Minulla on ollut nyt runsaan vuoden verran sisustuspalvelua tarjoava yritys. Kaikki lähti siitä, kun vuorotteluvapaani aikana opiskelin sisustussuunnittelua Sisustusakatemiassa. Kurssin jälkimainingeissa laitoin oman toiminimen pystyyn ja yritykseni S T A I L I A M O sai alkunsa.

The post Uutta projektia pukkaa… appeared first on Nelkytplusblogit.

Meidän tontilla on useampi linnunpönttö ja niissä on suurimmassa osassa pesät. Tämä koivuun kiinnitetty pönttö näkyy suoraan saunatuvan ikkunasta ja terassilta, siellä pesii kirjosieppo. Monesti se luuraa tuolta kolosta, mutta nyt kun otin kuvaa se pysyi visusti pois näkyvistä. Lintujen pesimistouhuja on niin hauska seurata.

Nyt saakin sanoa kesäkuulle heipat ja toivottaa heinäkuun tervetulleeksi. Toivotaan siitä lempeää meille kaikille!

-Outi-

Kukkailottelua/Mansikkatilan mailla

The post Syreenin tuoksua appeared first on Nelkytplusblogit.

Nyt on aika julkistaa kolme onnellista voittajaa, jotka pääsevät minun kanssa testaamaan Helein kauneusravintolisää. Arvonnanhan löydät täältä ja lisäinfoa Helein kauneusravintolisistä.

Kannattaa muutenkin pysyä kuulolla, sillä viikon sisällä tulee arvonta, jossa yksi voittaa itselleen jotain tarpeellista vuoden tarpeisiin.

The post Helein arvonnan voittajat! appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Gluteeniton aamupala Sokos hotelli Arina Oulussa appeared first on Nelkytplusblogit.

Aurinkotuotteita Guerlainelta ja ihana kissavieras

Koska olen hipiältäni todella vaalea ja kasvoillani on couperosan takia punoitusta, niin en pahemmin kasvoille ota aurinkoa. Kasvot suojaan aina joko spf 50 suojakertoimella ja myöhemmin siirryn spf 30. Nenä taitaa olla viisasta aina suojata korkeimmalla mahdollisella suojalla minun tapauksessani. 

Kun sitten oleilen auringossa, niin kasvoni jäävät aika kalpeiksi verrattuna vartaloon, joten tähän ongelmaan sitten olen etsinyt ja testannut erinäisiä ratkaisuja. Meikkivoide, joka on hieman tummempi ei ole kunnollinen ratkaisu, sillä se saattaa saada kasvot näyttämään tunkkaisilta, sillä harvoin oikea sävy sattuu osumaan juuri kohdalleen. 

Kuinka meikata kasvoille terve rusketus?

Guerlain Terracotta Sun Trio, Bronzing Contouring Pallette, Light and Shadow, vaikutti aluksi kauniin rasian avattuani, hiukan liian tummalta minun ihooni. Paletin nimi on Clair Light ja tässä on kolme sävyä, joista voi valita aluksi tuon vaaleamman ruskean ja sitten lisätä tummuutta mieltymysten mukaan. Minä olen ollut hiukan oppipoikana vielä tässä bronzerin käytössä yleensä, sillä olen nähnyt sen verran huikeita “ruskeanaamoja”, joten olen varonut hiukan näiden käyttöä. Nyt on siis aika testata, onnistunko.

Terracotta Sun Trio tuoksuu taivaallisen ihanalta, kuten ylelliset kosmetiikkatuotteet yleensä, joten tätä on ilo levitellä. Pohjustan ihoani kevyesti BB-voiteella, jotta ihon sävy tasoittuu ja bronzer levittyy paremmin, kuin pelkästään kuivalle iholle. Sipaisen vaaleamman ruskeaa ohimoilta leukaan, kuin piirtäisin siveltimellä numero kolmosen kasvoilleni.

 Paksuhko sivellin tuo bronzerin kauniisti esille ja iho alkaa näyttämään terveemmältä ja hieman kuin “auringon suutelemalta”. Lisäksi tätä voi sipaista nenälle ja leukaan, mutta jätän sen tekemättä, sillä omilla kasvoillani se ei toiminut. Otan sen sijaan tuota ihan vaaleaa ja sivelen sitä hiukan nenänvarteen ja myös silmien alle. Kun kasvoni ovat saaneet hiukan enemmän aurinkoa, voin sekoitella tätä trioa ja saada lisää hehkua poskilleni. Tämähän toimii. 

Nautin siitä, että kesällä ei tarvitse niin paksua meikkikerrosta levitellä, vaan saa olla hieman kevyemmällä pakkeloimisella. Ehkä olen kuitenkin hiukan sitä aurinkoa saanutkin vai tekeekö aurinkopuuteri oikeasti tämän? Hienoa, jos näin on.

Tyylikkäät ja virheettömät sääret, kukapa ei niitä haluaisi ja ken sellaiset omistaa, niin onneksi olkoon, pääset helpolla.

 Usein sääret saavat kuitenkin kolhuja ja mustelmia sekä sheivatessa saattaa tulla pieniä haavoja. Hämähäkkisuonet esiintyvät usein kaikessa komeudessaan reisissä, joten kaikenlaisia kauneusvirheitä on tarjolla. Itse olen juuri tuo onnekas, joten minulla tuollainen, ei-niin-kiva hämähäkkisuoni esiintyy toisen jalan reidessä, polven yläpuolella ja näkyy kivasti varsinkin shortseja pitäessä tai hametta. Ei olisi kannattanut istua siveellisesti jalka toisen päällä kaikkia näitä vuosia.

Kuinka säärten virheet saa piiloon?

Nämä on mahdollista meikata piiloon ja olen löytänyt Guerlainen Terracotta kokoelmasta Flawless Legs, smoothing & perfecting lotionin, josta on ollut apua. Tämä on meikkivoide säärille, joka antaa juuri näille virheille hieman peittoa ja myös luo kauniin hipiän sävyttäen, varsinkin alkukesästä sääriä, mikäli niihin ei ole saanut vielä rusketusta. 

Tämä on helppo leivittää ja se pysyy yllättävän hyvin tahraamatta vaatteita tai lakanoita. Käytin tätä ylioppilasjuhlissa, koska sääreni olivat yhtä vaaleat, kuin vaaleanpunertava hameeni. Voidetta siveltyäni säärilleni, näytti siltä, että minulla olisi ollut sukkahousut, vaikkei ollutkaan. Tämä on kyllä todella hyvä tuote ja tulee varmasti olemaan suosikki läpi kesän, vaikka rusketusta saisinkin hieman säärilleni. Lisänä voi vielä sanoa, ettei haise, vaan tuoksuu hyvälle.

Kaikki eivät perusta auringonotosta, joten purkista vain maalia pintaan ja näytät hemaisevalta ja ruskettuneelta, vaikket ole auringossa pahemmin oleillutkaan. Ruskettumisesta kun ei kannata stressata vaan ottaa yhtä rennosti kuten tämä meidän vieras.

Tuotteet pr-näytteitä

The post Aurinkotuotteita Guerlainelta ja ihana kissavieras appeared first on Nelkytplusblogit.

Tänään oli pakko käydä ystävän kanssa kävelyllä merenrannassa, olinhan kuullut, että pieni myrskynpoikanen olisi luvassa. Vaikka en mikään myrskynmetsästäjä olekaan, en voinut vastustaa kiusausta päästä nappaamaan loistoluokan räpsy, kun aallot iskevät rantaan. Toivoin, että joku yksinäinen purjehtija sattuisi vielä samaan aikaan rannalle, siitä tulisi aivan huippu otos.

No ei tullut huippu aaltoja eikä purjehtijaa, saatikka sitä huippu otosta.
Aaltoja kyllä oli, mutta niin pieniä ettei niistä saanut vaahtopäitä tekemälläkään.
Taisin valita väärän rannan, tai väärän ajan.  Ensi kerralla parempi tuuri, ehkä.

Ei reissu silti hukkaan mennyt, pieni lenkki raittiissa ulkoilmassa tekee aina terää ja ystävän seura on bonusta.

Nyt taidan käpertyä sohvan nurkkaan ja napata kirjan käteen ja nauttia viimeisitä lomapäivistä tältä erää.

Muistakaahan käydä osallistumassa edellisen postuksen Helein arvontaan vielä!
Ihanaa perjantai-iltaa ihanat <3

The post Myrskynmetsästäjä ja arvonta muistutus! appeared first on Nelkytplusblogit.

Kesälukumaratoniin valmistautuminen kannattaa aloittaa lukemalla aihetta liippaavaa (keitto)kirjallisuutta. Mistä muustakaan olisi kyse kuin kesästä nautiskelusta? Siispä nappasin tarkempaan lukuun kesän uutuuden, josta löytyikin pari varteenotettavaa vinkkiä lukumaraton-treeniä varten.

Kesällä luetaan kesäkirjoja ja talvella luetaan kesäkirjoja. Kumpanakin vuodenaikana on tunnelmaan pääsy se kaikkein tärkein juttu. Tässä kirjassa fiilis nousee esille vielä normikeittokirjaa enemmän.

Kuva S&S

Paavo Halonen, Antti Kauppinen, Ulla Kokki : Armas aika –  Nautiskelijan kesä 
Kustantajalta luettavaksi ja kokattavaksi (S&S) 

Armas aika on jännästi urbaani hipsterikirja. En ole tainnut ihan tämän tunnelmaista aiemmin lukeakaan. Mukana on perinteisiä reseptejä kuten syrnikit, tarte tatin tai karjalanpiirakat, mutta toisaalta myös puhutaa vegaanisista resepteistä ja kokataan seitania, intialaista palak paneeria tai sammatin raakakakkua. Reseptien myötä siis ollan ajan hermolla, mutta ilman tiukkistelua. Yllätyksellistä ja houkuttelevaa – tykkäsin.

Fiilikseltään kirja on rento. Tällaisessa kesässä ei tärkeillä eikä pidetä muodollisia puutarhajuhlia vaan käydään retkellä, syödään pitkää aamupalaa ja herkutellaan viljelypalstan sadolla. Juhannustakin juhlitaan kaupungissa. Piristävää! Mökkikirjatkin ovat kivoja, mutta kesän lämpö ja lomanautiskelu onnistuvat kaupungissakin. Täydet pisteet muistutuksesta.

Tarinan tyyli ja juoni siis ovat kivoja, pikkuisen olisin kaivannut ehkä vahvempia värejä kuviin. Ovathan nuo kauniita nytkin, mutta en tiedä johtuuko paperista vai mistä, mutta jotenkin himmeänä kuvat tulevat esille. Toki siinä tulee omanlaisensa tyylikin, joka tavallaan sopii teksteihin, mutta silti… Itse kirja nimittäin on huomattavasti harmaampi kuin vaikka tuo kustantajan sivulta ladattu kansikuva.

Kaikkiaan Armas aika – nautiskelijan kesä on kuitenkin mielenkiintoinen, omanlaisensa ja tunnelmaltaan kaunis kesäkirja, jota luki oikein mielellään. Varsinkin, kun tämä kesä taidetaan viettääkin enemmän kaupunkimaisemissa kuin reissussa tai maalla.

Kirjan resepteistä kokeiluun päätyivät ensimmäiseksi perinteiset syrnikit. Ihan vaan kun sattui rahkaa osumaan silmiin naapurimarketissa. Hyvin kelpasivat. Kirjassa lisukkeeksi tarjoiltiin lemon curdia, mutta meillä mentiin kesän kunniaksi ihan vain kermavaahdolla ja mansikoilla.

Syrnikit eli rahkaletut

6 kananmunaa
2prk rahkaa
ripaus suolaa
2dl vehnäjauhoja
voita paistamiseen

Sekoita munat rahkaan, lisää ripaus suolaa ja lopuksi jauhot. Jätä taikina turpoamaan puoleksi tunniksi.

Paista nokareet keskilämpöä hitusen miedommalla voissa kauniin ruskeapilkkuisiksi, paksuhkoiksi letuiksi.

Tarjoile valitsemasi lisukkeen kera (ei ollut Nutellakaan yhtään huonoa)

The post Armas aika – nautiskelijan kesä appeared first on Nelkytplusblogit.

Siellä se on mäen päällä, auringossa kylpevä punainen tupa omenapuiden ja kukkivien syreenien kehystämänä. Mieleen tulvahtavat lapsuuden kesien muistot fammon ja faffan luona, siellä punaisessa tuvassa. Aurinkoiset päivät, vadelmalimsa ja päiväntuoreet pullapossut. Olisipa aikakone, jolla palata hetkeksi siihen aikaan. ♥ Talolla ovat juhannussiivot käynnissä ja matot ulkona tuulettumassa, kesävieraita odotetaan pian saapuvaksi. Pihalla kuuluu tuttua ruotsinkielistä […]

The post Lähimatkailun helmet: Klemetsgårdarna Maxmo appeared first on Nelkytplusblogit.

Moi!

Tuuli teki tänään tuhojaan. Vanhasta saarnistamme repesi kaksi isoa oksaa. Jäljelle jäi yksi kaventunut oksa ja toinen mokoma. Siis puoli puuta meni.

Harmittaa. Komea, vanha jalopuu.

Meikäläinen sai jalat pihalla allensa, kun alkoi rutista. Säikähdin, että amerikanjalopähkinä tai saarni kaatuu kasvihuoneen päälle ja samassa rytäkässä jään alle  minäkin. No, saarni repesi ja katkenneet oksat retkottavat nyt Pusutunnelin ja unkarinsyreenien päällä.

Olisi noita hommia ollut sunnuntaita varten huomenna muutenkin. Nyt tuli muutama tunti hommia lisää. Miehen pitää kiivetä puuhun, sahata revenneet oksat. Sitten oksat haloiksi, paikkojen siistiminen ja halot pois poluilta. Jep! Hyvä meininki… tai sitten ei.

Tässä kasvimaan vieressä saarni seisoi eilen vielä komeana. Mitähän siitä jää jäljelle jätettävää huomenna? Miksi muuten tuon ensimmäisen oikealla laarin maa-artisokista osa on noin kalvakoita? Osa on ihan normaaleja. Samaa hoitoa ovat saaneet kaikki.

Toinen kysymys: Tuossa Mikin oikealla puolella on (tuo hujoppi) lehtoängelmä. Ovatko ne aina noin korkeita, lähes 2 m? Luulin sen hankkiessani, että on pieni ja siro kasvi.

Tänään tein trimmaukset loppuun. Trimmaus on laiskan naisen kanttausta. ;O)

Haravoin myös, mikä oli täysin turhaa, sillä tuuli sotki paikkoja samaan tahtiin kuin minä haravoin.

Alla näkyy se ängelmä vielä lähempää..

Se kasvaa ihan hassussa paikassa, mutta en uskalla siirtää sitä, kun viihtyy tuossa niin hyvin ja ei ilmeisesti tykkää siirtämisestä. Tuo paikka oli siis pienelle ja sirolle kasville suunniteltu.

Yllä oleva kuva on jotenkin mieleeni. Valo ja tunnelma. Tykkään iltavalosta.

Kukkii sentään jotain.. Enimmäkseen nyt on kyllä vihreää. Kaikki on myöhässä.

Myrskysikö teillä tänään? Toivotaan tyynempää huomista.

The post Saarni sitten repesi.. appeared first on Nelkytplusblogit.

Ihan ensin kuitenkin vähän levätään ihan ilman aikatauluja- ollut taas aika hektistä töissä ihan loppuun saakka. Loikoillessani taidan kuitenkin vähän suunnitella lomamatkan ajoreittiä, ravintoloita, pysähdyspaikkoja…

Mukavaa lomaa kaikille lomalaisille ja kivaa kesää kaikille työläisille! Mitäs teillä on kesäsuunnitelmissa?

Vacation – finally!

The post Loma | Vacation appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Koru vetoketjusta appeared first on Nelkytplusblogit.

Pari vuorokautta sitten sain kuulla, että Tädit tubettaa on asetettu, kahden muun todella kovan aikuistubettajan kanssa ehdolla Vuoden aikuistubettajaksi Tubeconiin! Ikinä en ole ollut ehdolla missään ja Maiju tuumi, ettei hänkään myös, joten kyllähän tämä on aikamoinen paukku. 

Toki on hyvä muistaa, että me aikuistubettajat painimme nuorten kanssa ihan eri tasolla ja jos meillä ei olisi omaa aikuistubettaja osiota, ei tädeillä olisi niin mitään mahdollisuutta, ainakaan vielä. Nuorten kanavia tilaa niin suuret massat ja me aikuiset emme oikein ole löytäneet Youtuben ihmemaailmaa vielä. Mutta kaikki tämä varmasti vie Youtuben maailmaa myös aikuisten kesken eteenpäin ja koko ajan meitä aikuistubettajia on enemmän.

Olemme myös ehdolla niin kahden kovan nimen kanssa, että ehdokkuus on jo tädeille yksinkertaisesti voitto. Ei voi muuta sanoa, kuin kiitos kaikille meitä äänestäneille ja sille, että raati näkee tämän ikäisissä tädeissä potentiaalia. Mielestäni meidän ehdokkuus on nimenomaan huippujuttu meille keski-ikäisille ja viiskymppisille naisille ja kaiken ikäisille murtamaan ikärajoja ja se onkin se seikka, miksi olen ehdokkuudesta tavattoman ylpeä. 

Ajattelin, että tähän voisi samalla muistella Tätien valmistautumista Linnan juhliin, sillä vallan ehdottomastihan nyt ne Linnan juhlat on askeleen lähempänä ja olisiko jo aika kutsua Jukka Rintala hätiin suunnittelemaan meille juhlamekot. No ei vaiskaan, mutta Tädit tarvitsevat ehdottomasti maailman parasta Joe Blascon kasvonaamiota myös Tubeconiin, hehkuakseen siellä nuorten seassa. Tosin saattaa sitä nassu sitten hehkuttaa punaa ihan omasta takaa, sen verran jännittävä juttu tämä koko tubehuipennus meille on. 

Tädit tubettaa, on lähtenyt Maijun ideoinnista ja siitä miten jo ensikohtaamisella, jostain syystä heittäydyimme ottamaan videota. Maiju on keksinyt kanavan nimen ja on kaikin puolin se aktiivisempi osapuoli, joka myös näkee suuren vaivan ja editoi kaikki videomme. Itse taas olen enemmän videoilla esiintyvä hölöttävä naisihminen, kun Maiju on koko Tädit tubettaa kanavan sydän, joten niin iloinen Maijun puolesta tästä ehdokkuudesta ja meidän ystävyydestä. 

Varmaan kuumottelen vielä 7.7 meitä äänestämäänkin, vaikka Maijun kanssa olemme päättäneet, ettemme henkisesti lähde kilpasille, vaan nautimme ehdokkuudesta. Täältä voit tilata Tädit tubettaa kanavan ja ohessa vielä vanha postaukseni, jossa kerron Täti kanavan syntyneen. 

Nyt on aika onnellinen olo, sillä kuten tuossa eräässä taannoisessa postauksessa kirjoittelin tunteista, viimeisenä pesäpallojengiin valituksi jäämisestä, on ihmeellistä saada tunnustusta ehdokkuuden muodossa. Mitä nöyrimmin kiitollinen tästä ja muusta en osaa edes unelmoidakaan, heh paitsi niistä linnan juhlista:

Kivaa lauantaita kaikille, lähden tästä kohta tyttärien kanssa leffaan, mies seikkailee perhokalastelemassa Torniossa ja Maiju taasen aktiivisempana osapuolena videoi Tädit tubettaa materiaalia kanavallamme Helsinki Pridesta. Ollapa sielläkin, mutta äiti ihminen ei voi jakaantua ja olla monessa paikassa yhtä aikaa. Joten nautitaan kaikki lauantaipäivästä tahoillamme <3

ride 

The post Jymyuutisia! appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Vihreät pavut Jaelin tapaan ja muutamia eksoottisia ruokia appeared first on Nelkytplusblogit.

Kevään matkailutahdin myötä aikaisemmin kirjoittamani juttusarjat Kuukauden suosituimmat ja Kuukauden kuva ovat jääneet muiden aiheiden jalkoihin.

Nytkin työn alla olisi muitakin aiheita kuten vaikka viime viikkoinen matkamme Utöhön ja Nauvoon tai ensi viikolla alkavan kesän roadtripin reitti ja kohteet, mutta jos nyt edes kerran puolessa vuodessa kertoisin vähän näistä blogimme suosikeistakin.

Vuoden suosituin aihe

Koko alkuvuoden luetuin juttumme on Lofooteille!, joka itse asiassa ei vielä ole juttu Lofooteilta vaan kuvaus siitä miten keväällä 2016 hahmottelimme heinäkuussa toteuttamamme matkan saarille.

Toki lukijamme ovat tämän jutun kautta löytäneet sitten muutkin juttumme Lofooteilta ja kuten yleensäkin, niin erityisesti matkan kustannustiedot ovat kiinnostaneet monia.

Samainen juttu on ollut myös suosituin juttu huhti-kesäkuussa ja kesäkuussa. Alunperin ajattelin listata vuoden, viimeisen neljänneksen ja viimeisen kuukauden suosituimmat jutut, mutta tässä ne kaikki nyt sitten olivat, kerralla.

Lofootit onkin yksi niistä kohteista maailmalla, joiden suosio on viime vuonna kasvanut sellaisiin mittoihin, että saarilla mietitään turistien määrän rajoittamista.
Myös Cinque Terren alueella Italiassa on harkittu tätä, mutta rajoituksia ei ole toteutettu ainakaan vielä tänä vuonna.

Venetsia ja Barcelona ovat myös kaupunkeja, jotka eivät enää tahdo oikein kestää sinne tulevien turistien määrää.

Mondo-lehti kirjoittikin aiheesta maaliskuussa otsikolla Saako kaikkialle matkustaa? ja Helsingin Sanomat uutisoi äskettäin, että viidesosa barcelonalaisista pitää turismia kotikaupunkinsa suurimpana ongelmana.

Niin Venetsiassa kuin Barcelonassakin iso osa ongelmaa on kaupungin asuntojen siirtyminen Airbnb:n tukemana turistien käyttöön – saahan asunnosta lyhytaikaisella vuokrauksella paljon normaalia kuukausivuokraa paremman hinnan.

Vaikeita kysymyksiä – itsekin aikoinaan, tosin jo vuosia sitten, niin Venetsiassa kuin useammankin kerran Barcelonassa käyneenä, en koe, että olisi oikein kieltää muilta näissäkään kaupungeissa vierailemasta, mutta toisaalta ehkä omalta osaltamme saatamme joskus onnistua innostamaan ihmisiä matkustamaan vähemmänkin tunnettuihin (ja vähemmän ruuhkaisiin) kohteisiin maailmalla!

Uusien juttujen suosituimmat

Uusista jutuistamme, siis tänä vuonna kirjoitetuista, alkuvuoden luetuin juttu oli 12 maata, joihin emme matkusta, jossa kerromme matkustustiedotteesta ja muutenkin Ulkoministeriön työstä matkustusturvallisuuden alueella ja vaikka maabongareiksi tunnustaudumme, listaamme maat, joihin emme matkoja lähivuosina suunnittele, vaikka jotkut maabongarit käyvät kyllä viimeiset pisteet hakemassa vaikka sitten Jemenistä (tästä myös kerromme tuossa jutussa).

Viimeisen vuosineljänneksi suosituin uusi juttu oli TSS Travel Services Scandinavia – Marokko Marokon matkaltamme, jonne osittain ihan harkitusti lähimme tätä juttua hakemaan, eli testaamaan käytännössä minkälaisia nämä paljon keskustelua herättäneet todella edulliset matkat ovat. Ja toki TSS:n Marokko oli erilainen kuin vaikka Olympian Marokko olisi ollut, mutta ei kokemus nyt ihan kauhea ollut!

Kesäkuun suosituin uusi juttumme oli taas matkasuunnitelmiamme esittelevä juttu Loppuvuoden reissut. Juttu on kirjoitettu pari viikkoa sitten ja suunnitelmiin sen jälkeen sen verran päivityksiä, että Saudi-Arabian matka näyttäisi toteutuvan, mutta Libanonin matkan osalta odotamme vielä vahvistusta siitä, että saadaanko ryhmä kasaan.
Jos viikko marraskuun alussa Saudi-Arabiassa tai viikko marraskuun lopussa Libanonissa kiinnostaa, niin ota yhteyttä, kerron mielelläni lisää, sillä kummallekin matkalle tätä kirjoitettaessa mahtuu vielä mukaan.

Lukijamääriä näiden juttujen osalta en ajatellut julkaista, mutta olen tänään, kuten aina vuosineljänneksittäin, päivittänyt blogimme esittelysivuston, ja siellä erityisesti kohdan Somekanavamme ja seuraajamäärämme, joten jos lukija- ja seuraajamäärät kiinnostavat, niin käy lukemassa sieltä

The post Ovatko kaikki tänä kesänä menossa Lofooteille? appeared first on Nelkytplusblogit.

Voi juma, meillä on aivan järjetön ikävä takaisin Samuille. Luit aivan oikein, takaisin. En tiedä mitä tästä vielä tulee, sillä me ollaan hulluja. Jos me sittenkin…?

Eihän siinä mitään järkeä olisi, varsinkin kun kaikki saatiin niin näppärästi nippuun sieltä lähtiessä. Toisaalta, me taidetaan olla mestareita uudelleen aloittamisessa, niitä kun on jo tullut kiitettävästi tehtailtua. Sovittiin kuitenkin vakavilla naamoilla tänä aamuna, että seuraavaa päätöstä puntaroidaan sitten kunnolla. Uskokoon ken haluaa. Päätöksenteko kun ei tuota meille ongelmia, siinä pysyminen onkin sitten jo huomattavasti vaikeampaa. Tai pysytäänhän me hetki, mutta se hetki on kieltämättä vähän lyhyt.

Näitä pohtiessä päätin palata pohtimaan elämää Samuilla. Se tuntuu nyt ajankohtaiselta. Ja mikäs sen hauskempaa, kuin palata siihen arjen kummallisuuksien kautta. Niitä nimittäin riitti.

Tonne se mieli nyt kuitenkin halajaa…

Sik-sak -putket

Me ei asuttu yhdessäkään talossa, jossa vessapaperin olisi voinut heittää vessanpönttöön. Enkä putket nähtyäni ihmettele tippaakaan. Niin kapeita ja pienillä kulmilla olevaa putkistoa en edes blondina voinut kuvitella. Niistä mutkaputkista ei varmasti mene pieninkään paperimuru mihinkään suuntaan, vaan jää heti ensimmäiseen mutkaan odottamaan tulevaa murua kavereineen. Ja tukos on taattu. Ensimmäisen tukoksen jälkeen ei mekään enää erehdytty. Oli nimittäin sen verran aikaa vievää ja sotkuista touhua putkien maasta kaivaminen ja puhdistaminen. Puhumattakaan siitä puhuttelusta, jonka ‘kylän miehet’ pitivät.

Tähän putkiremppaan tarvittiin jo ystävämme Jukan näkemystä.

Myrkytykset 

Onhan Suomessakin kaiken maailman tuholaismyrkkyjä ei toivottujen vieraitten tuhoamiseksi, mutta ainakin Samuilla myrkytykset on viety täysin eri levelille. Kerran kuussa tulee myrkkyauto ja pari kaveria myrkkysäiliöt selässä sumuttamaan talon ja puutarhan. Meidän tapauksessa se tarkoitti sitä, että itsensä lisäksi piti kasata koirat johonkin vähiten myrkyttyvään nurkkaan puutarhassa ja antaa myrkyttäjien tehdä tehtävänsä. Kun iholle laitettavaa hyttysmyrkkyäkin suihkuttaa päivittäin vähän epäröiden, voi vain kuvitella minkä satsin tuntematonta myrkkyä vetää kitusiinsa kerran kuukaudessa. Tuskin siitä ainakaan mitään terveysvaikutuksia löytyy.

Laskut ja posti

Kusti näyttäisi polkevan Samuilla joka päivä. Tosin se ei polje, vaan liikkuu skootterilla, yrittää vältellä vahtikoiria ja varmasti välillä jättää postinkin jakamatta, kun koirat tulevat iholle. Itse pelastin meidän postinjakajan monta kertaa naapurin Dummyn hyökkäyksiltä ja sain palkaksi kädestä pitelevän ihailijan. Voi häntä.

Vaikka posti tuntuu löytävän melko hyvin perille, niin en tiedä mitä tapahtuu laskuille. Ei meille montaa laskua tullut, mutta jos ei lasku ollut teipattuna mopon satulaan tai aitaan, se oli kateissa. Postilaatikkoon se ei jostain syystä päätynyt. Näin kävi varsinkin teleoperaattorin laskujen kanssa. Vaikka käytiin monesti operaattorin tiloissa tarkistuttamassa laskutusosoite, lopputulos oli aina väärä. Olipa meillä kerran puhelimetkin suljettuina, kunnes käytiin vaihteeksi maksamassa lasku firman toimipisteessä. Onneksi liittymän sai sentään auki välittömästi.

Tällä tavalla tuli kerran sähkölaskukin.

Allaspoika ja puutarhurit

Harva meistä Suomessa on tottunut puutarhureihin, mutta Samuilla kyläyhteisössä niitä saattaa pyöriä pienen armeijan verran. Ainakin niissä kylissä joissa me asuttiin. Ja palvelut kuuluvat yleensä vuokrahintaan. Meillä oli myös allaspoika, joka ilmestyi putsaamaan altaan juuri silloin, kun unenpöpperössä yritit rauhassa nauttia aamun ensimmäistä kahvikupillista. Ensin ajattelin että kyllä se palaa myöhemmin ja saan nauttia kahvin omissa oloissani, mutta kaveri ei ollut moksiskaan. Ei siis antanut oman kahvitteluni häiritä putsaushommia, vaan saattoi jopa riisuutua kalsareilleen ja hypätä altaaseen.

Sama estottomuus päti myös puutarhureihin. Ei heitä hävettänyt istua lähelläni rappusilla kännykkää räpläten, vaikka noissä räpläyshommissa saattoi vierähtää tunti poikineen. Mutta sekä puutarha, että uima-allas olivat loistokunnossa, vaikka jossain vaiheessa jouduinkin kieltämään puitten ja pensaitten leikkaukset. Lopputulos oli nimittäin yleensä henkitoreissaan koriseva kynitty risukasa.

Helppous

Moni arjen asia oli vaan niin taivaallisen helppoa, ja halusin ottaa sen tähän viimeiseksi. Ei tarvinnut etsiä pankkiautomaatteja tai apteekkeja, niitä kun oli jokaisessa kadunkulmassa. Monissa vielä useampikin. Ei ollut ‘takaisinsoittoja’ terveysasemalta mikäli sairastuit, eikä myöskään monen kuukauden jonotuksia hammaslääkäriin. Kaikki kävi käden käänteessä.

Esikoisen hospitaalikeikka. Palvelu oli hyvää ja ammattitaitoista.

Oikeastaan kaikkea mahdollista löytyi viiden kilometrin säteellä. Halusitpa nauttia romanttisen illallisen upeassa ravintolassa, tai vähän eksoottisemman bändi-illan pienessä merenrantabungalowissa, ei tarvinnut kuin valita. Ehkä siksi, että Samui on kuitenkin turistisaari, aika ei käynyt pitkäksi. Aina löytyi jotakin, oli mielentila sitten mikä tahansa.

Näitä arjen ‘kummallisuuksia’ löytyisi vaikka millä mitalla, joten taidan kirjoittaa jossain vaiheessa aiheesta vielä lisää.

Muissakin ulkosuomalaisten blogeissa on kirjoiteltu arjen yksityiskohdista. Sveitsin arjesta kirjoittaa Pala Suklaata- blogin Liisa, kun taas Sudanin arjen kummallisuuksista kirjoittaa Edustusrouvan päiväkirja- blogin Kata. Käykää ihmeessä lukemassa arjen kummallisuuksista näissä maissa.

Asutko/ oletko sinä asunut ulkomailla, jossa arjen asiat saavat raapimaan päätä? Kuulisin mielelläni sinun tarinasi.

Ruoan hankkiminen Samuilla on ihanan helppoa. Parhaat ja halvimmat ruoat saa katukeittiöistä.

Vaikka kyllä näitä paremman luokan ravintoloitakin löytyy jokaiseen makuun.

Aina löytyy elävää musiikkia.

Ja valtavan ihania maisemia. Voi että!

The post 5 arjen kummallisuutta Samuilla appeared first on Nelkytplusblogit.

Toivottelemme ihanaa ja aurinkoista viikonlopun jatkoa

The post Jessen aamukehräys appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Gluteenitonta pastaa villivihanneksien kera | Gluten free pasta with wild herbs appeared first on Nelkytplusblogit.

Olipahan tapahtumarikas, hupsu ja lämminhenkinen ilta perjantaina.

Alkuilta – niin kuin illat usein – oli tietenkin paras. Istua saman pöydän ääressä kivojen (uusien ja vanhojen tuttujen) ihmisten kanssa. Syödä (fetasalaattia, juustoja, sipsejä, karkkia, samppanjaviinirypäleitä kaksin käsin), juoda kuohuvaa, syödä lisää ja höpöttää elämästä, blogeista, miehistä (no tietty!)…kaikesta. Tuulan kaksi ystävää liittyivät seuraamme – aivan mainoita tyyppejä hekin ja kaikki me samalla aaltopituudella heti alusta lähtien.  Enkä liioittele, kun sanon, että tuntui kuin oltaisiin kaikki tunnettu jo paljon pidempäänkin toisemme.

Iltaa jatkoimme mm. Paapan kapakassa, missä törmäsimme vallattomaan (mies)polttariporukkaan, joiden kanssa oli niin hauskaa jutella. Keskustelut olivat aivan kreisejä tyyliin polttarikalun presidenttiehdokkuus ja hänen poliittisen kampanjansa tukeminen (muistakaa no 69 ensi vaaleissa!), mutta sainpa nauraa sydämeni kyllyydestä. Parhautta! Ai niin ja kesän ensimmäinen Aperol Spritz maistui taivaalliselta!

Siitä ilta jatkui mulle täysin uuteen paikkaan Ihku – koska olimme niin ihkuja. Paikka oli aluksi erittäin epäihku, väljä kuin Trumpin nykyisten tukijoukkojen päämaja,  ja ihmisten liikkeet olivat kuin hidastetusta elokuvasta. Tunti eteenpäin eli klo 1….kas kummaa: lukaali oli aivan toinen. Karaokessa lauloi mitä taitavampia laulajia, ihmisiä tuli koko ajan sisään lisää ja saimme loppujen lopuksi hyvän menon päälle. Kotona Tuulalla klo 4 ja siihen vielä koiruuden pissatus ja iltapala/maailmanparannus/sekalaista höpötystä. Ja untenmaille crash boom bang!

Seuraava amu oli horrosmainen ja kaurismäkeläinen – onneksi tuhti aaminen karjalanpiirakkoineen ja juustoinen virvoitti päämme ja kielenkantamme. Halleluja!   

Eilen iltapäivällä kun kotia päin ajelin, ajattelin, että olen niin onnekas – koska olen saanut elämääni niin huippumukavia tyyppejä (mm Tuula ja Tuija) blogien myötä.

Mietin myös, miten paljon helpompaa olisi, jos ihmiset haavat näkyisivät ulospäin, meillä kaikilla on kuitenkin omat kantamuksemme/haavat, jotka ovat syntyneet jostain – joka ei välttämättä (tai hyvin itseasiassa usein) ole ollut syytämme. Nämä haavat voivat nousta pintaan aivan  kummallisissa  tilanteissa – ihan out of the blue, joten miten sitä muistaisikin, että toista ihmistä tulee kohdella lempeydellä ja tuomitsemista välttäen? Kumpa sitä muistaisi, että ihminen ei ole vääränlainen siksi, että hänellä on tietty haavoittuvuus, hän vain yrittää tehdä parhaansa, elää elämänsä niillä tiedoilla ja taidoilla hänellä on tänään.  Tämä siis muikkarina itselleni ja kaikille meille.

Kiitos Tuija

The post Hupsuuden ja ystävyyden Tampere appeared first on Nelkytplusblogit.

Meidän kesälomamme meinasi jäädä tänä vuonna kokonaan ilman perheen yhteistä kesälomamatkaa. Onneksi tuo mieheni keksii meille kaikenlaista pientä extremeä. Viime kesältä on muistoissa vielä matkailuautolla tehty huikea reissu Nordkappiin. Tänä kesänä lähdemme pyöräretkelle Ahvenanmaalle…

 

Matkamme on kolmen yön reissu ja yövymme leirintäalueen mökissä. Tekemistä suunnittelemme vähän säiden ja mielitekojemme mukaan. Tiedossa on taatusti mukavaa retkeilyä ja se alkaa varmasti jo satamassa, kun menemme pyörillämme laivan ruumaan.

The post Pientä extremeä tiedossa appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Romanttinen kausi appeared first on Nelkytplusblogit.