi aamukattaus ja isän muistaminen lahjalla ja kortilla. Tosin poika oli unohtanut oan korttinsa pulpettiinsa, mutta isä saa sen sitten jälkitoimituksena.Tänä vuonna meillä oli hieman pienempimuotoinen isänpäivälounas, sillä molemmat vanhemmista lapsista oli reissun päällä. Meillä tämä nuorimmainen sai siis edustaa kaikkia lapsia. Perinteiseen tapaan söimme kotona “parempaa” juhlaruokaa, joka tietenkin oli iskän valmistamaa riistaa. Minä huolehdin perunamuusista ja jälkiruoan valmistamisesta.
Tämän helpompaa ei jälkiruoan tekeminen voi oikeastaan enää olla. Lopputulos oli näyttävä…ja täyttävä. Poika totesi, ettei ole koskaan ennen syönyt tällaista ja pisteitä herusi häneltä nykynuorison tyyliä lainatakseni ” 4/5 ” verran. Isäntäkin totesi jälkiruoan oikein herkulliseksi, joten Pappilan hätävara taisi päästä perheraadin puolesta siihen jälkiruokien sarjaan, jota tehdään jatkossakin.
The post Isänpäivänä appeared first on Nelkytplusblogit.