Moi!
Ilmoja on pidellyt…
Ken ei halua reumapäivityksiäni lukea, kannattaa skipata teksti ja katsoa vain kuvat.. Kuten pitkäaikaiset lukijani tietävät, tämä blogi ei ole pelkkää päivänpaistetta. Tänään paistaa ulkona, muttei minun korvien välissä.
Meikäläisen elo on taas kerran koipi suorana löhöilyä. Yllätys. Puoli lomaa menikin kivasti. Sunnuntaina oikein tanssahtelin Avoimissa kollegalle, miten hyvässä kunnossa jalat ovat. Ylpeys kävi lankeemuksen edellä ja tuli mahaplätsit. Heti maanantaiaamuna.
Kävipä kuitenkin tuuri ja sain ajan reumalääkärille ensi viikolla. Jospa se siitä, kun pääsen tänä kesänä ajoissa hoitoon. Oma reumalääkärini lomailee, mutta polilla on joku toinen lääkäri. Onneksi.
Ei nuo kylmät ja kosteat kelitkään ole hyväksi olleet. Nooh, Lillevillan sängylle on nyt käyttöä. Voin makoilla puutarhassa. Mies lähtee viimeistelemään Lillevillan maalausta, joten lähden henkiseksi tueksi köllöttelemään mökin sisälle. Ikkunoista näkee koko puutarhan yli.
Mutta niinhän se on, että ei olisi vaivoja, jollei olisi reumaa. Itse asiassa on hassua olettaa, ettei minulla mitään tulehduksia olisi. Jotenkin itse ja ympäristö niin olettavat. Joskus kokee syyllistämistäkin siitä, että riekun liikaa, kun on tämä reuma. Kyllä minusta on oikeus elää hyvää ja aktiivista elämää silloin, kun on kivuton jakso. Ehdin himmailla ihan tarpeeksi silloin, kun tulehdus on päällä. Ja näemmä se iskee, varot tai et.
Mikki nukkuu tuossa lattialla vieressäni. Kovin näkee toiminnallista unta. Haukkuu, ulisee, valittaa, heiluttaa häntää ja jopa murahtelee. Mitä lie unissaan touhuaa.
Tänään täällä paistaa aurinko. Kun katson ikkunasta tuonne kadulle, kulkevat ihmiset takit päällä, joten ei taida kovin lämmin kuitenkaan olla. Viikonloppuna pitäisi lämmetä.
Pitää yrittää delegoida noita pihahommia perheelle. Josko poika leikkaisi nurmikon, tyttö kastelisi ruukut ja mies kasvarit ja hyötykasvit…
Tällaista se reumaatikon elo on. Ei onneksi tapa, mutta hermoja tämä välillä raastaa… Reuma on aina olkapäällä ja mukana, valmiina iskemään. Tällä viikolla olin ajatellut käväistä Helsingissä, mutta jäänpä kotiin.
Mitäpä ajattelit tehdä viikonloppuna! Minä köllöttelen ja odotan tuhansien nuppujen aukeamista.
Mukavaa viikonloppua!
The post Että semmosta… appeared first on Nelkytplusblogit.
