Toissa viikolla kerroin kuinka olin pitkästä aikaa selaillut vanhoja suosikkikeittokirjoja. Donna Hayn kirjoista tai ainakin niiden inspiroimana kokkailimme parikymmentä vuotta sitten lukuisia kertoja rakkaan, jo edesmenneen ystävän kanssa viikonlopun kahden hengen kokkikerhossamme. 

Australialaisen keittiöguru Donna Hayn reseptit ovat helppoja ja ne tuntuvat edelleen raikkailta. Yksi ikisuosikeistani kesäisin on Donnan reseptillä tehty vadelmakeikauskakku. Donna Haylla on tietysti oma Donna Hay Magazine ja useita hänen lukemattomista keittokirjoistaan on käännetty suomeksikin.

Selailusta jäi mieleen etenkin leivänmuruilla silattu oliivipastaa. Nopeasti valmistuva, simppeli resepti, jota voi tehdä kun kotona ei ole “mitään”. Meillä kotona on kuitenkin aina pastaa, valkosipuleita, sitruunaa, leivänkannikka ja oliivejakin silloinkin kun kaapit ovat muka “tyhjiä”. Tuoretta rosmariinia ei ollut, mutta kuivattuna rosmariinia löytyi. Sitruunankuori antaa yksinkertaiseen reseptiin kivaa raikkautta.

450 g tuorepastaa tai kuivattua pastaa
2 rkl oliiviöljya
2 1/2 dl tuoretta leipää murenneltuna
1 rkl oliiviöljya, lisäksi
3 valkosipulin kyntta
2 rkl rosmariinin lehtia
2 tl raastettua sitruunankuorta
2 1/2 dl oliiveja
rouhittua mustapippuria

Lisää pasta kiehuvaan veteen ja keitä ohjeen mukaan kunnes pasta on kiintean kypsää. Kuumenna sillä aikaa 2 rl öljyä paistinpannulla kovalla lämmölla. Lisää murenneltu leipä ja paahda samalla sekoittaen 2-3 min tai kunnes murut kullanruskeita. Siirrä sivuun odottamaan. Pyyhi pannu puhtaaksi ja kuumenna 1 rl öljyä. Lisää valkosipuli ja kypsenna 1 min tai kunnes sipuli on hieman ruskistunut. Lisaa rosmariini, sitruuna, oliivit ja pippuri ja kypsennä 2-3 min, niin että ainekset ehtivät kuumentua. Kääntele oliivi-mausteseos lämpimän pastan joukkoon.

The post Donna Hayn oliivi-valkosipulipasta appeared first on Nelkytplusblogit.

RAVINTOLA TAVOLÀTA

Grande Assortimento di Antipasti eli Keittiömestarin iso lajitelma päivän antipasteja

Pappardelle al Cinghiale
Pappardellepastaa ja villisikapyöryköitä tomaattikastikkeessa.

Ja seuraavaksi siirryttiin kalaan.

Spigola fritta e melanzana fritta / Paistettua meriahventa

Tiramisù alla Tavolàta 

The post Italian makuja Silja Linen laivoilla appeared first on Nelkytplusblogit.

Tässä kuvassa sitä ollaan matkahuumassa, menossa kohti Tallink Megastar laivaa ja matkaten kohti Tartoa. Autolla satamasta on hieman alle 3-tunnin ajomatka Tartoon ja toki linja-autollakin pääsee mukavasti. 

Kansainväliset bussiyhteydet: Lux Express ja Ecolines

Kotimaan bussiyhteydet: Reitit, hinnat ja aikataulut

Tallinnan linja-autoasema (Tallinna Bussijaam)

Lastekodu 46, puh. +372 680 0900

Blogijutun lopussa vielä kunnon infopaketti.

Matka taittui molempiin suuntiin rentouttavasti Tallink Megastar Bussiness-luokan antimista nauttien. Suosittelen lämmöllä mys Megastarin Comfort Loungea, jossa on rauhallista matkustaa, jos on  nauttinut vaikka Tallinnan matkalla runsaan illallisen tai lounaan paikan päällä, mutta haluaa menomatkasta nauttia rauhallisessa tilassa.

COMFORT LOUNGE

Pienestä lisämaksusta* nautit rauhallisen Comfort Loungen mukavuuksista! Comfort Lounge on kannella 8 sijaitseva erillinen alue, jossa on tarjolla 1.3.2019 alkaen uudistunut valikoima purtavaa, mm. leipää ja leikkeleitä, sekä alkoholittomia juomia ja sanomalehtiä luettavaksi. Comfort Loungessa on myös mahdollisuus katsoa TV:tä sekä käyttää wifiä ja sähkölaitteiden latauspisteitä.

KATSO 360° NÄKYMÄ COMFORT LOUNGESTA →

TUTUSTU COMFORT LOUNGEN RUOKA- JA JUOMATARJOILUIHIN →

* Star-luokan -lippuhintaan lisätään Comfort-lisämaksu 24 €/hlö/suunta, 0-5-vuotiaat veloituksetta. Lisämaksun osuudesta myönnetään vain yrityssopimusalennukset (ei Club One -alennusta).

Voit myös ostaa lisämaksusta nopeamman WiFi Premium -internetyhteyden Star-luokkaan tai Comfort -luokkaan (Business Loungessa kuuluu hintaan).

Reissussa onni on matkalla vessatauko, mutta jos haluat nauttia matkan varrella antimia, niin tämä Hollyfood ravintola oli oikein vallan tyylikäs ravintola. 

Saavuimme Tartoon ja ja hotelliamme, V Spa and Hotel kylpylähotellia vastapäätä oli näin näin hieno seinämaalaus. 

Yö hotellissa maksaa n. 1oo-125e yö, mutta huoneet ovat todella tilavat ja niihin mahtuu reippaasti neljä henkilöä ellei viisikin. Jos kaipaat nimenomaan kylpylälomaa, niin tässä on mitä siistein ja myös  varsin upea hotellivalinta. Muitakin hotelleja toki löytyy runsaasti. 

Ihastuin Tartoon ensisilmäyksellä, tuli tunne jostain täysin uudesta ja erilaisesta. Mix Riiasta, Tallinnasta ja Liettuasta ja silti omanlaisensa kaupunki. 

Kuvia tässä blogijutussa on runsaasti, mutta en halunnut jättää oikeastaan mitään pois, enkä tällä kertaa halunnut jakaa tätä matkaa moneen osaan täällä blogissa. Joten toivottavasti jaksatte nauttia runsaasta kuvamäärästä.

Hotelliin asetuttuamme lähdimmekin heti tutustumaan Aparaaditehas alueseen, joka muuten on samojen omistajien, kuin Tallinnan Telliskivi. Kyseessä on neuvostoaikainen entistä kunnioittaen restauroitu vanha tehdasalue. 

Alueelta löytyy leipomoa, ravintolaa, kirpputoria, kahvilaa, ravintoloita, putiikkeja ja vaikka mitä. Kesällä tehdasalue on mitä oivallisin alue erilaisille festareille ym. 

Kuvan kissa on Aparaaditehas alueen kissamaskotti, joka on oikeasti olemassa ja jonka bongasimmekin ikkunalaudalla vilttien päällä loikoilemassa. Kissataidetta löytyykin monesta paikkaa alueella. 

Siinä hän on, paikallinen nähtävyys ja maskotti.

Seuraavaksi suuntasimmekin Printing and Paper Museum eli Paino-ja paperimuseoon, jossa pääsimme tutustumaan paperin ja painattamisen historiaan ja tehden myös ikiomat vihkot. Täälläkin oli eläinsuojeluyhdistyksestä hankittu oma kissamaskotti. 

Niin kiva vierailukohde myös lapsiperheille. Tartossa huokuikin kaikkialla aivan erilainen fiilis, kuin esimerkiksi Helsingissä. Lapset ovat kaikkialle erittäin tervetulleita ja lapsiperheet on otettu hienosti huomioon. 

Oman vihkon tekemisen jälkeen menimme nauttimaan illallista Restaurant Aparaatiin. Ruoka oli aidosti taivaallista jokaista suupalaa myöten ja myös todella edullista. Nautin perunahummusta ciapattaleivällä, kanafilettä thaikastikkeella ja jälkkäriksi minttu creme brulee, joka oli ihanan raikas, eikä lainkaan makea. .

Vielä pieni iltakävely ja oluttasting, tosin join limukkaa. Oluttastingissä neljän pullon tasting kustansi 6e. 

Ensimmäisen päivän jälkeen oli ihana mennä nukkumaan erittäin mukaviin sänkyihin. 

Aamiainen oli todella runsas ja maittava ja löytyi lattekone, jolla on itselle iso merkitys ja lettujakin oli mm. saatavilla. Taivaallista oli mm. paistetut herkkusienet. 

Sitten aah kylpylään sulattamaan aamiaista. Souliinan kanssa vain lilluimme, mutta suolahuonetta mm. kehuivat kaikki siellä käyneet. 

Oli aika sanoa hyvästit hotellihuoneelle ja lähteä tutustumaan Tarton vanhaan kaupunkiin, joka on henkeäsalpaavan kaunis. Maasto ei olekaan enää täysin tasaista vaan löytyy kumpuja, laajalti puistoalueita ja lukemattomia upeita vanhoja rakennuksia, tenniskenttää ja vaikka mitä. Myös ehkä kauneimmat leivokset joita ikinä olen nähnyt ja joita valitettavasti emme tällä kertaa ehtineet nautiskella.

Antonius Courtyardilla oli myös erilaisia käsitöitä myytävänä, ravintolaa ja lasten leikkialuetta mm. Muutenkin Tartossa ehdin bongata kolme erilaista ostoskeskusta, joten monenlaista ostettavaa löytyy. 

Kävimme London Hotellin ravintolassa Restaurant Polpossa nauttimassa jälleen kerran mielettömän herkullisen aterian. Hinnat olivat 1/3 Suomen hinnoista. 

Seuraavaksi odottikin elämys, jota odotin kuin kuuta nousevaa, nimittäin Upside Down House.  Joka oli kyllä niin lysti kokemus, että oksat pois. Saunaa, pesukonetta, lastenhuonetta, keittiötä myöten kaikki oli ylösalaisin. Tuosta tuli muuten aika jännä tunne kroppaan ja kehon ja mielen oli aavistuksen hankala ymmärtää näkemäänsä. 

Vielä pikainen pyrähdys Eestin kansallismuseossa. Miten mieletön rakennus ja niin paljon kaikkea tulvillaan, että tuolla voisi viettää vaikka koko päivän. 

Onnellinen reissu takana ja takaisin laivalla. Meitä 40plus bloggaajiakin oli kutsuttu reissulle mukaan ja vasemmalla Beach House Kitchen Heli ja 40plus portaalin emo, Souliina ja ihan oikealla Sopusointuja Maarit. 

Tukholma, Tallinna ja Riika, kaupunkeja, joihin on aina ilo mennä, mutta kyllä seuraava  oma reissukohteeni tulee olemaan Tarto. 

Tarto jäi sydämeen lapsiystävällisenä, trendikkäänä yliopistokaupunkina, jossa vanhaa on kunnioitettu mitä kauneimmalla tavalla ja jossa uusi ja vanha kohtaa tyylikkäästi. Toki ne leivoksetkin jäivät niin mieltä ja kieltä polttelemaan ja jo niiden perässä on pakko päästä matkaamaan Tartoon uudelleen. Oman perheen kanssa autolla olisi kiva lähteä tai tyttöjengillä bussilla.

Kiitos, että jaksoit kahlata kaikki nämä kuvat tänne blogijutun loppuun. Mikä fiilis jäi sinulle Tartosta tai kutkuttaako lähteä myöskin Tartoon. Mitä aurinkoisinta viikonloppua kaikille. 

Ohessa vielä Vauhtimimmien video matkalta, joka kertoo mielestäni enemmän kuin tuhat kuvaa tai sanaa.

Videon alla vielä englannin kielellä runsaampi infopaketti Tartosta. 

The post Keväinen Tartto appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Nuotiopaikka pihan perällä appeared first on Nelkytplusblogit.

Huhtikuuni on jo useana vuonna alkanut Messukeskuksen perinteisillä Kevätmessuilla. Olen nyt neljättä kertaa messubloggaajanakin mukana. Kun lumet ovat sulaneet, pensaat alkavat puskea pieniä vihreitä silmujaan ja mustarastaan huilumaista lurittelusta voi nauttia iltaisin on ehdottomasti virkistävän inspiroivaa käydä vähän haistelemassa uusia trendejä messuilla.

Kevätmessut ovat vuodesta toiseen tapahtuma, joka virkistää kauneudellaan, kekseliäisyydellään sekä ihanilla kohtaamisilla messuhalleissa. Olen saanut monia uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia aikaan messuosastoilla ja muutamien kanssa ollaan ihan ystävystytty.

Ja mikä parasta yhdellä lipulla pääsee näkemään useita erilaisia tapahtumia: Kevätpuutarha, OmaMökki, Asu & Remontoi, Sisusta sekä Lähiruoka & Luomu. Messutarjontaa on siis laidasta laitaan ja mukana satoja kiinnostavia yrityksiä. Totta kai messuilta voi tehdä myös hankintoja niin halutessaan koska hyviä messutarjouksia löytyy paljon.

Minulla kertyi eiliseltä messuvierailultani reilut 700 valokuvaa. Ajattelin nyt ensimmäiseksi esitellä miltä Ideapuutarha-alueella näyttää. Koska itse en omista omaa pihaa minua kiinnostaa aina myös tutkia mitä uusia ideoita on parvekkeita varten loihdittu. Aloitetaan näistä ja jatketaan sitten muilla aiheilla myöhemmin.

Kevätmessut ovat avoinna 4.-7.4.2019 joten jos viikonloppuna ei ole ohjelmaa ota suunnaksi Messukeskus.

Viime vuonna Ideapuutarha alue oli Liisa Ihmemaassa -henkinen. Tänä vuonna samalta alueelta löytyy peräti neljä erilaista teemapuutarhaa: city-eko, joka pihan kotiapteekki, rakkausretriitti ja pihat lapsi- ja koiraperheille. Ideapuutarha alueen päällä on “vihreä iso kattokruunu”, joten alue on helposti löydettävissä hallista 6. Yritin ottaa kuvaa tästä ihanuudesta mutta yksikään niistä ei ollut riittävän hyvä päätyäkseen tänne blogiin.

Minusta tässä alueessa on parasta se, että alueelta pystyy suoraan poimimaan ideoita helposti omalle pihalleen. Tuotteista löytyy sekä saatavuus että hintatiedot heti paikan päältä. Aloitin tänäkin vuonna Ideapuutarha alueelta koska siitä on tullut minulle vähän tapa. Kiva startti messululle!

Ideapuutarha alueelta löytyy todella paljon keväisiä kukkia: tulppaaneita eri väreissä, perunanarsisseja ja keltaisia torvinarsisseja. Mietin muuten aina miettinyt miksi kutsumme valkoista narsissia perunanarsissiksi? Perunanarsissin tuoksu on todella ihana ja siitä tulee mieleen vähän hyasintti. Emmekö voisi kutsua sitä morsiuskruunuksi kuten kukan englanninkielinen nimi on?

Messukeskuksessa myös kirsikkapuut ovat jo kukassa samoin magnolia. Tunsin taas kaipuuta keväiseen Hollantiin ja Keukonhofin upeaan kukkaloistoon. Lissen kukkapuisto on aivan huikea joten ehdottomasti kokemisen arvoinen. Kotona on tänä keväänä ollut tulppaaneita tammikuun lopusta saakka viikoittain. Rakastan tulppaaneita!

City-eko -puutarha on joka pihan kotiapteekki, joka antaa ideoita siihen miten omaa terveyttä voi edistää kasvattamalla ja hoitamalla pihallaan erilaisia syötäviä kasveja ja yrttejä. Ihan herahti vesi kielelle kun katselin punaisia ja keltaisia tomaatteja. Lähiruoka omalta pihalta tai puutarhasta on ekologista ja ympäristöteko. Toki kasvattamista voi myös harrastaa omalla parvekkeellakin.

Rakkausretriittipuutarha on puolestaan rauhallisen meditatiivinen metsä-spa, jossa voi pulahtaa välillä paljussa nauttimassa vaikka lasin kuohuvaa. Täällä voi ihanasti rentoutua ja aistia ympärillä olevaa kukkaloistoa. Kauniit kukkivat orkideat saivat tänne myös vähän eksoottisenkin tunnelman. Nuo valaistut flamingot olivat myös hauskoja.

Lapsiperheen pihalla oli otettu huomioon lasten tarpeet. Helppoa tekemistä ja puuhailua vaikka hiekkalaatikolla tai uittamalla keltaisia ankkoja vedessä. Pienellä omalla kastelukannulla taapero oppii antamaan vettä janoisille kukille. Tällä pihalla oli otettu huomioon myös vanhempien ruuhkavuodet sillä piha ei ole hoidollisesti liian aikaa vievä ja haastava.

Koiraperheen pihalla oli esitetty käytännössä miten lemmikit ja isännät sekä emännät saadaan viihtymään pienessä pihassa sulassa sovussa. Elämillä on omat vaistonsa ja tapansa kuten taas meillä ihmisillä omamme. Oikein suunniteltu piha antaa rentouttavan ympäristön sekä karvakaverille että meille kaksijalkaisille.

Näin ensimmäisenä tämän parvekkeen ja pakko myöntää, että Urbaani parvekepuutarha vei sydämeni heti. Ihastuin kelta-sinisiin tekstiileihin, jotka saivat sen näyttämään todella pirteältä. Parveke oli hyvin vihreä eli varsainen salainen keidas keskellä kaupunkia. Tällä parvekkeella olivat sulassa sovussa hyöty- ja viherkasvit. Itse nostan usein kesällä omalle parvekkeelle huonekasveja kesäajaksi “lomailemaan”.

Parvekkeen lattialle levitetty sisalmatto toi värikkyyteen levollisuutta ja kalustein tumma puu taas hieman eksotiikkaa. Ihana mosaiikkipöytä ja metalliset terassituoli toivat vähän värimerellisen tunnelman kokonaisuuden. Erittäin toimivan kokonaisuuden oli toteuttanut Versoileva: Kati Jukarainen, Maria Kesänen ja Sanna Rausku. Parvekkeen tuotteet K-Rauta.

Vinkkinä kun kiertelet Kevätmessuilla muista juoda riittävästi. Virkistystä saat ostamalla vaikka mansikoita ja mustikoita, joita on tarjolla hallissa 6. Myös mehuja ja smoothit näyttivät hyviltä. Me kävimme PauMau -blogin Pauliinan kanssa nauttimassa kiertelyn lomassa pizzapalat Piazza Italiassa ja täytyy sanoa, että niistä tuli mieleen New Yorkissa nautit paksupohjaiset pizzapalat, joihin rakastuin siellä. Vahva suositus!

Pysy kuulolla! Seuraavassa postauksessa kivoja vinkkejä mm. sisustuksen puolelta.

The post Kevätmessut 2019 – värikäs ideapuutarha alue ja erilaisia parveke ideoita appeared first on Nelkytplusblogit.

Mita mainioin pöytäseura

Mutta sitten itse ruokaan, aloitimme lounaan Bon Vivantin viinibaarin ja Ella Kannisen antipastoilla. Listalta hän oli valinnut neljä suosikkiaan, joissa juuri hänen tuntemansa Italia tulee upeasti esille.

– Nonna Teresan marinoidut silakat
– kolmea erilaista pecorino-juustoa, sipulimarmeladia ja paprika-chilimarmeladia
– mehevä munakas
– latva-artisokkaa, Buffala-mozzarellaa ja aurinkokuivattuja tomaatteja

Siitä jatkoimme jaettavilla Grande antipastolla,  tomaatti-mozzarella salaatilla, paistetulla kesäkurpitsalla minttu twistillä (taivaallista!) noin niin kuin muun muassa.

Grande antipasto sisälsi:
San Danielen kinkkua
hunajamelonia
salamivalikoima
grillattuja kasviksia
kuivattuja kirsikkatomaatteja

Herkullisen alun ja puolipömpöttävän masun jälkeen maistelimme tomaattipastaa villasikapyöryköitten kanssa. Niin maukasta, että oksat pois. Ella kertoi, että villisikoja on Italiassa paljon. Ja “ne kuuluvat Toscanaan yhtä tyypillisesti kuin postikorttien sypressikujat ja kukkulat.”
Lounaan kruunasi paistettu sitruunainen meriahven ja paistettu munakoiso, herkullista sekin vaikka oliivigremolatan jätin väliin. Jälkkäriksi tietenkin Tiramisua – jonka jälkeen olo oli onnellinen ja olin suoranaisessa ruokataivaassa. Kun ruoka on hyvää, se vain on ON hyvää ja tekee oikeasti ihmisen onnelliseksi.

Ihana Ella

En voi muuta kuin suositella Tavolatan uutta menua, jonka maistelemisen jälkeen tekee mieli lähteä heti risteilemään oman pienen seurueen kera jakamaan annoksia.  Parasta tapahtumassa oli tietenkin the ruoka, mutta myös Ellan mainiot pienet anekdootit omista ruokakokemuksistaan. Myös seura oli mitä mainiointa. Keskustelimme pöytäseurueen kanssa mm. Brexitistä, bloggaamisesta ja osa meistä jakoi myös Tinder-kokemuksia     

The post Rakastuin Italiaan Tavolatassa appeared first on Nelkytplusblogit.

Kaupallinen  yhteistyö: GARDENA

The post Leikkausaika appeared first on Nelkytplusblogit.

Tunnustus: Meidän kasvihuone on pahuuden vallassa!

Tänä keväänä menee aikataulut niin tiukalle että perinteisiä kevätkukkijoita ei ehditä istuttamaan kasvihuoneeseen lainkaan. Nostan kädet pystyyn ja esittelen teille aiempien vuodien ideoita, iloksi ja inspiraatioksi.

Ai kysyt mitäkö me sitten häärätän siellä? Lippakioski on muuttunut maalauspajaksi ja pysyy sellaisena vielä tulevan viikon, se kun on sateelta suojassa, lämppärillä säädeltävä ja auringolla hellivä paikka jossa voi kunnostaa huonekaluja ennen kasvukauden alkua.
Ja nyt on kiire kunnostaa! Nurkkiin on pelastautunut roskalavoilta sellainen määrä kaikkea kivaa että alkavat olla pahasti tiellä. Seuraa siis blogia, ne ilmestyy myytäväksi heti kun Helmi kuivahtaa!

Mutta ei eksytä aiheesta, tässä niitä pääsiäisen kukkijoita! Ihanat englantilaiset pelargoniat ja hortensiat täytyy suojata pakkaselta mutta nuo sipulikukat ovat kiitollisia vaikka vähän pakastaisi

Jokohan orvokkeja saa torilta?

Kivaa sunnuntaita,
Sanna

The post Kevään kukkijat kasvihuoneessa appeared first on Nelkytplusblogit.

Nyt lipsahdetaan osittain vielä viime viikonkin puolelle, mutta eihän sillä ole niin väliä. Lähiaikoina on kuitenkin muun muassa matkustettu, syöty hyvin, juhlistettu kymmenvuotiasta ja tutustuttu huippuhotelliin.

Viikon/viikkojen kohokohta oli tietysti Lontoon-matka, vaikka loppujen lopuksi päädyinkin matkalle yksin. Keväinen Lontoo hurmasi kukkaloistossan.

Patisserie Teemu & Markuksesta sekä monista ravintoloista tutun Teemu Auran Viikonloppu lautasella-ruokakirja julkistettiin viime viikolla herkullisella aamiaisella. Kirjassa on sopivan yksinkertaisia, mutta helppoja reseptejä viikonlopun herkutteluun. Vielä en ole ehtinyt kirjasta kokata, mutta tiedän jo, mitä reseptiä kokeilen ensimäiseksi. Ainekset ovat jo jääkaapissa

Lapland- hotellissa Bulevardilla juhlistettiin entisen Tammer-Tukun, nykyisen Tammer Brandsin Rento-saunasarjan kymmenvuotista taivalta. Juhlavuoden kunniaksi Rento-valikoima on uudistunut, tarjolla on edelleen rakastettuja suosikkeja ja hyväksi havaittuja materiaaleja uudella designilla, mutta myös täysin uusia tuoteinnovaatioita pyyhkeistä ja kylpytakeista saunakiuluihin ja suihkusaippuoihin.

Koko tuotesarjalla on Design from Finland -merkki,  useilla tuotteilla on myös Avainlippu merkkinä kotimaisesta valmistusprosessista. Rento-tuotteiden logo on pause-merkki, joka muistuttaa pysähtymisestä ja rauhoittumisesta.

Samalla päästiin tutustumaan Lapland hotel Bulevardin ylellisiin huoneisiin. Rento-saunatuotteita löytyi myös hotellin huoneista, joista sadassakahdessa on myös sauna.

Miltei viisikymmentäneliöisessä Lapland Penthouse suitessa olisi upeaa viettää nyt niin trendikästä staycationia eli lähilomaa. Huoneeseen kuului upea terassikin kattojen yllä.

Kuva Tuula’s Life

Keskiviikkona sattui sopivasti Silja Linen Italian-viikkojen pressitilaisuus, jossa pääsin maistelemaan italialaisia ruokia ikäänkuin samaisen päivän synttäreideni kunniaksi. Ihanista Italian herkuista juttua hieman myöhemmin.

Syntymäpäivistä alkaa myös “juhlakausi” juhlapyhineen, lomineen ja merkkipäivineen; meillä Siipan kanssa syntymäpäivät parin päivän välein. Ei tasavuosia kummallakaan kuitenkaan. Puolentoista viikon päästä on tulossa 14. hääpäivämme, joka on samalla äidin syntymäpäivä, samalla viikolla on pääsiäinen. Sitten onkin jo vappu ja toukokuun lopussa helatorstai, silloin olen kuitenkin lomalla jossain kaukana. Talvilomasta, jonka pitäminen siis on vähän venähtänyt, onkin taas enää joitain viikkoja juhannukseen ja siitä enää hetkonen kesälomaan.

Kesäaikaankin siirryttiin viime viikonloppuna. Olen taas aivan haltioisani valoisista illoista, valoisuus tuntuu joka kevät yhtä ihmeelliseltäpitkän pimeän talven jälkeen. Jos kellojen kääntelystä luovutaan 2020, toivoisin hartaasti, että pysyttäisiin kesäajassa.Valoisat illat ovat minulle paljon arvokkaampia kuin valoisat aamut. Yksi valoisa tunti illalla tuo minulle enemmän mahdollisuuksia halua vaikkapa ulkoiluun tai vaikka ruokakuvaukseen luonnonvalossa kuin auringonnousu tuntia aiemmin.

Oletko kesä- vai talviajan kannattaja?

The post Viisi viikon varrelta appeared first on Nelkytplusblogit.

Tässä vaiheessa vähän hirvitti

The post Itsetehdyt karjalanpiirakat appeared first on Nelkytplusblogit.

Bloggariklubien illat ovat ihan parhaita. Alkuun keskustelua mielenkiintoisista aiheista ja sitten teatterin katsomoon. Tälläkin kertaa molemmat osiot virkistivät töistä väsynyttä mieltä.

Alkuun kuulimme Kansallisteatterin ohjelmistoon syksyllä tulevasta Sapiens-näytelmästä. Yuval Noah Hararin menestynyt tietokirja ei käänny näytelmäksi kovin helposti. Miten ihmeessä historian kulkua ja eri tilanteiden tulkintaa muka voisi saada jollain tavalla ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi teatterin lavalle ?

Toteutus kuulostaa vähintäänkin mielenkiintoiselta. Tarkoituksena on kuulemma luoda “luontodokumentti ihmiseläimestä” Avara luonto-tyyliin eli lavalla visualisoidut tapahtumat kertoo yleisölle taustanauhalta kuuluva ääni – ihan niin kuin telkkarissakin! Dramaturgi Minna Leino ja ohjaaja Anni Klein ovat teoksesta silminnähden innostuneita eikä ihme. Minäkin haluan aivan ehdottomasti tämän nähdä!

Kirjaesittelyssä puolestaan oli vuorossa Emma Puikkosen Lupaus (WSOY), jossa päähenkilö sairastuu ilmastoahdistukseen. Kyseessä on siis varsin ajankohtainen aihe, joka tuo hienosti oman osansa nyt niin runsaana vellovaan ilmastokeskusteluun.

Kuva Kansallisteatteri : Kastehelmi Korpijaakko

Kaikki hienot jutut 

Myönnän. Tarjolla olevista kahdesta teatterivaihtoehdosta valitsin sen, joka esilteltiin lempeäksi ja jonka arvelin olevan kestoltaan ajallisesti lyhyempi. Rakastan teatteria, mutta työpäivät ovat taas päässeet venymään ja alkuviikon työmatkakin verotti voimia. Ennakoin, kevensin ja päädyin kokemaan jotain kaunista, miltei puhdistavaa.

Jossain vaiheessa esitysti huomasin kyynelten valuvan poskilleni. Nauroin, mutta kyyneleet tulivat jostain syvemmältä. Nauroin, koska en muuta voinut samalla kun sisällä särähtelivät ja helähtelivät myötätunnon ja ahdistuksen kielet.

Päähenkilö on 7-vuotias, kun hänen äitinsä yrittää itsemurhaa ensimmäistä kertaa. Lapsen mieli ei asiaa oikein käsitä, onhan niin paljon asioita, joiden vuoksi elää. Ne pitää kertoa äidille ja niin syntyy lista kaikista hienoista jutuista. Tarinan jatkuessa ja lapsen kasvaessa, myös lista pitenee, mutta onko kaikista elämän hienoista asioista kuitenkaan häivyttämään perittyä tuskaa ja taipumusta ?

Kuva Kansallisteatteri : Kastehelmi Korpijaakko

Ei ole lavaa. On vain näyttelijä ja hänen ympärillään ryhmä ihmisiä kuulemassa tarinaa – Ei, nyt sanoin väärin.  Ei vain kuulemassa, vaan osallistumassa, elämässä mukana. Yleisöllä on oma roolinsa ja äänensä näytelmässä. Tarina tulee iholle ja jää sen alle. On pakko avata sekä suunsa että sisimpänsä, kun jännittää oman vuoronsa tulemista ja myötäelää rooleihin mukaan hyppäävien katsojien lievää hämmennystä ja ihailee heidän rohkeuttaan. 

Tällaista teatteri on parhaimmillaan. Se tempaa mukaansa jonnekin aivan muualle, herättää ajatuksia (mukana on myös paljon niin tilastotietoa kuin tutkimustuloksia itsemurhan vaikutuksista tekijän ympäristöön) ja kääntää vähän nurinpäin, sisimmän ulos ja altiiksi. Kaikki hienot jutut tekee kaiken tuon, mutta lempeästi. Julmaa, karmeaa aihetta käsitellään niin herkästi, sormenpäissä hellien, että elämän kauneus ja arvo jää mieleen päällimmäisenä. Upea rakenne ja teksti (Duncan Macmillan, yhteistyössä Jonny Donahuen kanssa).

Näyttelijän tehtäväksi jää pitää yleisö hyppysissään. Pääroolissa vuorottelevat Mari Lehtonen ja Ilja Peltonen. Meidän iltanamme oli Marin vuoro. Oli huikeaa seurata ammattitaiteilijan heittäytymistä. Tämä ei kai ole se kaikkein helpoin rooli, mutta vuorovaikutus yleisön kanssa oli saumatonta. Olimme kaikki mukana ja Mari vei meidät matkalle niin yhden ihmisen elämään, yhden perheen tarinaan, kuin omaan sisimpäämmekin. Kiitos.

Nyt mietin, että tämä pitäisi nähdä uudestaan Iljan vuorolla. Onkohan tarina erilainen “pojan” silmin ? Ainakin kokemus muuttuisi, sillä yleisö on toinen.

The post Bloggariklubilla: Kaikki hienot jutut appeared first on Nelkytplusblogit.

Viikko sitten vietimme oikein laatuaikaa perheen kanssa ja yövyimme hotelli Scandic Parkissa, Tukholmassa. Tämä reissu mahdollisti myös asupostauksen tekemisen. Pitkä leopardihame tuulisessa Tukholmassa oli kyllä haastavaa kuvata. Milloin hame lensi korviin ja hiukset, no ne eivät tainneet yhdessäkään kuvassa olla, kuten olisi pitänyt. Toisaalta tästä sai hauskoja tilannekuvia, kun hame lensi ilmavasti ja ei tullut turhaa pönötystä. Kankaan hankin jo viikkoja sitten ja ajatuksena oli siis kuvata vähän näitä ompeluksia. Matkoilla onkin hauska, jos saa vähän eri kuvakulmia ja eri taustalla otettua, kuin kotona. Tosin joskus riittää vain vaikka oikea väri taustalla olevassa rakennuksessa. Lisäksi reissussa ei viitsi kiusata liikaa matkakumppaneita tästä kuvaamisesta. Silkkipaidasta teinkin jo postauksen ja sen jälkeen ompelin tämän pitkän leopardihameen. Minulla oli kyllä toiveena löytää käärmekuosia ja pliseerattuna, mutta ei sellaista sitten tullut vastaan. Pliseerattu hame on muotia, mutta kangaskaupasta niitä on ollut haastavaa löytää. KANKAAN VALINTA Otin hiukan eri eläintä kehiin ja suunnittelin ja ompelin hameen leopardikuosilla. Jotenkin nämä ovat nyt niin minun juttuja, mutta lupaan hellittää kohtapuoliin eläinkuosittelut. Oikeastaan tätä ei heti edes tajua leopardikuosiksi, nopeasti katsottuna. Kuosi oli mainio ja hiukan erilainen, sillä siinä on reikiä. Reiät eivät luonnollisesti kauempaa näy, mutta lähempää sen tietysti huomaa, joten tämä materiaali tarvitsee ehdottomasti aluskankaan. Ajattelin hameen toimivan myös kesällä ja lämpimillä keleillä, joten paksua vuorta tähän ei kannattanut laittaa ja ilmavuus täytyisi vuorikankaassa myös olla. Myyjä ymmärsi haasteen ja ehdotti minulle sifonkia. Pelkäsin, että se jollain tapaa sähköistyisi, joten ostin varmuudeksi myös sähköisyyden poistoon tarkoitettua suihketta. PITKÄ LEOPARDIHAME JA SEN TOTEUTTAMINEN Tämä hame on siitä helppoa toteuttaa, että siinä ei tarvita erityisiä kaavoja. Leikkasin pitkän hameen kahdesta pituudesta ja kangasta olin ostanut tätä pitkää leopardihametta varten kaksi metriä. Säilytin helman täysin leveänä, mutta kavensin huomattavasti vyötäröä kohden. Helman leveys on sama kuin kankaan leveys. hameosa kannattaa leikata viistosti kapenemaan vyötäröä kohden taittelin ja ompelin laskokset erillisen vyötärökaitaleen mittoja hyväksi käyttäen hameen laskokset ommeltuani, kiinnitin hameen vyötärökaitaleeseen ja pujotin siihen vielä kolme senttiä leveän kuminauhan Pidin vyötärökaitaleen aika tiukkana, jotta vyötärölle ei tulisi enempää leveyttä. Nämä laskoshameet ovat aina haastavia, sillä kukaan ei halua leveämpää vyötäröä itselleen ja silti kangasta on oltava kuitenkin riittävästi, jotta hame onnistuu. Toki vyötärökaitaleen täytyy mahtua lantion läpi, joten sen takia sinne on laitettava hiukan liikkumavaraa ja kiristäjänä toimii sitten kuminauha. Sifonki on kurjaa leikata, koska se tavallaan tahtoo liukua leikatessa karkuun, mutta terävät sakset ovat tässä tapauksessa oiva apu. Kärsivällisyyttä se tietysti vaatii, mutta onneksi sifonki on piilossa vuoressa ja ei näy, vaikka ei saisi leikattua saumoja täysin suoraan. Tein kuitenkin aluskankaasta huomattavasti kapeamman, kuin itse hame on, mutta kuitenkin leveyttä oli riittävästi. Kun hame heilahtaa, niin alushame heilahtaa mukana ja pitkä leopardihame tuulisessa Tukholmassa on näissä kuvissa heilahdellut ja on tainnut tulla näin todistetuksi, että toimii. Sifonkialuskankaan ompelin kiinni myös tuohon vyötärökujan saumaan. Ompelin sen kuitenkin hieman alemmaksi kuin päällyshameen sauma, jotta kohdasta ei tule liian paksua ja hameesta prinsessamekkoa. Tämä kannattaa huomioida jo ennen kuin kiinnittää itse päällimmäistä kangasta vyötärökaitaleeseen ja huomioi reilumman saumanvaran. HUOMIOI KANKAAN LÄPIKUULTAVUUS Mutta, matkalla tuli huomattua sellainen juttu, ettei tuo sifonki peitä riittävästi ja valon osuessa hameeseen, sääret kuultavat läpi. Ilta oli jo hämärtymässä, kun tämä asu kuvattiin, joten näissä sitä ei huomaa. Iltamenossa en kantanut huolta asiasta, koska kukaan ei sitä pimeällä näe. Ajattelin kuitenkin, että hameen alle on joko hankittava lisäksi alushame, tai sitten keksittävä joku muu kikka. Sama ongelma tuli esille myös mustan neuleen kanssa, sillä kun ensin laitoin sen helman hameen sisään, se loisti sieltä hassusti läpi. Huomioi kankaan läpikuultavuus, mikäli päädyt sifonkiin aluskankaana. Ei ollutkaan ihan helppo asu, vaikka muuten tykkään kovasti itse kankaasta ja heiluvista helmoista. Ei se kuitenkaan estä hametta käyttämästä, mutta on hyvä ottaa huomioon tämä asia, mikäli haluaisi vaihtaakin vuorikankaan johonkin toiseen. Itselleni tuo ilmavuus ja keveys olivat se pääasia. Voi olla, että riittää sellainen minialushame, sillä ei säärten läpi kuultaminen minua nyt niin huoleta. Pitkä leopardihame tuulisessa Tukholmassa vaati asuun pitkät saappaat, mutta kohta nämä saappaat menevät kesäsäilöön ja silloin jalkaan sujahtaa avokkaat. Asuun tulee enemmän juhlavampaa asennetta, kun valkoinen tyylikäs paita vaihtuu yläosaksi ja näin olen valmis melkein mihin vaan juhlimaan. Ihanan rentoon pukeutumiseen tämän kanssa sopii vaikka nahkatakki ja valkoiset lenkkarit, joten kyllä tästä asusta saa myös arkisenkin. Vielä mahdollisesti kesäkeleillä voi vaihtaa sandaalit vain jalkaan ja silloin on rannallekin tämä asu sopiva ja eikä edes haittaa, jos sääret kuultaa läpi. Nyt uskon, että tämä eläinkuosien vaellus vaatekaappiini ja varsinkin kissat, saavat hetkeksi riittää, jotta eivät ala toisilleen karjumaan ja sähisemään. Onhan tässä jo tullutkin näitä väsättyä. Mikäli sinua eläinkuosit kiinnostavat, niin löydät sellaisen käärmekuosipostauksesta ja tästä toisesta leopardihamepostauksesta . Miten siellä, innostuitko pitkästä hulmuavasta hameesta? Millaisen kuosin sinä valitsisit tämmöiseen pitkään hameeseen?

The post PITKÄ LEOPARDIHAME TUULISESSA TUKHOLMASSA appeared first on Kristallikimara.

The post PITKÄ LEOPARDIHAME TUULISESSA TUKHOLMASSA appeared first on Nelkytplusblogit.

Postaus on tehty yhteistyössä Ekopharman ja Villi Vadelma -kauneushoitolan kanssa. 

Nykypäivän moderni nainen välittää myös ympäristöstään. Siihen liittyy ruoka-aine valintojen lisäksi myös kosmetiikka jota käytämme. Teemme parhaamme, mutta kukaan ei voi olla täydellinen. Itse olen siirtynyt luonnonkosmetiikkaan vähitellen. Liian ehdoton asenne missään asiassa ei ole hyväksi ja huonon omatunnon kokeminen jatkuvasti ei ole sekään hyväksi. Parhaansa voi tehdä ja kannattaakin tehdä, mutta täydellisyyteen pääsee harva tämänkään asian kanssa. Mutta käytän luonnonkosmetiikkaa ja myös kasvohoidoissa käyn vain sellaisissa paikoissa, joissa hoidot tehdään luonnonkosmetiikalla. 

Omakohtainen kokemukseni luonnonkosmetiikkaan siirtymisestä on tapahtunut vähitellen. Siinä missä ruokavalio ja syöminen ovat muuttuneet vuosien mittaan vähitellen puhtaammaksi ja puhtaammaksi, niin sen on tehnyt myös meikkipussini ja kylppärini putelivalikoima. Jos valitsen lautaselleni luonnollisia ja puhtaita raaka-aineita, niin haluan valita niitä myös iholleni. Luonnonkosmetiikassa on laatu parantunut huimasti siihen mitä se joskus oli.

Tavallisen kosmetiikan valmistuksessa käytettävät synteettiset aineet ovat haitaksi niin ihmiselle kuin ympäristöllekin. Miksi et tekisi palvelusta itsellesi ja samalla myös ympäristölle? Synteettisten kemikaalien vaikutusta on mahdotonta ennustaa, käytössä kun on useampi kosmetiikkatuote. Synteettiset valmistusaineet vaikuttavat niin kehoon kuin mieleenkin. Kun käytössä on useampaa tuotetta, ei kukaan voi tietää ainesosien yhteisvaikutuksesta. Ainesosat ovat vielä turvallisia yksinään, mutta sekaisin käytettynä ei kukaan tiedä mitä ne aiheuttavat. Sama asia kuin vitamiinien tai apteekin käsikaupassa myytävien lääkkeiden kanssa. 

Villi Vadelmassa minulle tehtiin Marjamatka -kasvohoito (kirkastava ja kosteuttava) ja siinä käytettiin EkoPharman tuotteita. Nämä tuotteet sisältävät marjojen vaikuttavia aineita ja öljyjä, jotka ovat tehokkaita ja ravitsevia. Marjojen sisältämät ravintoaineet suojaavat sairauksilta ja edistävät terveyttä. Sen tiedämme marjoista ihan sisäisestikin käytettynä. Rasvahapot ja vitamiinit kosmetiikassa hoitavat ja saamme tuotteista myös antioksidantteja. 

Hoidon jälkeen sain EkoPharman mustaherkukka -sarjasta minulle sopivan puhdistustuotteen, kuorinnan ja seerumin. Mustaherkukan antioksidantit ja kivennäisaineet rauhoittavat ja vahvistavat ihoa. Marjojen C-vitamiini ja polyfenolit ovat voimakkaita antioksidantteja, jotka suojaavat herkkää ihoa. Karotenoidit ehkäisevät ihon kutinaa ja kuivumista ja tuovat iholle terveen sävyn. Mustaherukka sisältää myös ihoa hoitavaa ja hemmottelevaa siemenöljyä, joka sisältää runsaasti ihoa ravitsevia omega-rasvahappoja. 

Nämä ovat olleet ihania tuotteita joita olen jo loppuviikosta päässyt heti testaamaan. Myös uusi suosikki huulivoiteista löytyi, sain myös Herukka Marjabalmin joka on aivan ihana huulille ja kynsinauhoille. 

Kiitos ihanasta kokemuksesta EkoPharma ja Villi Vadelma. 

The post Marjamatka – kirkastava, kosteuttava ja kiinteyttävä kasvohoito appeared first on Nelkytplusblogit.

Iirislahdesta on lähtiessämme vielä sen verran talvista, että kevään juhlaan, Nauryziin, koristautunut Dushanbe ilahduttaa väreillään. Parin tunnin nokoset aamulla, yölennon jälkeen, ja olemme valmiita…

The post Dushanbessa Nauryz-juhlan aikaan appeared first on Meriharakka.net.

The post Dushanbessa Nauryz-juhlan aikaan appeared first on Nelkytplusblogit.

Viikkoon on mahtunut paljon vaihtelevuutta. Maanantaista tiistaihin olin pressimatkalla Tartossa, Viron kaupungissa, jossa en ole aiemmin ikinä käynyt ja jonne jäi voimakas kaipuu päästä uudelleen. Aiempi blogipostaus on pullollaan Tarton kuvia ja tunnelmia, mutta Vauhtimimmien video reissusta löytyy täältä. 

Tartosta vielä sen verran, että ravintoloiden hinnat ovat n. 1/3 Suomen hinnoista, kulttuuria, vanhaa kaupunkia, shopattavaa ja kylpylöitä, kaikkea löytyy. Tartto on ihan oma juttunsa ja vaikka vivahteita toki Tallinnasta löytyy. Mieleen jäi myös kaupungin katujen uskomaton siisteys ja väljät kadut ja kulkutilat. Kesäreissulla olisi mahtavaa kokea jokiajelu. 

Tällä viikolla oli myös kaksi erilaista kuvauskeikkaa, vaaleihin liittyviä ja toinen autoiluun Porvoon Premier Parkissa. Vaalijutut kuvattuani menin tappamaan aikaa ja katsomaan Julianne Mooren tähdittämän Gloria Bell leffan Maximiin. Välihuomautuksena rakastan Maximin vanhan ajan tunnelmaa ja mukavia ja leveitä nojatuoleja.

Trailerin perusteella Gloria Bell elokuva kertoisi naisesta, joka ottaa viiskymppisyydestään ilon irti ja kaiketi näin loppupeleissä käykin: tämä ei ole juonipaljastus vaan subjektiivinen otaksuma. 

Leffassa oli kuitenkin yksinäisen ihmisen surumielinen tunne, joka liimaantui iholle ja ahdisti. Yksinäisyyttä kuvattiin arkisia yksinäisiä askareita näyttäen, mutta myös baarissa käynnit, joissa ravintolat pullollaan harmaahapsia kuvattiin jotenkin ahdistavalla tavalla Glorian kautta. Sillä kaiketi meillä ikäimmeisilläkin voi joskus  ravintolassa olla hauskaa. 

Leffasta jäi tunnelma, että Gloria oli niin omassa kuin lastensa elämässä ulkopuolinen, kuin seuraisi oman elämänsä valumista ulkopuolisena. Uudelleen rakastuminen tässä iässä varmasti voi olla todella haastavaa, on painolastit kannettavana ja tämäkin hyvin alleviivaten kuvattiin. Tyttären muuttaminen Ruotsiin miltei mursi oman sydämen, sillä samaistuin lasten kasvamisen tuskaan voimakkaasti. 

Kaiken kaikkiaan Gloria Bell ei ollut iloinen elokuva, vaan ihmisiä kuvattiin ulkopuolelta, mutta silti ajoittain päästen epämukavasti hieman liikaakin heidän ihon alle, paikka paikoin tunnelma oli hyvin intiimi. 

Jotain elokuvassa kuitenkin oli, sillä se herätti tunteita ja liimasi epämukavan olon, mutta en voi sanoa nauttineeni elokuvan katsomisesta. Ehkä Glorian elämä oli osittain oma pahin pelkoni, huomata olevani yksinäinen, ilman omaa rakasta, lasten ei niinkään enää kaivaten seuraani ja Glorian äidin sanoin “elämä on pelkkä silmänräpäys.” Ehkä tuo aiheutti suurimman tuskan, miten elämä kiitää hetkessä ja jotkut ihmiset ovat vain läpikulkumatkalla, osaamatta nauttia elämän pienistä hetkistä. 

En liiemmilti ole käynyt kauhuleffoja katsomassa leffateatterissa, sen koommin, kun kävin ystäväni kanssa Latviassa katsomassa The Ring elokuvan ja jonka leffan nimen vieressä Latviassa luki “trilleris”, joka vissiin on sitten latvian kielellä “kauhu.” The Ring elokuva vaan oli niin järkyttävän pelottava ja kun odotat katsovasi trilleriä ja se onkin silkkaa kauhua ja vielä erittäin pelottavaa sellaista. 

Leffamaailmalta kuitenkin tuli kutsu leffamaailman lähettiläänä kurkkimaan (silmät kiinni osan aikaa leffasta) Uinu uinu lemmikkini, jonka alkuperäisestä versiosta en muista yhtikäs mitään, sillä onhan siitä jo 30-vuotta. 

Uudelle Uinu uinu lemmikille annan kuitenkin heittämällä viisi tähteä, sillä se täytti kaikki odotusarvot vanhaa leffaa kunnioittaen. Tuntui aidosti, että katson kunnon vanhan ajan kauhuleffaa, enkä mitään sairasta väkivallalla mässäilyä. Koko jutun juoni oli se piinaava odotus. 

Leffa alkaa leppoisissa merkeissä vaikka vihjeitä omituisista tapahtumista alkaa ripotellen sadella. Leffa saavuttaa järkyttäviäkin hetkiä ja viimeiset 30-minuuttia saa pidättää hengitystä. Loppukohtaus oli hieno ja ehdoton elokuvan kliimaksi, juuri näin elokuvan tulikin päättyä vaikka loppuratkaisu ei kenties olekaan kaikille mieleinen. 

Uinu uinu lemmikki sai kenties viidennen tähden siitä, että elokuva vei omaan teiniaikaan, jolloin kasarikauhu oli piinaavaa jännitystä pullollaan, eikä vain järkyttävällä väkivallalla tursotettua. Tuli aidosti tunne, että hei minähän voisin taas tykätäkin kauhuleffoista. 

Tarina on aika pieni, mutta silti varsin iso, perhe pitää yhtä, eikä ketään jätetä yksin. 

Maximissa kun saa nautiskella antipastolautasen antimista tai vaikka lasillisesta kuohuvaa, niin leffa kuin leffa saa aina näiden herkkujen äärellä sen ylimääräisen tähden. 

Joka vuosi perinteisesti käyn kurkkimassa Fazer Cafen peltirasiapääsiäismunat ja vielä siellä muutamia sellaisia on, jotka omista kokoelmista uupuu. Mieli polttelisi kyllä ostaa lisää, vaikka tyyliin sisältö lapsille ja rasia äidille.

Lauantaiaamuna olikin kuvauskeikka Porvoon Premier Parkissa ja teemana mm. oli autoilla äkkijarrutus vesilätäkköön 75km vauhdissa. Hurjaa katsottavaa ja vaikka olisin saanut mennä mukaan, en rohjennut. 

Välissä kävin ukkelin kanssa nauttimassa Porvoon Cafe Cabriolessa aamupalaa. Oli jännää olla niin aikaisin liikenteessä lauantaiaamuna. 

Lounaaksi kanaa ja salaattia vaikka se ei ole se juttu tässä vaan Hartwallin uusi limumaku, sokeriton Vadelmavesimeloni limukka. Hieman liian makeaa omaan makuun, Hartwallin ananaslight on vaan maailman paras. Tosin Pirkan ananaslight kelpaa myöskin. 

Katson yleensä kaikki sarjat ym. nykyään läppäriltä, mutta kun uusi Star Trek jakso tulee ulos, on aika pötkähtää mukavasti soffalle ja nauttia sarja ns. isosta ruudusta. Se avaruus vaan näyttää niin paljon komeammalta telsusta katsottuna. 

Sorruin myös ostoksiin tällä viikolla. L’Oreal kynsilakat eurolla Cittarin alelaarista. Niin hyviä kynsilakkoja ja juuri tuo vaaleansininen uupuu ja korkkaamaton puteli ruskeaa kynsilakkaa täytyy olla aina varastossa. 

En omista kaikkia Urban Decayn luomiväripaletteja, vaikka etenkin Elements Palette eli avaruuspaletti on korventanut sielua aika tovin ja puhumattakaan Game of Thrones kokoelmasta, josta haluaisin ihan kaiken. 

UD luomiväripaletteja löytyy alkuperäinen Naked, jonka päätin hankkia viime tipassa sen poistuttua markkinoilta. Born to Run paletti oli pakko hankkia myöskin, värit siinä ovat jotain aivan mieletöntä. Lisäksi olen pr-näytteinä saanut Naked Cherry ja Naked Heat paletit. 

Urban Decayn luomiväreissä on pääsääntöisesti vaan niin hyvät pigmentit ja kermaiset koostumukset, joita on kuitenkin helppo käsitellä. Niin kovin kuin rakastan Jeffree Starin paletteja, erittäin kermaisten koostumusten kanssa taiteillessa on aina oma oppimisensa. 

Smashboxin luomiväreihin ja meikkeihin olen hiljakseen totaalisen hurahtanut. Luomivärit kermaisia ja runsas pigmenttisiä, mutta helppo taiteilla luomille, eivätkä varise. Jotenkin juuri Smashboxin luomivärit ovat tämän hetken lemppareita, joten kun nämä kaksi kuvan palettia tupsahti Kicksiin -50%, löin kiinni, sillä näissä sävymaailma on sellainen, ettei juuri vastaavia sävyjä löydy muista omista paleteista. 

Edelleen en tiedä miksi Naked Reloaded paletin hankin, sillä vastaavia sävyjä löytyy muista  varastoni paleteista kyllä. Viisi metallinhohtosävyä erityisesti vaan veti puoleensa ja tarve päästä vertailemaan alkuperäistä Naked palettia tähän uuteen versioon. Paletin kansi on kangasta ja on todella kyllä kaunis ja luomivärien sävyt sellaisia, joita käytän usein arkikäytössä. Uskon, että paletille tulee paljon käyttöä. 

Monet kerrat olen kertonut blogissa, että L’Occitane, Body Shop ja selkeästi myös Korres ovat brändejä, joiden tuotteisiin ihastun pääsääntöisesti kaikkiin ja siksi nämä kolme ovat suosikkibrändejä ehdottomasti. 

Uusi pr-näyttenä saatu tuoksu Herbae par L’Occitane räjäyttääkin pankin. Tässä on kaikille raikkaita ja sitrustuoksuja rakastaville aivan fantastinen tuoksu, tuoksu johon on pullotettu kesän parhaat puolet. 

Villiruoho yhdistyy karhunvatukan, villiruusun ja valkopeipin vivahteisiin. Tätä tuoksua ranteella tekee koko ajan mieli oikein lähemmin tuoksutella, tässä tuoksussa haluaisin kylpeä. Herättää freesiinä aamuun. Tässä tuoksussa on aineksia vallan vuoden suosikki tuoksuksi. 

Sarjaan kuuluu myöskin suihkugeeli, kroppavoide, saippua ja käsivoide. Tarkemmin voit tutustua tuotteisiin täällä. 

Kuvan Elsa Beskow muki syksyn yhteistyöstä saatu Makujakauppa.fi, jonne tarjota teille lukijoille alekoodi:

MK10MINAKO – 10 € alennusta yli 49 € ostoksista. Voimassa 30.4.2019 saakka Ei voi yhdistää muihin alennuskoodeihin.

MK15MINAKO – 15 € alennusta yli 99 € ostoksista. Voimassa 30.4.2019 saakka Ei voi yhdistää muihin alennuskoodeihin.

Mukana vielä Vauhtimimmien kanavalta meikäläisen lauantailounas, Gloria Bell ja Uinu uinu lemmikkini leffatrailerit ja Gloria Bell leffan musiikki, joka on pullollaan oman nuoruuden hittibiisejä. Voisi moni teistä niistä vaikka tykätä.

Mitä on teidän viikkoon mahtunut tai mikä ollut viikon kohokohta ja kiinnostiko jokin jutun aihe erityisesti. Sydämellistä sunnuntaita kaikille. <3

The post Viikon kohokohdat appeared first on Nelkytplusblogit.

Lehdistömatkan satoa/yhteistyössä Tallink Yksi houkuttelevimmista syistä matkustaa Tartoon on kaupungin kohtuullinen hintataso sekä korkealaatuinen ja monipuolinen ravintola- ja kahvilakulttuuri sekä -tarjonta. Viikon takaisella…

The post Ravintolavinkki Tartoon: Restoran Aparaat appeared first on Beach house kitchen.

The post Ravintolavinkki Tartoon: Restoran Aparaat appeared first on Nelkytplusblogit.

Lauantaina lähdin äidin ja siskoni kanssa vanhempieni mökille tutkailemaan mitä lumen alta on paljastunut ja missä kunnossa pihamaa on. Meillä on tapana tehdä eväät aina porukalla niin talkoisiin kuin juhliinkin ja nyt äiti oli valmistanut niin superihanaa kanacurry -keittoa, että laitan sen reseptin tänne sitten, kun teen sitä itsekin. Hän toi myös pari hehtaarinkokoista munkkirinkilää; yhdestäkin olisi riittänyt meille kolmelle. Näitä jättiläismäisiä ja kotitekoisen makuisia rinkilöitä myydään Tapiolassa Kaisan kahvilassa. Sisko teki lohileivät ja minä keitin kahvia ja tein salaatin kotona valmiiksi. Skoolasimme myös äidin 87 -vuotissynttäreiden kunniaksi kevään ekat ulkoskumpat. Huhkimme koko päivän risuja keräten, haravoiden ja kiviä kannelleen. Leikkasimme monta ruusupuskaa ihan maan tasalle ja muutenkin siistittiin yleisilmettä. Sisko on taitava järkkäämään kaikkea kaunista ja nyt hän kaivoi vanhan kastelukannun varastosta ja laittoi leikattujen syreenipuskien pitkiä oksia siihen vihertymään. Ihana idea!
Isäni on rakentanut aikoinaan puuhun Röllinmajan lapsillemme ja nyt se vanhus näyttää kallistuvan jo siihen malliin, että se varmaan joudutaan purkamaan ennenkuin se romahtaa. Mitenkähän senkin raaskii tehdä, voi ei.
Oltiin pitkästä aikaa kolmistaan yhdessä touhuamassa ja päivä oli niin mukava, ettei työntekoa juuri huomannut. Paitsi sitten kotona, kun kaikki tahoillamme kaaduttiin sänkyyn päikkäreille.

Kävin viikolla myös Guinot -kasvohoidossa ja kirjoittelen siitä sitten myöhemmin keväällä. Nyt on niin naturelli kuva kuin voi olla, sillä ylläoleva kuva on otettu heti hoidon jälkeen. Iho on todella napakan ja kiinteän oloinen. Ja huomaan jo nyt, miten kuulaskin siitä tuli, kun vielä tasoittelin couperosat seuraavana päivänä ohuella meikkivoiteella.
Mullahan on couperosaa poskipäillä ja ruusufinnikin (oikean silmän alla) äityi viime mökkireissulla, kun saunoin joka päivä viikon ajan – ja suojaaminen unohtui.

Viikon omatekoisten ruokien huippu oli tämä pasta-parsa-broileri-salaatti -annos. Käytän paljon maustamattomia broilerin sisäfileitä niin, että paistan ne pannulla ja maustan pelkällä soijalla. Pastana oli tomaatti-kaura penneä. Paahdoin pannulla tuoretta parsaa sekaan ja päälle parmesaania. Salaattina oli jälleen tämä raastesalaatti. Ihanan makuinen ja terveellinen, todellinen pikaruoka, kun salaatti oli valmiina.

Viikon nettikirppislöytö oli kultakehyksinen iso peili. Se on vielä varastossa, mutta lupaan että laitan sisustuskuvia taas, kun ehdin järkkäillä sille sopivan paikan.

Mitä teidän viikkoonne on kuulunut?

Maarit

The post Hetkiä viikolta appeared first on Nelkytplusblogit.

Viikonloppu lautasella -kirja saatu

Tänä viikonloppuna havahduin siihen, että meillä on nykyään aika harvoin viikonloppuja, jolloin minulla tai miehelläni ei ole mitään menoa ja olemme koko perhe viikonlopun kotona.

Nyt oli sellainen viikonloppu, ja kieltämättä minulle se tuli tarpeeseen. Olla vaan kotona ja nauttia upeasta kevätsäästä.  Siistiä lasiterassia ja laittaa kalusteita paikalleen. Juoda päiväkahvit ja kevään ensimmäiset roseet terassilla. Syödä lapsen tekemiä mokkapaloja. Tehdä ruokaa pidemmän kaavan mukaan.

Maalasin terassin pöydän ja sisällä olevan ruokapöydän kevätmessuilta ostamalla kalkkimaalilla.
Ja nyt muistin miksi maalaan usein juuri silloin, kun mieheni on matkoilla. Pyysin apua toisen pöydän kanssa ja kerroin, että aion maalata sen. Ja vastaus siihen oli  “no miksi sitä nyt pitää maalata”. No siksi siis.

Ruokaa teimme uunituoreesta Teemu Auran Viikonloppu Lautasella -kirjasta. Kirjaan on koottu sopivan yksinkertaisia mutta herkullisia reseptejä viikonloppuun. Perjantai -illan ruuaksi valikoitui kaupungin parhaat burgerit. Ja hyviähän niistä tuli meidänkin tekeminä. Juustona muuten ohjeessa oli manchego-juustoa, jotan en ole aiemmin hoksannut burgereissa käyttää.  Vaikka kaikki sämpylöistä majoneesiin tehtiin itse, se sujui jouhevasti kun tyttöni valmisti sämpylät, mies paistoi pihvit ja minä valmistin karamellisoidun sipulin ja majoneesin. Joka olikin  ainoa haaste.  Kirjan ohjeilla se ei minulta onnistunut. Mutta tämä ei ole mitään uutta, kymmenet pilalle menneet ja juoksettuneet majoneesit olen elämäni aikana tehnyt. Turvauduin eilaiseen ohjeeseen, jossa valkuainen jätetään mukaan ja sain kun sainkin aikaiseseksi majoneesin.

Illan koomisin hetki taisi olla se, kun miehen paistaessa pihvejä alkoi palohälytin keittiössä hälyttämään. Meillä on uudet palohälyttimet ja ääni oli aivan erilainen, joten luulimme sen olevan vanhan, edelleen katossa oleva hälyttimen äänen. Tätä yritimme kaikin keinoin vaientaa ja aukaista kaikki ikkunat ja ovat.  Kunnes tajusimme, että ääni tulikin kännykkääni laittamasta ajastimesta, sämpylät olisivat siis valmiit…

Sunnuntain ateriaksi valitsimme samasta kirjasta “jumalaisen juurisellerin”.

Tämä olikin mielenkiintoinen tuttavuus, en muista juuriselleristä koskaan valmistaneeni mitään. Juuriselleri paahdettiin pehmeäksi uunissa, lisättiin myös uunissa paahdettuja tomaatteja, karamellisoitua sitruunahunajaa sekä fetaa. Tämän lisäksi paistoimme vielä pihvit. Yhdistelmä menee ehdottomasti jatkoon meidän perheessä. Ja kirjasta tehdään varmaan vielä monia herkullisia viikonloppuaterioita.

Kevätmessujen antia olivat myös runsaat kukkaostokset, niin pihalle kuin sisällekin. Tulppaaneja, narsisseja, orvokkeja, orkideoita sekä liljoja.

Nyt sitten kauhulla odotellaan sitä luvattua lumisadetta. Mutta onneksi kaikki kasvini ovat suojassa lasiterassilla ja herkimmät niistä olen muutenkin ottanut toki yöksi sisään.

Sellainen viikonloppu siis meillä. Toivottavasti tekin olette saaneet nauttia tästä ihanasta lämmöstä ja valosta. Nyt levänneenä uuden viikon haasteisiin.

The post Viikonloppu lautasella appeared first on Nelkytplusblogit.

Viime viikolla

– sovin treffit tälle viikolle kivan tuntuisen miehen kanssa

– päätin, että Balmuir-merkki ja Vallila menee boikottiin. Jos yritys polkee ihmisarvoja tuotannossaan, äänestän jaloillani. No kumpaakaan merkkiä ei ole kodissani muutenkaan yhtä Balmuirin kaulaliinaa lukuunottamatta, joten …semmosta…
VIIKON ASU:  Cosin takki ja Wondersin nahkasaappaat.

VIIKON HOUKUTUS: Tämä Zaran keltainen ihastus on valloittava.

Kuva

VIIKON KIRJA:  Steve Jobsin tyttären Lisa Brennan-Jobsin muistelmat on kirja häpeästä ja salaisuuksista mutta myös sovituksesta ja anteeksiannosta, rakkaudesta ja identiteetistä.  Lisa kertoo isäsuhteestaan kirjassaan Pikkusintti (WSOY). Muistelmien nimi tulee nimestä, jolla Steve Jobs tytärtään kutsui.

Toimittaja Lisa Brennan-Jobsin muistelmateos Pikkusintti on sydäntäsärkevä tarina lapsesta, jonka isä on yksi maailman kuuluisimmista ihmisistä. Kun Lisa Brennan-Jobs oli pieni tyttö, hänen hartain toiveensa oli saada rakkautta isältään. Isä, Steve Jobs, kuitenkin kielsi pitkään isyytensä ja kävi tervehtimässä tytärtään vain harvoin. Kun Jobs viimein otti teini-ikäisen tyttärensä luokseen asumaan, Lisan toive näytti toteutuvan. Jobs oli kuitenkin isänä arvaamaton, jopa julma, vaativa ja kylmä: mies, joka hallitsi suvereenisti bisneksiään mutta oli ihmissuhteissaan jotenkin kateissa ja hämmentynyt.

Kun Steve Jobs teki jo kuolemaa, hän pyysi tyttäreltään anteeksi. Hän pahoitteli, ettei viettänyt Lisan kanssa enempää aikaa silloin, kun tämä oli pieni, ja toivoi, että saisi uuden mahdollisuuden. Kirjassa Lisa kuvailee, että kauan odotetut sanat olivat kuin kylmää vettä palovammalle.

Kirja jätti minuun surullisen fiiliksen, vaikka sovinto isän ja tyttären välillä syntyikin. Jäin myös miettimään, että vanhempien rakkautta ja hyväksyntää jokainen haluaa, se on kaikkein tärkeintä lapsille, siihen perustuu suurimmaksi osaksi koko loppuelämä, onko sitä rakkautta lapsena saanut vaiko ei. Sen puute näkyy tavalla tai toisella ihmisessä hamaan hautaan asti, vaikka esim terapiassa voisikin parantaa haavojaan. Toivottavasti olen osannut näyttää lapsilleni, että rakastan heitä ja he ovat ihania ja rakastettavia juuri sellaisina kuin ovat.

** kirja pr-näyte, kiitos hurjasti **

Thaikkuherkkuja

Nuo hopeasandaalit tuossa alhaalla, pure love

VIIKON AJATUS: 

The post Weekly Report appeared first on Nelkytplusblogit.

Heipat kaikille ♥
Saatiimpa nauttia jo alkupalat auringosta ja lämpimistä ilmoista ainakin täällä Kymenlaaksossa viime viikolla ja kyllähän kevättä niin hirmuinen ikävä jo mulla olikin! Miten tuo keltainen mollikka voi vaikuttaakkin niin paljon mielialaan ja energiatasoihin. Lumista on jäljellä vielä armottomia kasoja pihalla, mutta hurraa, on myös maata näkyvissä. Ja sitten on tuo meidän super ihana lasitettu terassi, jonka sisälle voi pujahtaa tarpeen tullen ja siltikin tuntee olevansa osaksi ulkona. Sadesäällä ovet kiinni ja sohvannurkkaan nautiskelemaan ropinasta ja kupillisesta kuumaa ♥

Vielä siellä on hieman viileä olla, paitsi aurinkoisina iltapäivinä, mutta miehen kanssa mietitäänkin sinne sopivaa lämmönlähdettä, joka aikaistaisi keväällä siellä oleskelua sekä jatkaisi syksyn tullen vielä kesän lämpöä.

Eilen oikein todella tajusin kuinka tämä lasitettu terassi oli iso bonus tähän taloon ja osaksi se myös ratkaisi nämä talokaupat! Ollaan kevät/kesäkaudella ulkoilma ihmisiä ja nyt ei estä mikään ilma nauttimasta terassikahveja ♥ Ja se vaan kokonaisuudessaan on niin ihanan tunnelmallinen.
Terassi on rakennettu ulko-ovelle saakka, joten talvisin ulkorappuset pysyy huoltovapaana ja turvallisina. Ulko-oven aukaistessa saa ensin maistiaisia pakkasesta, terassin ovella vasta saa lumipyryn niskaansa

Viime viikon aurinkoiset kelit houkuttelikin laittamaan terassin kuntoon ja shoppailemaan sinne vähän kevät tunnelmaa! Löysin ihania uutuuksia Riviera maisonilta. Vaaleanpunainen torkkupeitto ja kuuden hengen kahviastiasto lähti mukaan Sisustusliike Dreamsista Kouvolasta. Kukkakaupasta löysin suloisia orvokkeja ja valkoisia helmililjoja.

Alunperin ulkosaunan eteiseen suunniteltu Finnmarilta hankittu korivaunu pääsikin ruokailuryhmän päätyyn terassille. Siinä on kevätpupujen hyvä ottaa aurinkoa ja hoidella kukkasia ♥
Korivaunun alla on muutama talja pyllyn alle jos puutuoli tuntuu vielä liian kylmälle.

Vanha puinen vuodesohva sai jatkaa tässä talossa elämäänsä, ostettiin se talokauppojen yhteydessä myyjältä. Minulle tuo sohva tuo lapsuusmuistoja mieleen, kun mammalassa yökyläilyt nukuin juurikin samanlaisessa sohvassa ♥ Nyt se sai niskaansa runsaasti tyynyjä, torkkupeiton ja kunniapaikan pöydän toisesta päästä!

Lattialle hankittiin pehmeä jättimatto 2m*3m, joka kivasti lämmittää varpaita viileinä päivinä. Mattohan ei ole varsinainen terassimatto, mutta se oli just niin meidän että siitä nyt sitten vaan tuli terassin matto. On melkein enemmän sääntö kuin poikkeus että tämän talon sisustus tehdään tunteella eikä järjellä ♥

Vielä toistaiseksi uudet kahvikupit kaveeraa orvokkien kanssa puukorissa ennenkuin saadaan hankittua terassille senkki! Tarkoitus on saada sinne aterimet, ruokailuastiat, servetit ja kaikki muut tarvikkeet mitä tarvitaan ulkoruokailuissa ja kahvitteluissa. Helpottaa kivasti kattamista ja syömistä ulkosalla kun kaikki tarvittava on valmiiksi lähellä.

Terassin sivulta aukeaa ovet avoterassille, jossa grillauspaikka ja paviljonki. Tai paketissa oleva, lumen sulamista ja kasaamista odottava paviljonki. Paviljongin alle ostettiin Polyrottinki kulmasohva, joka on valmistettu synteettisistä materiaaleista ja voidaan säilyttää ulkona ympäri vuoden, ei vaadi hoitoa ja on helposti puhdistettavissa vedellä ja saippualla. Sohvaan kuulu korkea pöytä missä voi myös ruokailla jos on isompi porukka syömässä. Tästä kaikesta kuvia myöhemmin!

Nyt on tilaa, niin sisällä kuin ulkona ♥ Joskus täytyy nipistää itseään, kun oikein miettii miten kaikki muuttui loppuvuodesta ja asutaan nyt pitkien pähkäilyiden jälkeen oman katon alla. Ei mitenkään itsestäänselvyys ja vieläkin vähän jännittää miten kaikki tästä lähtee rullaamaan kun ensimmäiset sähkölaskut ja isommat rempat tulee eteen, mutta uskon että se on kaiken tämän arvoista kyllä ♥

Nyt on luvattu sadetta, lunta ja takatalvea tälle viikolle ja niin toivon varpaat kippurassa että ainakin lumipilvet eksyy tästä osoitteesta. Viikonlopulla Sunnuntaina juhlitaan tyttöjen ja miehen syntymäpäiviä ja mikä parasta olisi että aurinko paistaisi ja näin saataisiin upea juhlafiilis taloon ♥

Ihanaa uutta Huhtikuun viikkoa sinulle, palataan taas ♥

The post Lasitettu terassi ♥ appeared first on Nelkytplusblogit.