Ehkä kyse oli vaan siitä, että oltuamme jo jonkin aikaa maassa matkalla Tashkentista Bukharaan, niin Uzbekistan alkoi tuntua tutummalta, kotoisammalta. Ehkä hotellimme sijainti vanhassa…

The post Bukhara – suosikkimme Uzbekistanissa appeared first on Meriharakka.net.

The post Bukhara – suosikkimme Uzbekistanissa appeared first on Nelkytplusblogit.

Terkkuja Hangosta! Täällä on niin ihana ilma ja niin ihana olla lomalla. Lähdettiin tänne aamulla ja ollaan asetuttu taloksi. Sitten tehtiin pitkä ulkoilu pikkukoiran kanssa ja syötiin ihanat salaatit terassilla. Tami oli tosi kiltisti koko ajan ja terassireissu meni niin hyvin. 

The post Terkkuja Hangosta appeared first on Nelkytplusblogit.

Sis. saatuja PR-tuotteita Kulunut kevät on ollut yhtä ruokajuhlaa! On maisteltu laivan ravintolan antimia, reissattu Tartossa Virossa, minilomailtu ostoskeskuksessa ja osallistuttu kiinnostavimpiin ruokatapahtumiin…

The post Savulohta & sitruunaverbena-cheddar pestoa appeared first on Beach house kitchen.

The post Savulohta & sitruunaverbena-cheddar pestoa appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Pitkänperjantain puuhia appeared first on Nelkytplusblogit.

“Northanger Abbey, Northanger Abbey”, toisti hiljainen kaiku mielessäni useammin kuin kerran lukiessani. Oxford, komeat aatelisherrat,  mysteeri, brittiläinen kirjallisuudenhistoria, murha… Siis oikeasti, miten monta ruksia tässä oikein osuu aivan oikeisiin laatikoihin ? Monta. Ei liene ihme, että viihdyin  – ainakin kaiken sen ajan, joka liikeni viikonloppuhommiksi valuneen työviikon keskellä.

Kuva: Gummerus

Niina Mero : Englantilainen romanssi
Oma ostos Elisa Kirjasta 

Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa, että tässä olisi kaikki katastrofin ainekset. Kliseestä toiseen kiitävä romaani voisi pahimmillaan olla tönkkö sarja myötähäpeän ja turhautumisen hetkiä. Näin ei kuitenkaan käy sillä Niina Meron Englantilainen romanssi ei missään kohtaa ota itseään liian vakavasti.

Nora kutsutaan sisarensa häihin Englantiin. Brittiläisen romantiikan aikaisia runoilijoita yliopistossa opiskeleva nuori nainen vastustaa lähtöä, sillä eihän todellisuus voi millään vastata hänen kuvitelmiaan ja vanhojen kirjoitusten tunnelmaa. Lopulta käy kuitenkin ilmi, että toisinaan todellisuus on tarua ihmeellisempää ja juoni tiivistyy kuin missä tahansa romaanissa. Sulhasen aiemmin kadonnut veli ja todelliseksi osoittautuva vaarantunne goottilaisessa aateliskartanossa… Ah, mitä muuta voisi englantilaisen romantiikan ystävä pyytää?

Ainakin tämä brittikirjallisuutta opintojen osana aikoinaan yliopistossa kahlannut lukija kiherteli tyytyväisenä. Nora osoittelee kliseitä ympäristöstään ja ihmettelee silmät ymmyrkäisinä Oxfordin maisemia, kuten minäkin yhdellä reissulla. Minä tosin en törmännyt romantiikan sankareita muistuttavaan kirjallisuudentutkijaan, mutta siinä vaiheessa olinkin jo proosallisesti liikkeellä kolmen muksun kera.

Nora on viehättävästi antisankaritar ja tuo riemastuttavan särön kliseiden kartanomaisemaan. Tatuoinneilla peitetty, maihareissa talsiva ja sosiaalisesti kömpelöitä kysymyksiä viljelevä nuori nainen vastaa ja ei vastaa perinteistä käsitystämme romaanisankarittaresta. Eihän Elizebeth Bennetkään tietysti ollut kaikkein vienoin ja aina parhaiten käyttäytyvä neitokainen, mutta tatuoinnit ovat sentään jo vähän liikaa… Tykkäsin. Särö vain kiillotti kuvaa.

Minä siis viihdyin Englantilaisen romanssin parissa. Onhan siinä tietysti pari hieman töksähtävää käännettä, mutta romantiikka ei ole liian siirappista, mysteerin ratkaisu ei ole itsestäänselvä ja tarina, miljöö ja henkilöhahmot vilisevät tunnistettavia juttuja, jos on vähänkään brittiläiseen kirjallisuuteen tutustunut. Piristystä ja rentoutusta samaan aikaan eli täydellinen viikonloppukirja.

The post Northanger Abbey ja tatuoinnit appeared first on Nelkytplusblogit.

Pitkäperjantain viimeisiä tunteja vietetään ennen pääsiäislauantain alkamista. Palmusunnuntai aloitti kuluvan pääsiäisviikon ja nyt hiljainen viikko lähestyy loppuaan. Ihanan lämmin kevätsää on tänään hellinyt koko Suomea. Aurinko paistoi vaikka usein pitkäperjantai on ollut sateinen ja harmaa. Vai voisiko muistikuvani liittyä päivän yleiseen surumieliseen luonteeseen? Tai siihen, että lapsena pitkäperjantai vietettiin aina kotosalla rauhassa perheen kesken? Kun pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain on joskus keväistä kuten tänään. Mutta muistan myös pääsiäisiä jolloin on kävelty lumisateessa.

Huomasin Keyword: Love Jonnan blogista kivan koosteen hänen pääsiäisperinteistään. Olen armoton jouluihminen (bloginihan alkoikin joulupäivänä 2012) kuten Jonnakin ja toiseksi tärkein kirkollinen juhla minulle on ehdottomasti pääsiäinen. Olen jo ainakin kerran kirjoittanut vähän uudemmista perinteistäni täällä blogissa. Päätin silti vielä niputtaa ne vanhat kotoa opitut tärkeät perinteet ja viime vuosina mukaan tulleet uudet pääsiäisperinteeni yhteen.

Omassa lapsuudessani emme veljeni kanssa käyneet virpomassa palmusunnuntaina. Meidän sukumme on sekä äidin että isän puolelta kotoisin Uudeltamaalta eikä virpominen ole ollut silloin yleinen tapa täällä. Luokkakaverini oli ortodoksi ja hän kertoi aina virpomisesta pääsiäisen aikaan. Muistan elävästi kun kävimme hänen kotonaan katsomassa hienosti koristeltuja virvontavitsoja ja samalla sain elämäni ensimmäisen kerran myös maistaa pashaa. Maistui aika jännälle mutta en oikein pitänyt sen mausta silloin lapsena.

Isoäitini puolestaan kertoi, että hänen lapsuudessaan uskottiin, että trullit ja noidat olivat liikkeellä lankalauantaina. Pahantahtoiset olennot olivat haitaksi talojen kotieläimille ja he eivät saaneet päästä navettaa ettei karjalle vain tapahtuisi mitään. Pohjanmaalla on poltettu lankalauantaina pääsiäiskokkoja karkottamaan nämä trullit. Muistan ettei isoäiti voinut mitenkään ymmärtää, että kaksi niin erilaista perinnettä on yhdistetty nykyään pääsiäisenä kulkeviin virpoviin pääsiäisnoitiin.

Meillä oli kotona aina kasvamassa rairuohoa ennen pääsiäistä. Tämä tapa on siirtynyt myös omaan pääsiäiseeni. Rairuoho joko kasvaa tai sitten ei riippuen aina vähän pääsiäisestä ja toki myös siemenistä. Muutamina pääsiäisinä olen kasvattanut vehnääkin mutta minusta se ei näytä yhtä kivalta. Yhtenä keväänä kokeilin tuollaista hassua Grass man -hahmoa vihreällä rairuohotukalla. Rairuohoon laitettiin aina lapsuudenkodissani pieniä tipuja.

Omat pääsiäiskoristeeni pääsevät esille vuodesta toiseen. Tuo vihreä kanaperhe on löytö Fiskarsin antiikkimarkkinoilta muutamia vuosia sitten. Jotain uuttakin saattaa tarttua mukaan aina siinä vaiheessa kun pääsiäiskoristeet menevät alennukseen lankalauantaina. Käyn yleensä piipahtamassa lankalauantaina Indiskassa, josta olen löytänyt monia kivoja pääsiäismunia.

Pääsiäiskoristeita minulla on hyvin maltillisesti verrattuna joulukoristeisiin. Suosikkeja ovat puput sekä kankaiset että lasiset, jotka otetaan esille aina pääsiäisenä. Myös keltainen keraaminen kanaemo, joka on myös löytö antiikkitapahtumasta pääsee ruokapöydälle. Munanpuolikkaat – jotka ovat oikeasti kynttilöitä – ovat aina säilössä tuolla kanan sisällä pääsiäisen jälkeen. Kynttilät taisin joskus ostaa Tiimarista vuosia sitten. Kanaemo voisi toimia myös tarjoiluastiana ruokapöydässä tarvittaessa.

Minulla on myös hauskat munakupit, jotka muistuttavat vähän “pieniä Mariskooleja”. En ole ihan varma ovatko nämäkin löytö Tiimarista joskus menneisyydessä tai toinen vaihtoehto on, että olen ostanut nämä kirpputorilta. Joka tapauksessa nämä ovat minusta hauskat ja sopivat myös hyvin pääsiäiskattaukseen.

Lapsena maalasimme aina pääsiäisenä kananmunia. Siis munat keitettiin ja sitten koristelimme ne vesiväreillä veljeni kanssa. Kananmunia en olen enää vuosiin maalannut mutta viime keväänä kävin HUONEetRUMin pääsiäisaskartelu iltapäivässä ja tein siellä itselleni oman decoupage-tekniikalla tehdyn pääsiäismunan tai oikeastaan kaksikin. Myös pääsiäiskranssi ja koristelu pääsiäisoksa ovat tallessa viime pääsiäiseltä.

Olen myös säästänyt kummitytöltäni vuosien mittaan saadut koristellut virpomisvitsat. Otan aina pääsiäisenä myös nämä vitsat esille maljakkoon. Ortodoksi perinteen mukaan virpomisvitsat on siunattu pyhitetyllä vedellä palmusunnuntaita edeltävänä päivänä. Lahjaksi saatu virpomavitsa tulisi säilyttää ikonin takana Helatorstain aattoon asti. Sen jälkeen siunattu vitsa tulee hävittää polttamalla.

Lapsuudessani meillä kävi aina pupu tuomassa pääsiäismunia ensimmäisenä ja toisena pääsiäispäivänä. Olimme tehneet pupulle pesän, johon aina mystisesti ilmestyi yön aikana munia. Muistan, että niitä pääsiäismunia ilmestyi sinne vielä kun olin murrosikäinen eikä se ollut minusta yhtään noloa koska rakastin pääsiäismunia. Jo pari vuotta sitten pääsiäispostauksessa lupasin kaivaa esille sellaisen pyöreän peltirasian, joka on täynnä pääsiäismunista saatuja sormuksia. Minun lapsuudessani pääsiäismunissa oli aina sormuksia. Sitten niitä tungettiin jokaiseen sormeen ja leikittiin prinsessaa. Tai ainakin tyttöjen pääsiäismunissa oli sormuksia.

Saimme myös lapsena Mignon-munia koska isotätimme oli töissä Fazerilla. Pidin myös näistä kokosuklaisista herkuista vaikka niistä ei saanutkaan yllätystä. Olen tänä pääsiäisenä syönyt jo kaksi Mignon-munaa ja uskon ettei lukumäärä jää tuohon kahteen. Niitä ei vain voi vastustaa.

Pääsiäisenä pitää myös olla viimeistään tetenarsissit parvekkeella ja myös helmihyasintteja. Totta kai kotiin maljakkoon tulppaaneja kuten tammikuusta lähtien olen tehnyt joka viikko. Minä rakastan tulppaaneja ja nyt ostin myös pajukaijatulppaaneja pääsiäiseksi. Isoäidillä oli pääsiäisenä aina koivunoksia maljakossa ja niissä ole ihanat, vaaleanvihreät hiirenkorvat. Tänä vuonna unohdin harmiseksi ottaa koivunoksat riittävän ajoissa sisälle.

Omaan pääsiäiseeni on jo vuosia kuulunut vierailu Talvipuutarhassa Töölönlahdenrannalla. Omassa lapsuudessani siellä oli myös kananpoikia mutta tästä perinteestä on luovuttu jo vuosia sitten. Tänä vuonna puutarhassa pääsiäistunnelmaa tuovat mm. keltaiset ja oranssit hyasintit, keltaiset begoniat, kevätvihmat, krookukset ja komeat narsissit. Esillä on myös taidokkaita kukkasitojien tekemiä asetelmia. Talvipuutarhan pääsiäisestä lisää tästä.

Haltialan tilalla olen myös monena vuonna käynyt juuri pääsiäisen aikaan. Voiko olla söpömpää kuin tänä keväänä syntyneet pikkuiset karitsat, joita saa lampaiden lisäksi myös silitellä lampolassa. Niin pehmeitä ja suloisia. Tilalla on avoimet ovet perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina. Lehmätkin ovat siirtyneet jo ulkolaitumella ja ehkä voi nähdä myös possuja sekä kanojakin. Makkaranpaistoa sekä poniratsastusta lapsille.

Matteus-passiossa olin eilen 7. kertaa elämässäni. Eilen oli 92.kerta kun Suomen laulu esitti Matteus-passion Johanneksenkirkossa. Matteus-passio auttaa rauhoittumaan työviikon jälkeen äärimmäisen hyvin. Itse esitys kestää n. 3,5 tuntia sisältäen yhden 20 minuutin väliajan. Istuminen kovalla kirkon penkillä saa laskeutumaan pääsiäisen tunnelmaan. Olin vielä eilen unohtanut kotiin eväät ja juomapullonkin mutta hyvin pärjäsin. Elämys on joka vuosi mahtava. Tänä vuonna siitä teki erilaisen myös se, että kapellimestari Topi Lehtipuu lauloi itse evankelistan osan eli hänellä oli siis kaksoisrooli. Huikea suoritus! Suomalainen Barokkiorkesteri ja erityisesti cembalo hurmaavat myös vuodesta toiseen.

Via Crusis on nyt toista vuotta lankalauantaina eli huomenna. Olen itse ollut mukana seuraamassa tapahtumaan varmaan kymmenisen vuotta. Viime vuonna oli vielä lunta maassa kun Valtteri Torikka Jeesuksen roolissa seisoi Kaisaniemen puistossa. Huomenna olemme varmasti paljon lämpimämmissä olosuhteissa kun kuljetaan puistosta Suomen Pankille ja siitä edelleen Senaatintorille. Via Crusis alkaa kello 21 ja Jeesuksen roolissa on tänä vuonna näyttelijä Eric Barco. Veli-Pekka Hännisen käsikirjoittaman ja Ville Saukkosen ohjaaman teoksen päärooleissa on tänä vuonna nuoria näyttelijöitä helsinkiläisestä Kellariteatterista.

Pääsiäisessä on minusta ihanaa yhdessä hitaasti ja rauhallisesti ruokailu. Meillä tulee ainakin olemaan tarjolla uunilohta mutta mitä muita herkkuja tarjoillaan selviää myöhemmin. Totta kai leivon perinteistä rahka- eli piimäpiirakkaa kuten sitä olen tottunut kutsumaan. Ja piirakka ehdottomasti ilman rusinoita ja sitruunaa. Resepti oman äidin peruja ja tätä on meillä nautittu aina kahvin kanssa pääsiäisenä. Aion myös koko pääsiäisloman syödä aamiaisen ihan rauhassa ja totta kai lukien pitkään ja hartaasti Hesaria. Hitaat aamut ovat ihan parhautta!

Kaikki postauksen kuvat ovat aikaisemmilta pääsiäisiltä. Uusia pääsiäiskuvia sitten toisen pääsiäispäivän postauksessa kun pääsiäisateriat sekä muutkin herkut on nautittu.

The post Pääsiäiseni vanhoja ja uusiakin perinteitä appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Kaurakeksit appelsiinitwistillä appeared first on Nelkytplusblogit.

Tämä kevät tai oikeastaan kevään odotus on tuntunut pitkältä kuin nälkävuosi. Mutta nyt on lämpötila monin paikoin kivunnut jo 10 asteen päälle ja mieli on heti pirteämpi. Kaivoin kotona talvisäilöstä jo keväisemmät takit ja asusteetkin esille. Ihanaa!

Jokakeväinen ilmiö on sarjojen kevätmeikkien ilmaantuminen kauppoihin. Nehän tulevat jo maaliskuussa, mutta mieli ei ole silloin vielä valmis keväisille hehkuväreille, ei ainakaan itsellä. Vappu on vajaan kahden viikon kuluttua ja jo viimeistään vappujuhliin mietitään jotain uutta meikkipussiin. Ja monilla on tiedossa keväiset tai kesäiset juhlat. Tai muuten vaan piristetään kasvoja talven kalpeuden jälkeen. On hyvä tiedostaa, että monet kevään uutuusmeikit ovat kausivärejä ja niitä on saatavilla vain rajoitetun ajan.

Kicks Beautyn Satin Lipstick -huulipuna on ohut mutta kermaisen hoitava. Väri on intensiivinen, mutta tunne huulilla höyhenenkevyt. Huippuhyvä uusi huulipuna, siis itselleni uusi tuttavuus. Hylsy on niin luksukkaan tuntuinen ja painava, että luulisi tämän olevan selektiivisen sarjan luksushuulipuna.
Näistä suosikikseni nousi kermaisen persikkainen Cream Please.
Myynnissä Kicks -myymälöissä sekä heidän nettikaupassaan.

Isadoran kevätmeikissä kausisävyinä on myös kasvopaletti, poskipunapuikko sekä upean sävyinen luomiväripaletti. Kauniin sävyisessä Face Sculptor -paletissa (04 Peach Nougat) on poskipuna, bronzer ja highlighter. Poskipuna on heleä korallinen, kasvoja raikastava sävy. Blush Stick on kätevä puikkoposkipuna. Se on voidemainen, jota sivellään suoraan puikosta poskille ja toisen pään siveltimellä tasoitetaan.
Eye Sculptor Bar -luomiväripaletissa on yksi vaalea yleisväri korostukseen sekä  neljä lämmintä luomivärisävyä. Olen niin monta kertaa maininnut munakoisovärin blogissani, sillä se on yksi parhaimmista sävyistä aikuisen naisen meikkaamisessa ja tässä on loistava munakoiso. Se ja persikkainen sisältävät vain aavistuksen hohdetta, kaksi muuta kimaltavat selvästi enemmän.

Kaikki kolme Isadoran kynsilakkasävyä (kausivärit) ovat ihania ja käyttökelpoisia. Punainen on raikas ja heleä, persikka ei ole liian keltainen kynsillä ja vaalean liila – se on läpikuultava kynnellä, jolloin pienen pienet hiput hohtavat ihanasti mutta eivät liikaa. Voisin hyvin kuvitella tämän liilan hohdelakan keväisissä juhlissa itsellänikin!

The post Kevätmeikit marketista – hehkua heleissä väreissä appeared first on Nelkytplusblogit.

Mietin kovasti minkälaisia pääsiäisperinteitä omassa lapsuudenkodissa on ollut. Pääsiäisenä tietenkin syötiin mämmiä, anteeksi yök ja pääsiäisestä ei tullut mitään ilman Mignon-munia.  Meillä ei annettu muunlaisia suklaamunia vaan Mignon oli se aidoin. Toki saatoin saada muilta sukulaisilta erilaisia suklaamunia, sillä hyvin on painunut mieleen maailman hienoin pääsiäismunasta tullut sormus ja jossa oli vaaleanpunainen suorastaan hehkuva timantti. Hienompi jopa saada kuin Afrikan tähti. 

Kanaa ei juuri syöty, koska vaari ei vaan yksinkertaisesti tykännyt kanasta. Kerran mummi paistoi lammasta ja lampaan tuoksu aiheutti niin kovan järkytyksen meidän Walesin Corgi Villelle, ettei lammasta syöty Villen elinaikana enää koommin. Ville pysytteli viikon keittiön alueelta kaukana, Villen lempipaikka noin muuten. Ville meni seiniä pitkin lenkiltäkin tullessaan ja kaihtoi keittiöitä lampaan käryn tiimoilta minkä ehti. Ville varmaan tuumi, että kaveri oli menty siellä uunissa paistamaan. 

Isältä muistan pääsisäisenä saaneen näitä peltisuklaamunia, joita isäni on antanut vaimonsa kanssa myös meidän tyttärille, nämä ovat mielestäni kertakaikkiaan upeita. Muistan hyvin myös miten kerran sain isältä ja se oli mielestäni pääsiäisen aikaan, uskomattoman pussin täynnä erilaisia suklaapatukoita. Tietenkin isältä pääsiäismunia tuli aina pääsiäisenä, mutta tuo suklaapatukkapussi oli jotenkin erityisen taianomainen. 

Äidin luona olen viettänyt pääsiäisiä, koska pääsiäinen oli oivallinen aika mennä kauemmaksi lomalle Ouluun. Koska äiti on kääntynyt ortodoksiksi, niin pääsiäisrituaaleja oli erilaisia. Pashaa oli tietenkin ja siihenkin tietty yök. Maalasimme pääsiäiskoristemunia, niistä tuli kyllä vilpittömän hienoja, kuvissa nuo mustat, joissa kultakoristelu ja kultaiset nauhat. 

Olin äitini luona pääsiäisenä rippikoulun aikaankin ja oli jännää käydä pääsiäiskirkossa Oulussa. Tässäpä hieman fiilistelyjä pääsiäisestä Oulussa. Kuvissa mukana myös rakas 102-vuotiaaksi elänyt Saimi-mummi. Joka asui yksin loppuun asti ja rämpäytteli kännykällään viimeiseen asti. 

Oli hassua ajatella, kun kännykän näyttötaulussa näkyi Samppamummi soittaa, että siellä soittelee 102-vuotias mummi. Saimimummi kävi välillä luonani Helsingissä ja asui jopa viikonkin. Toi kaalikääryleitä ja Britakakkua mukanaan, kakku jota rakastan vieläkin. Muistan aina kun yöllä astuin Saimimummin pinkkiin papiljottiin ja pelästyin mikä hitsi piikikäs hyökkäsi jalkaan kiinni. Jänniä muistoja nousee pintaan näitä muistellessa. 

Tietenkin kävimme pienempänä myös ystävieni kanssa virpomassa, mutta harmi kyllä tästä ei ole todistusaineistoa kuvien muodossa. Virpomiset ovat myös omilta lapsilta jääneet tietenkin, koska ovat teinejä. Mutta liikuttavaa oli nähdä, että meidän oven eteen oli jätetty virpomisvarpuja, vaikka emme ole olleet sillä hetkellä kotona. Miten ihanat muksut, eivät saaneet mitään koriinsa ja silti jättivät meille varpuja.

Omista virpomismuistoista on jäänyt mieleen, kun naapuri kutsui meidät sisälle syömään keitettyjä nakkeja. On jotenkin hellyyttävä muisto eli nakkejakin voi antaa virpojille. 

Pääsiäistunnelmista kirjoitan vielä erikseen, mutta eilen oli mittava suursiivouspäivä. Mies pesi terassin, ikkunat ym. Meikäläinen sisätilat. Välillä piti ottaa sängyssä pientä lepoa, jotta jaksoi taas imuriin tarttua. Mutta ah miten hyvä fiilis illalla, kun kaikki oli siivottu, niin koti, kuin piha. Grillatakin ehdimme, mutta täytyy myöntää, että meni karun ottein, lihaa ja lapsille myös perunaa ja salaattia emme jaksaneet enää edes piperrellä. 

Terassi kunnossa on selvä kesän merkki ja aloitti meillä kesäkauden. Viime kesänä katsoimme mieheni kanssa useina iltoina 12 Monkeys sarjaa ja söimme aina vaniljajädeä mansikoilla ja meikäläisellä vielä kinuskikastiketta piripintaan. Eilen oli aika aloittaa yhteinen sarja, jonka meikäläinen on tietty jo nähnyt, sillä yhtään sellaista scifi-ja fantasiasarjaa ei ole katsomatta, joka on tullut tuutista ulos. Continuum ja jäde, ah tästä alkaa meidän kesäkausi. Tosin nukahdimme sohville jo toisen jakson aikana, siivouspäivä vei veronsa.

Mitä siellä touhuttu, mitkä ovat teidän pääsiäisperinteitä tai onko ollut monia erilaisia. Kuuluuko suursiivous teidän pääsiäiseen. Meille tulee tänään vieraita ja huomenna on sitten se virallinen suklaamunapäivä. Lapsille se Kinder, mutta meikäläiselle se ainoa oikea  on Mignon-muna, joita emme ole ostaneet kotiin yhtäkään, koska olisin itse asiassa syönyt jo ne kaikki. 

Sydämellistä pääsiäisen aikaa kaikille. <3

Ohessa vielä Continuum traileri ja sarja löytyy Netflixistä. 

The post Pääsiäistouhut ja pääsiäinen 1983 appeared first on Nelkytplusblogit.

Kas päivää, se on tuolihamsteri täällä taas!

Nyt olis myytävänä 4 kpl 50-luvun loppupuolen tuoleja joissa allekirjoittanutkin on laulanut suvivirttä joskus aikoinaan. Nämä tuli pelastettua varmalta tuholta ja 4/5 on nyt kunnostettu, viides oli toivoton tapaus vaikka kuinka yritin ja sen päätin jättää itselleni muistoksi,
kunnostan ns. “käsilaukkutuoliksi” työhuoneeseen.

Kaikki osat on vahvistettu liimalla, ruuvattu uusiks ja nyt ei nitku ei notku. Haljenneet viilupinnat on paklattu, hiottu ja maalattu Helmi kalustemaalilla.
Eilen tuli valmiiksi eli istumattomat ovat uudessa asussaan
Istuinkorkeus n. 42cm, soveltuu hyvin esim. Aallon pöydän kaveriksi.

Nyt nämä pitäis saada uuteen kotiin mahd.pian kun pyörivät vähän jaloissa täällä remontin keskellä.

Olisko sulla koti näille?
4 tuolia yhteishintaan 400€

Toiveena nopee maksu ja nouto, ovat myynnissä muuallakin.

Pistä tekstiviesti jos kiinnostuit:
040 557 6462

Mä meen nyt maalaamaan olohuoneen ikkunanpieliä, moikka!
Sanna

ps. Meidän olohuoneesta tulee ihana!
Huomenna kalustetaan ja kuvataan…

The post 50-luvun tuolit myytävänä! appeared first on Nelkytplusblogit.

Kahden viikon Keski-Aasian reissumme Arial Travelin matkassa kulki Tadzikistanista Uzbekistaniin ja edelleen Turkmenistaniin. Vaikka Turkmenistanin jutut ovatkin vielä kirjoitusjonossa, niin tietyssä mielessä matkassamme oli…

The post Keski-Aasia – hintoja, hotelleja ja huomioita appeared first on Meriharakka.net.

The post Keski-Aasia – hintoja, hotelleja ja huomioita appeared first on Nelkytplusblogit.

Terveiset Tartosta! Reissusta on oikeasti palattu jo reilu pari viikkoa sitten, mutta nyt on vihdoin aikaa ja voimia istahtaa koneen ääreen, muistelemaan tuota ihastuttavaa minilomaa. Veto on ollut ihan veks, melkein kahden viikon mittaisen migreenijyrän vuoksi, mutta vihdoin se on onneksi takanapäin ja elämä taas hymyilee.

Meitä oli reissussa tusinan verran naisia, loistavia tyyppejä jokainen, jotka tekivät tästä matkasta ikimuistoisen, kiitos heille siitä <3.

Matka kohti minilomaa alkoi Tallink Megastarin Business Loungessa. Edelleen suosittelen loungen puolta lämpöisesti sinulle, joka arvostat omaa rauhaa ja ruokailun mutkattomuutta. Loungen puolella, kun on jatkuvasti ruokaa ja juoma tarjolla eikä näin ollen ruuhkia pääse syntymään ja voit nauttia suussa sulavia herkkuja aina kun siltä tuntuu.
Myös tavarasi voit huoletta jättää niille sijoilleen sillä välin, kun kiertelet laivan puodeissa tai käyt vaikka kannella kävelemässä.
Täällä on myös isot screenit, josta voi katsella lempijoukkueesi edesottamuksia ruohokentillä tai vaikka MM-jäillä. Mitä muuta sitä oikeastaan enää tarvitseekaan.

Tallinnasta Tarttoon pääset sujuvasti joko junalla, bussilla tai omalla autolla.
Meitä odotti pikkubussi ja mukava kuski, joka hurautti perille kahdessa ja puolessa tunnissa, vaikka teimmekin yhden pienen stopin hauskassa Hollyfood tienvarsiravintolassa.
Ainakin itse pistin merkille, että liikenne oli hyvin sujuvaa ja hyväkuntoiset tiet varsin sukkelia ajaa, joten voisin hyvinkin lähteä lomalle Tartoon omalla autolla.

Majoituimme V Spa & Conference Hotellissa, jonka sijainti on ihan täydellinen.
Hotellin läheisyydestä löytyy lukuisia ravintoloita, kahviloita, baareja sekä kauppoja. Myös vanhaan kaupunkiin on kivenheiton matka. Täällä on helppo liikkua kaikkialle ja etäisyydet ovat hyvin kohtuulliset, lapsia ja vanhuksiakin ajatellen.

Hotelli itsessään oli aivan ihana. Huoneet ovat hyvin siistit, kauniit ja erittäin tilavat. Hinta per yö on siinä sadan euron kieppeillä. Hinta sisältää: majoitus, spa- ja saunakeskuksen rentoutusmaailman käyttö, terveellinen ja runsas aamiainen hotellin JOYCE-ravintolassa, pullovesi, pääsylippu vapaasti valittuun Tarton yökerhoon, jos vielä haluaa käydä katsastamassa Tarton yöelämän, joka on kokemisen arvoinen sekin.

Aamiainen on monipuolinen ja runsas. Aamiaishuone oli varmasti yksi kauneimmista ja viihtyisimmistä, joissa olen ollut.

Koska olen ajoittain aikamoinen nautiskelija en voinut sivuttaa tilaisuutta hypätä kylpylän hemmottelevaan hetkeen.
Täällä oli lämpötila säädetty ihanan trooppiseksi +30 paikkeille.
Kylpylästä löytyi toinen toistaa kauniimpia soppeja, joihin oli mukava istahtaa uintihetken päätteeksi.
Myös erilaisia altaita ja saunatiloja löytyy varmasti moneen makuun.
Ehdottomasti suosittelen testaamaan suolahuoneen, joka sai matkaseurueelta varmasti arvosanan10+

Matkakohteena Tartto on ihana ja tekemistä ja kokemista riittää useammaksikin päiväksi.
On kulttuuria, hemmottelua, ostoksia, kauniita maisemia ja lapsillekin löytyy taatusti monenmoista tekemistä.
Yksi minua sykähdyttävimmistä paikoista oli ehdottomasti Aparaaditehdas, jonka rouhea tyyli jätti sydämeeni pysyvän jäljen<3

Vanhassa tehdasrakennuksessa, jossa neuvostoaikaan valmistettiin jäähdytyslaitteita, salaisia sukellusveneosia ja jälkien peittämiseksi toimimattomia sateenvarjoja ja vetoketjuja. 1970-luvun keskellä tehtaassa työskenteli noin 1500 henkeä. Tehtaassa oli oma terveyskeskus, jossa oli sauna ja uima-allas, ruokala ja useita hallintorakennuksia. Vuonna 2006 Aparaaditehasin osti ABC Kinnisvarateenuste OÜ, jonka omistuksessa se on edelleen. Vuodesta 2014 keskusta on muokattu kulttuuritehtaaksi, jossa jo nyt yhdistyvät luovat yrittäjät, taiteilijoiden studiot, suunnittelijoiden ateljeet ja viihde. 

Samalla kun käyt vierailemassa Aparaaditehtaassa, suosittelen nauttimaan Aparaat ravintolan herkkuja.
Minä valitsin listalta Brushettaa, kanaa ja suklaakakkua, ne kaikki olivat aivan erinomaisia ja suussa sulavia ja hinnaltaan murto-osan suomen ravintoloihin verrattaessa.
Myös ravintolan tunnelma ja palvelu ansaitsi täydet pojot, joten suosittelen laittamaan tämän korvan taakse.

Ihan Aparaaditehdaksen kulman takana löytyy Paino- ja paperimuseo, joka oli ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka.
Täällä on mahdollista osallistua opastetulle kierrokselle, kuulla sen historiasta, nähdä ja kokeilla paperin valmistusta sekä tehdä oma muistivihko, joka on aivan ihana kokemus!

Kotiin viemisiksi kannattaa ostaa kierrätetyistä kirjoista tehtyjä uniikkeja muistivihkoja, jotka ovat erittäin kauniita.

Kuten huomata saattaa, mihin tahansa Tartossa kuljet, et voi olla huomaamatta upeaa taidetta, joka näkyy kaikkialla. Olisin voinut kulkea kujia pitkin mittaamattoman paljon ja vain ihastella näitä maalauksia, jotka jokainen kertoi tarinoita menneiltä ajoilta.

Vaikka vielä olisi teille paljon kerrottavaa Tartosta, on tähän väliin pakko jo tehdä stoppi, koska tämä postaus ei lopu ikinä, jos luettelen kaikki ne ihanat paikat missä kävimme, ja ladon ne kaikki kuvat, jotka muistikortille kertyi. Mutta laitan vielä yhden pienen postauksen tämän jälkeen, jossa kerron vielä ne must paikat, joissa on vaan pakko käydä

Sillä välin voitte vilkaista meidän reissuvideomme, jossa pääsette vähän toisella tavalla matkaan mukaan!

The post Postikortteja Tartosta appeared first on Nelkytplusblogit.

Mä olen aivan rakastunut tähän paikkaan. Hangossa on niin paljon sitä samaa kotoisaa fiilistä kuin Porissa. Tulee mieleen Reposaari ja Yyteri. Ja nämä maastot tuntuvat niin kotoisalle. On rantaa, on hiekkaa ja havupuita.

 Meidän ensimmäisenä aamuna täällä lähdimme kuuden jälkeen Tamin kanssa lenkille. Huokailin ja ihastelin, otin kuvia ja fiilistelin. 

Täällä on niin kaunista! Ja rauhallista. Tähän aikaan vuodesta. Kesällä varmasti menoa ja hässäkkää riittää, mutta tykkään että on rauhallista. 

Pikkukoira on ollut ikionnellinen kun ollaan lomalla ja tehdään juttuja yhdessä koko ajan. Sen ainoan hetken mitä hän nyt on täällä ollut yksin, olin eilen kun kävimme juomassa Birgitan synttäreiden kunniaksi lasit kuohuvaa.

Eilen kävimme Hangonkylän satamassa, På Krogenissa kalakeitolla. Käveltiin ja otettiin kuvia ja ihasteltiin upeita maisemia.

Tami on oppinut oikein kahvilakelpoiseksi koiraksi ja hänestä on kuoriutunut varsin reipas seurakoira myös tähän tarkoitukseen. En olisi ikinä uskonut että hän pysyy paikallaan, mutta näin sitä vain koira oppii koko ajan kun vain mennään ja tehdään. Ja kun pitää muutaman nakin käsilaukussa

Kalakeitot oli aivan ihanat ja ollaankin täällä tehty nyt lomalla niin, että kerran päivässä syödään ulkona ja muuten laitetaan ruuat itse. 

Tamia kyllä väsytti eilisen aamupäivän retken jälkeen. Hän veti kunnon unet. Ja me taas käytiin viereisessä Regatta hotellissa kilistelemässä Birgitan synttärien kunniaksi iltapäivällä. Tami sitten huili sen reilun tunnin täällä ja taas oli virtaa. 

Loma on ollut juuri tällaista rentoilua mitä ajateltiinkin sen olevan. Korkkarit vaihtui samantien pois ja olohousut takaisin jalkaan. On ulkoiltu ja levätty ja molempina iltoina menty nukkumaan jo kymmenen aikaan. Kiva oli eilen vähän laittautua, mutta muuten on menty hyvin rennosti. 

Eilen oli kaunis ilta ja koiraa ulkoiluttaessa tulee näitä maisemiakin fiilisteltyä jokaiseen vuorokaudenaikaan. Kaunista on!

 Olen kyllä niin rakastunut tähän paikkaan ja tänään aamulla selasin asuntojen myynti-ilmoituksia. Mitä täältä Hangosta löytyisi.. Ihana olisi olla oma kesäpaikka täältä. Golf -kenttäkin löytyy ja nämä maisemat nyt vaan ovat niin upeat. Ja pikkukoira viihtyy. Tänään olisi ohjelmassa kylpylää menoa ja lisää rentoilua. Ihania pyhien jatkoja teille kaikille!

The post Lomatunnelmia Hangossa appeared first on Nelkytplusblogit.

Nyt on kyllä ollut mitä upein aurinkoinen sää ja siitä olen saanut lomalla ollessani nauttia. Olen ollut tehokas ja neulonut valmiiksi valkoisen neulepaidan, jossa on baby alpakkaa ja merinovillaa. Lanka on Drops Sky ja jestas, miten suloisen pehmeää se on. Neuloessani tätä paitaa, olin suunitellut hiukan erilaista miehustaa, mutta sitten huomasin taas arvioineeni langan menekin vääriin ja aloin inspiroimaan, kuinka piristää neulepaitaa, ilman lankaa. Sehän ei ollutkaan ihan helppo juttu, koska langoista ei ollut apua, siis niistä, mitä minulla oli varastossa. Eikä tähän mikä tahansa lanka olisi sopinutkaan. Tarvitsin siihen jonkun katseenvangitsijan ja sen pitäisi kuitenkin olla valkoinen. Pitkään hameeseen, jossa oli leo-kuvioita, olin käyttänyt aluskankaana sifonkia ja sitä pilkotti sopivasti juuri laatikon välistä, aivan kuin se olisi pyrkinyt esittelemään itseään. Kiskaisin siitä palasen esille ja mietin, että mitä jos sifongista kokoaisi röyhelön paidan pääntielle. Off the shoulder paita tästä oli joka tapauksessa tulossa, mutta tuota röyhelöä olin suunnitellut siitä langasta, mutta suunnitelmathan voivat muuttua. Miten kauniisti tuo röyhelö asettuikaan paidan pääntielle jo heti somistamisen vaiheessa ja innostuin siitä sen verran, että rypytin ja ompelin sen välittömästi paikoilleen. Onneksi tuli taas mokattua, joten tulikin keksittyä parempi ratkaisu ja paidasta tuli persoonallinen. Vaikka se onkin alpakkaa ja merinoa, niin se oli yllättävän mukava kaupungilla ollessani. Ei siis ollut lainkaan kuuma, kun sitä aluksi pelkäsin. Toki tämä on enemmän keväinen paita, jolloin säät eivät vielä niin kovin lämmitä. Mutta voi tämän pukea ylleen kesällä myös valkoisen topin kanssa, jolloin topin olkaimet saavat näkyä. Kesäillat saattavat olla viileitä ja kun on neulepaita kaverina, se ei kuulosta lainkaan hullummalta idealta. Neulepaita saa olla aika istuva, joten omaan S-kokoon ei sitä lankaa mennyt viittä kerää enempää. Langassa on 190 metriä ja käytin siihen nelosen puikkoja. Arvatkaapa mitä löytyi, kun aloin järjestelemään lankojani? No siellä olikin vielä yksi kerä tätä valkoista lankaa, jota en vain ollut huomannut. Vähän huvitti, mutta parempi tästä tuli ja myös kiva idea, kuinka piristää neulepaitaa. Miksei ideaa voisi sovitella vaikka vanhaan neulottuun paitaankin. Leikkaisi vain pääntien isommaksi tuohon olkapäiden kohdalle ja huolittelisi sen koneella. Silloin voisi pääntielle myös ommella kuminauhan röyhelön alle, jotta paita pysyisi paremmin päällä. Tähän neuleeseen ei kuitenkaan kuminauhalle ollut tarvetta. Kevääseen ja kesään sopii hyvin myös ohuenohut neule, jonka neuloin muutama vuosi sitten. Vaaleanpunaista hattaraneuletta onkin käyty kiitettävästi lukemassa. KUINKA PIRISTÄT NEULEPAITAA OHJE Luo 90 s ja neulo etukappaleeseen joustinneuletta 2 o, 2 n 6 cm ja neulo sitten sileää oikeaa neuletta kainaloihin asti. Minulla neuleen pituus on neuleen helmasta kainaloon 37 cm. Tee kainalokavennukset molemmin puolin samaan aikaan. Kavenna ensin molemmissa reunoissa 3 s ylivetokavennuksin, tee toinen puoli kavennuksesta nurjalla, mutta muut kavennukset tämän jälkeen aina oikealla, neulo 2 o ja sitten tee ylivetokavennus. Kun olet neulonut kappaleen loppuun, tee 2 o yhteen kavennus, kun silmukoita on puikoilla enää 4 ja neulo sen jälkeen 2 o. Jatka näin 9 kertaa ja nurjalla neulot aina nurin kaventamatta. Jätä silmukat odottamaan ja neulo takakappale samoin. Hihat neulotaan seuraavasti: Luo 40 s ja neulo joustinta taas 6 cm. Neulo sileää ja lisää molemmissa reunoissa joka 4. krs 30 silmukkaa yhteensä. Lopussa sinulla on 70 silmukkaa ennen kavennuksia. Neulo kainalokavennukset, kun pituutta hihalla on 47 cm ja kavenna ensin taas 3 s molemmissa reunoissa ja sitten seuraavilla kerroksilla oikealla puolella samoin kuin etu- ja takakappaleissa, yhteensä 7 kertaa. Jätä silmukat odottamaan ja tee toinen hiha samoin Yhdistä ommellen tai virkkaamalla sivusaumat ja hihansaumat sekä yhdistä kainaloaukot neuleeseen. Kerää silmukat samalle pyöröpuikolle ja neulo yksi kerros sileää ja seuraavalla kavenna ylivetokavennuksin aina 7 silmukan välein. Seuraavalla kerroksella kavenna 6 silmukan välein jne. Kavenna näin samassa kohdassa aina seuraavilla kerroksilla, joten lopuksi kavennusten väliin jää vain 3 silmukkaa. Neulo vielä 4 krs sileää ja päättele sitten kaikki silmukat ylivetokavennuksin. Leikkaa sifonkia noin kaksinkertainen määrä pääntiehen nähden pituudessa ja leveydessä 6 cm kaistale ja ompele päät yhteen. Huolittele reuna ja päärmää toinen reuna. Taittele vekit ja neulaa ja harsi ne pääntielle ja sovita. Minä olen huono tuossa harsimisessa, joten vekkaan samalla kun ompelen ja ta-daa se sopii, tai sitten ei ja se pitää purkaa. Ole siis viisaampi kuin minä. Mikäli ohjeessa on kysyttävää, niin kysy ihmeessä täällä blogissa, jotta voin auttaa.

The post KUINKA PIRISTÄÄ NEULEPAITAA appeared first on Kristallikimara.

The post KUINKA PIRISTÄÄ NEULEPAITAA appeared first on Nelkytplusblogit.

Kyllä se sattuu, ei siitä pääse mihinkään.

Lähteä nyt pois paratiisista, josta on haaveillut vuosikausia.

Saarelta, missä on menneinä vuosina tutustunut verrattoman upeisiin ihmisiin.

Paikasta jossa on saanut ympärilleen perheen jos toisenkin. Useammankin.

On ollut jamiperhettä, frisbeegolfperhettä, Suomiperhettä, naapuriperhettä, menneitä naapuriperheitä, eläinystäväperheitä, Phanganperhettä, ja monen moisia muitakin lössejä.

Sitten vielä kaikki ne mukavat elämäntapataiteilijat, joihin on tutustunut näitten yllämainittujen porukoitten kautta.

Bye bye Samui<3

Ihan parasta on ollut myös lapsuuden aikaisten ystävien tapaaminen juuri Samuilla. Siis niitten tyyppien, joita ei ollut ‘ehtinyt’ tavata vuosikymmeniin.

Aivan superhienoo!

Samui kyllä tarjosi parhaimmat puitteet lämmitellä haalituneita tai olemattomia ihmissuhteita.

Sillä tiedättekö, Samui on täynnä elämää.

Samui on rauhaa. Samui on mitä vaan.

Samui on toki myös hermoromahdusta. Moni asia on mitä sattuu ja asiat tapahtuvat sitten kun ne tapahtuvat. Omalla ajallaan, ei silloin kun itse haluaa.

Samui opetti mielenrauhaa, ainakin välillä. Silloin kun muisti kiireen keskellä hengittää syvään.
Melko syvälle sisuksiin piti kyllä henkeä välillä vetää.

Näin muutama päivä Samuin jälkeen mieli on haikea ja ikävä aika kova. Kaikkia teitä, ja heitäkin.

Tällä hetkellä puhaltaa kuitenkin kylmemmät uudet tuulet, ja niitten mukana seilaa myös Thaimaanrannan maalarit.

Mihin tuulet tulevaisuudessa kuljettaa, sitä ei tiedä vielä kukaan.

Tällä hetkellä ankkuri on kuitenkin laskettu Kemiönsaaren rantavesiin.

Plai Leamin kaunista temppeliä

Viime päivät Samuilla vietettiin Songkranin merkeissä

Kemiönsaari

Kyllä nimittäin hippasen jännitti, käännynkö kannoillani uuden talon pihalla. Vai ihastunko kenties ikihyviksi.

Valtava punamultainen piharakennus on ihana ja täynnä aarteita.

Asuinrakennus mineriittipinnoillaan on sievä, mutta toivoo uutta ulkokuorta. Laudoitusta ja punamultaa pinnoilleen, sitten joskus ja ajan kanssa.

Vanha omenapuu seisoo juuri siinä missä toivoinkin. Tuvan ikkunan edessä, odottaen alleen paria valurautatuolia ja pöytää. Oksilleen ehkä pallolamppuja ja jonkun lyhdyn.

Vanhojen tammien rivistö pellon reunassa odottaa perunamaata mansikoitten kaveriksi.

Piharakennuksen vaaleansiniset pariovet toivovat taakseen kesäkeittiötä, missä voi ystävien kanssa viettää pitkiä pimeneviä iltoja.

Hiekkatien valtavat vanhat koivut kutsuvat kotiin. Koivujen välistä putsaamani vanha pensas vaikuttaa syreeniltä. Sellainen jos mikä kuuluisi ehdottomasti tällaiseen vanhaan pihapiiriin.

Kauniit väkkäräiset saaristolaismännyt ovat tunkeneet juurensa myös sinne tänne, joten kyllä täällä kelpaa olla.

Kattokaa mitä aarteita löytynyt!

Vanhan omenapuun alla juodaan vielä aamukahveja

Telkkarit ja tietokoneet ovat unohtuneet, sillä ympäröivät peltomaisemat ovat jo nyt tarjonneet viihdettä koko rahalla.

Kurkiaurojen möly taivaalla on ennakoinut pysähdystä pelloille. Kurki on muuten valtava ja komea lintu. Laumoissa varsinkin jopa häkellyttävä.

Koiratkin ovat päässeet riistan hurmaan. Välillä säntää rusakko lähipusikosta raivoisaan laukkaan, ja Salsa sekuntiakaan miettimättä perään. Boo ja Bumba on pidettävä kiinni, niitten karkureissu kun voisi kestää tunnin jos toisenkin. Ja todennäköisesti ne saisivat rusakon ahterista kiinni.

Mitä sille sitten tapahtuisi, en tiedä. Ei taida tietää Boo ja Bumbakaan. Yhtäkään metsään turhaan raadeltua jänöä en kuitenkaan halua.

Stressitasot ovat vihdoin romahtaneet, ja voin vakuuttaa että saaristolaiset ovat mukavaa porukkaa.

Lähinaapuri ei ehkä heittele serpentiiniä, kun Boo karkureissuillaan käy ensi töikseen mylläämässä heidän kukkapenkit. Ehkä shih tzu -vanhus Topin tuoksuu vetää puoleensa.

Muutamaan päivään saarella on mahtunut paljon. Juuri käytiin ihmettelemässä pellolla uhittelevaa hirviparivaljakkoa. Niitten perään Salsa ei sentään uskaltanut lähteä. Boo olisi kyllä mennyt, mutta vielä remmien mekaniikat kestivät.

Tähän pisteeseen taivallettiin pitkä, hikinen matka.

Kaikki oli yhtä suurta kysymysmerkkiä aivan loppumetreille asti. Vaikkei heikoimpia ollakaan, meitäkin hirvitti.

Juuri nyt elämä maistuu erityisen hyvältä.

Sinisten ovien taakse tulkoon kesäkeittiö

The post Ankkuri nostettu – ja laskettu appeared first on Nelkytplusblogit.

Heippa hei kaikille ♥

Mulla sydän on ollut pakahtua tästä kaikesta auringon paisteesta, kevään tuoksuista ja pihamaalla lumen alta esiin tulevista tuttavuuksista mitä olen käynyt kiertelemässä ja ihmettelemässä ♥
Mä en tiedä miten olen voinut elää ilman tätä kaikkea monet vuodet ja nuorempana en ollut niin kiinnostunutkaan pihasta ja puutarhasta kun oli kädet täynnä lapsia! Nyt olen!
Suorastaan ahmimalla luen puutarha aiheisia lehtiä ja googlettelen ideoita mitä ihmettä tuonne suloisen pieneen ikiomaan kasvihuoneeseen voisin laittaa kasvamaan.

Kevään ensimmäinen puutarhalla käynti on aina täynnä tunnetta. Se ensimmäinen hengenveto astuessa kukkien keskelle on huumaava. Vaikka vielä on puutarhalla paljon tyhjää ja hyllyt odottaa lisää kukkia myyntiin on pikkupakkasia kestävät orvokit uskollisesti siellä jo valmiina istutushommiin ♥ Lisäksi mukaan lähti kauniita lemmikkejä ja uusi tuttavuus patjarikko. Tästä tuli heti yksi suosikeista, niin kaunis ja jotenkin herkkä. 

*Patjarikko on matalakasvuinen maanpeittoperenna, joka muodostaa kukkamattoja valkoisin, vaaleankeltaisin, ruusunpunaisin tai karmiininpunaisin kukin.

Meillä tämä pääsi kuitenkin pihalta löytyneeseen vanhaan pataan, loppujen lumien sulaessa täytyy tälle ihanuudelle etsiä paikkaa pihalta mihin pääsee levittäytymään jokavuotiseksi iloksi ♥

Joka vuosi orvokkeja täytyy päästä istuttamaan ulos jo huhtikuussa. Jos oikein uhkaa mennä hallan puolelle, nostelen näitä iltaisin sitten suojaan ja aamusta taas esille. Mutta hyvin on minulla orvokit kestänyt joka vuosi pitkälle kesään paleltumatta! Orvokki tuo ensimmäisenä kevään terassille tai pihaan ♥

Kynnen aluset mustina mullasta, auringon lämpimästi paistaessa, on ihan parasta terapiaa mielelle. Voi ette usko, miten rakastan lokkien kirkunaa, se tuo ehdottomasti mieleen kesän ja veden liplatuksen. Kaikki lumen alta heräävät tuoksut ja ensimmäiset pörriäisten surinat, voi kuinka onnellinen ihminen voi ollakkaan tämmöisistä asioista!!!

Siellä se vielä tyhjänä nököttää, mutta ei kauaa, kun ensimmäinen idea ja oikeat kalusteet löytää sinne tiensä. Pieni sievä ikioma kasvihuone ♥ 
Kasvihuoneen takana on lavoja missä kasvaa myös ainakin persiljaa ja mansikkaa, kaikki on niin jännittävää kevään edetessä, kun ei vielä tiedä mitä kaikkea putkahtelee esiin lumen alta! Kauniisti ja huolella on onneksi tätä pihaa hoidettu, niin tästä on hyvä sitten jatkaa ja tehdä pikkuhiljaa omannäköistä ja makuistakin!

Kyselin instan kautta mikä se tämä ihastus sitten onkaan ja luulin ruusuksi… No onneksi minulla on alan ammattilaisia siellä seuraamassa ja kertoikin minulle tämän olevan mahonia. On kiva saada kaikille oikeat diagnoosit jolla tietää näitä sitten edes jotenkin hoitavansa
Nyt jäädään vaan odottelemaan kauniita kovasti kasvavia kukintoja!

 
Tässä kuvassa näkyvässä piharakennuksessa on myös jotain semmoista mistä vaan monet vuodet haaveilin ja huokailin unelmoiden muiden blogien postauksissa, nimittäin tuleva kesähuone. Sen sisustusta ja maalamista tässä kovasti suunnittelen, katselen ideoita netistä ja täytyy lähteä etsimään yhdelle seinälle tapettia. Tarkoitus olisi että siellä voisi myös kesäisin yöpyä, joten täytyy miettiä miten kaikki saa toimimaan pieneen huoneeseen. Mutta en malta odottaa, kun se on valmis. Taas yksi huone/oleskelutila lisää nauttia tästä kaikesta ♥

Ulkoterassikin on saanut paviljongin ja kalusteet sekä uuden grillin. Miehelle grillaus on kesän lempi harrastuksia ja meille se sopii vallan mainiosti. Se että saa kattaa pöydän ulos terassille auringon paisteeseen ja nauttia ulkoilmasta, ei ole mitään sen ihanampaa ♥ 

Me ollaan täysin myyty tälle rintamamiestalolle, hyvään makuun vanhanajan tunnelmalle, ikiomalle pihalle ja omalle rauhalle että juuri tällä hetkellä ei ole mitään mitä elämältä puuttuisi ♥
Toki perhe ja terveys on niitä asioita mistä pitää kiinni viimeisenä, mutta toivotaan että tämä onni säilyisi ja jatkuisi pitkän aikaa, koska kuitenkin kaikki loppujen lopuksi hyvässä elämässä koostuu tavallisesta arjesta ja asenteesta mistä asioista se onni loppujen lopuksi tulee ♥ 

 
P.S Ja eihän nämä postaukset sen vilkkaammin synny tänne blogiin, kun ei malttais istua koneen ääreen joka päivä vaikka toisaalta tämäkin on se rakas harrastus josta ammentaa voimaa arkeen. Kirjoittaminen on tärkeää minulle, mutta tuo instagram on nopeudessaan niin houkutteleva että sinne on helppoa heittää ajankohtaiset päivitykset nopeasti. Kiitos tänne tulevista kommenteista, ne on AINA IHAN VALTAVAN IHANIA LUKEA ♥ 

Kiitos seuraajat instagramissa, teitä on tullut sinne tasaiseen tahtiin koko ajan lisää ja tarinoiden seuraajat on tuplaantunut kevään aikana ♥ Jatketaan siin näin, ilman stressiä!! Ihanaa aurinkoista pääsiäistä. Meillä syödään suklaata, juodaan alkoholitonta skumppaa, grillataan ja katetaan pöytä terassille ekaa kertaa sekä lämmitetään pihasaunaa taas ♥ ♥ ♥ Moikka!!!

The post Aurinkoista pääsiäistä :) appeared first on Nelkytplusblogit.

  

The post Pääsiäistä appeared first on Nelkytplusblogit.

Olen ihminen, joka pitää järjestyksestä. Ei niin, että joka puolella pitää olla “tiptop”, mutta sekaisuus aiheuttaa minulle pienimuotoista ahdistusta. Minulle on tärkeätä, että kodin yleisilme on siisti, mutta  työhuoneessani oli jo pidemmän aikaan vallinnut melkoinen kaaos. Nyt pääsiäislomalla oli oiva mahdollisuus käydä siivousurakan kimppuun.

Huoneeseen oli kerääntynyt yhden asunnon stailauksen jälkeen epämääräisiä kasseja ja työpöytä pursusi työn alla olevia ja jo selvitettyjä papereita.
Huone näytti enemmän varastolta kuin työhuoneelta ja tälle oli tehtävä jotain.

Minulle työskentely kaiken sekamelskan keskellä ei oikein houkuttele. Tarvitsen tilaa ympärilleni ja nyt sitä ei enää ollut.
Työhuoneeni ei ole suuren suuri ja säilytystilaa on vähänlaisesti. Työpöytäni on iso, mutta sille kasaantuu myös helposti erilaisia paperipinoja.
Yleensä minulla on tapana selvittää työpöytä siistiksi, kun olen saanut jonkun asian valmiiksi, mutta ilmeisesti keskeneräisiä asioita on ollut viime aikoina liian paljon ja homma oli suoraan sanottuna levahtanut käsiini.

 

The post Selätetty kaaos työhuoneessa appeared first on Nelkytplusblogit.

Pääsiäisterveiset maalta.

Täällä ollaan Tamon kanssa leikkimässä ja pääsiäisherkuista nauttimassa. Aamiaispöydässäkin on ollut babaa ja pashaa.

Luonto on riehaantunut lämmöstä, ruoho kasvaa miltei silmissäja kukkapenkitkin jo tehottavat

Luonto on riehaantunut lämmöstä, ruoho kasvaa miltei silmissäja kukkapenkitkin jo rehottavat.

Viikon eläin on tietysti pääsiäispupu. Rusakkoja näkee taas siellä täällä talven jälkeen jolloin ne tuntuvat häviävän näkymättömiin. Ruohoa puputetaan niin, että aika lähelle pääsee hiipimään.

Muutakin kuin pääsiäisruokaa on tullut syötyä viikon sisään; viime ssunnuntaina lounastimme Siipan kanssa Italian kauppakamarin kutsumana  ravintola Baccossa Calabrian herkkuja maistellen ja Sillä Sipuli-blogin Merituulin ja Jukan kanssa ruoasta ja matkoista rupatellen. Pizzan päälle voi laittaa vaikka kalaa ja appelsiinia calabrialaiseeen tapaan, tämä menee taas sarjaan “kuulosta oudolta, maistuu hyvältä”!

Miten viikkosi on sujunut, oletko päässyt nauttimaan kauniista säästä? Onko sinulla jotain pääsiäisperinteitä?

The post Viisi viikon varrelta appeared first on Nelkytplusblogit.

Meillä oli tänään tyttöjen kanssa ensimmäinen brunssi lasiterassilla. Brunssi tai aikainen lounas, kumpi vaan. Ja ihan simppeli perus sellainen, ihan vaan siksi että kerrankin on aikaa. Vaikka yöt ovat edelleen kylmiä, lasiterassilla tarkenee hyvin aamupäivästäkin, kun aurinko kääntyy terassin suuntaan.

Tarjolla oli  shakshukaa (taas kerran, koska minun suosikki), maalaisleipää ja crepeksiä kermavaahdolla ja hillolla. Muuta ei oikeastaan tarjolle tarvitse laittaa, sen verran täyttävää tarjottavaa nämä.

Lisää kuvateksti

Kattauksesta tulikin yllättäin aika hempeän vaaleanpunainen. Mutta sehän sopii.

Nyt kun meillä täällä Suomessa on todella upea auringonpaiste, niin Espanjassa meidän huudeilla on kuulemma  satanut kaatamalla vettä. Mieheni on ostanut sinne  nyt jopa työtuolin ja mikä siellä on töitä tehdä rauhassa, vaikka vähän vettä sataakin.

Minä taas olen jaksanut tuolla brunssin voimalla tehdä kotona niitä pihatöitä. Ihana kivaa ja rentouttavaa hommaa sekin.

Rentouttavaa pääsiäisen jatkoa <3

The post Ensimmäinen lounas terassilla appeared first on Nelkytplusblogit.