Talon arvoitus: Talo näkyy ikkunan lävitsee / Renè Magritte 1937

Filosofian valossa 1936 / omakuva. Ilveilevän osuva kuvaus filosofista, joka maalaamisen avulla tutkii maailmaa ja ihmisen osaa. Teoksessa on piippusuisen hahmon teema, joka on tuttu monista Magritten töistä.

Nocturne 1923 / René Magritten työt edustivat 1920 -luvulla kubistisuutta ja futurismia. Magritte on sanonut, että hän ei kuitenkaan ollut puhdasoppinen futuristi.

Kesän askelmat 1938

Liisa Ihmemaassa 1946 / Tämä iso taulu oli erityisen lähellä Magritten sydäntä. Taulu pysyi pitkään Magritten omistuksessa. “Renoir-vaihe” 1943-1947

Suuri vuosisata / 1954 Minulle tämä avautui näin: Muuri takana ja mahdollisuudet edessä.

The post Amos Rex ja René Magritte appeared first on Nelkytplusblogit.

Kaupallisessa yhteistyössä Sokotel Oy / Raflaamo Kuinka moni haaveilee pääsystä ravintolakeittiöön katsomaan miten kokit ja muu henkilökunta työskentelevät ja kuinka annokset rakentuvat? Pääsin…

The post Keittiövierailulla Bisto Manussa – ruokabloggaajan unelmapäivä appeared first on Beach house kitchen.

The post Keittiövierailulla Bisto Manussa – ruokabloggaajan unelmapäivä appeared first on Nelkytplusblogit.

センペルビブム

The post Vaahteramäki helmikuussa appeared first on Nelkytplusblogit.

Matkan ensimmäinen yöpyminen Drammenissa, hieman Oslon alapuolella. Yhden illan tutustumisen perusteella mukavan tuntuinen isohko kaupunki jossa olisi viihtynyt parikin päivää jos kaupunkilomaa olisi kaivannut. Toinen yö vietettiin Eidfjordin kupeessa Norjankin hintatasoon verrattuna todella hintavassa “hotellissa” (=iso puutalo ja huoneet vinttikamarityyppisiä, suihku ja wc sentään löytyi), ainoa ruokailumahdollisuus illalla oli ko. paikan ravintola, jossa oli otettava sitä mitä löytyi. 2x kuiva hampurilainen ilman täytteitä ja vetiset hampurilaiset limuineen maksoivat lähes 50 euroa. Melkein vierestä löytyi Norjan tunnetuin putous, Vøringsfossen ja Måbødalenin kanjoni. Valitettavasti kuva ei anna oikeutta mahtaville korkeuseroille, putouksen pituus on vajaa 200 m. Ja joo, oli pakko mennä siihen reunalle keikkumaan Siinä se on, ensimmäinen serpentiinitie, joka ihan yllättäen ilmeistyi erittäin upean laaksoajelun päätteeksi. Käytössä olleesta paperikartasta ei näitä mutkapätkiä näe -hyvä niin, ei jää aika miettiä uskaltaako vai ei. Kiertoteitä kun ei ole. Paikan nimeä en tiedä, Myrkdalsvegen on tien nimi. Tältä se näyttää ylhäältäpäin. Ei nämä tiet ole niin pahoja kuin näyttävät, ainoastaan mutkissa saattoi pitkällä keulalla käydä tila ahtaaksi jos vastaan tuli auto. Tuossa toiseksi ylimmässä kuvassa on Norjan kuuluisin mutkapätkä, Trollstiegen. Thon Hotel. Edellispäivän sekoilusta “kyllä me jostain hotelli löydetään” -joo, löytyi klo 21.30, oppineena varattiin huone jo hyvissä ajoin Førdestä. Keski-Norjassa lauttamatkoja sai tehdä päivittäin, välillä useampiakin. Ehkä kodikkain hotellihuone ikinä, Sunde Fjord Hotel. Tai oikeastaan huoneisto, sillä ison huoneen lisäksi oli pienempi huone kahdella sängyllä. Ja maisematkin olivat kohdillaan kuten ylemmästä kuvasta näkyy. Sateen takia päädyttiin viettämään täällä kaksi yötä. Omistaja(?)rouva oli vielä niin ihana että piti huoneen meille varattuna toiseksi yöksi niin kauan kunnes tiesimme jatkammeko matkaa ekan yön jälkeen. Aurlandsfjellet. Tie ylös oli paikoin mutkiltaan ehkä kaikkein tiukin ja vaati kaksi pysähtymistä ennen huippua. Koska näkymät. Viilentymässä heinäkuun paahteelta jossain hirmu ylhäällä Sogn og Fjordanen maakunnassa. Hassua kuinka jotkut (turisti)kylät toivat mieleen Keski-Euroopan vastaavat. Tässä +25 astetta Hemsedal ja Skogstad -hotelli. Viimeinen yö Norjan puolella Hurdalsjøen hotellissa hieman Lillehammerin alapuolella. Maisemat muuttuivat melko mitäänsanomattomiksi ja vaikka hotellilla oli oma hiekkaranta, oli sekin ihan plääh kun vertailukohtana oli turkoosivetiset vuonot.

The post Reittiehdotus: Tukholmasta Keski-Norjaan appeared first on Nelkytplusblogit.

Viime viikolla:

– olin yllättävän sosiaalinen ja se tuntui hyvältä
– muistin jälleen, miten pienet irtiotot tekevät hyvää sielulle
– järkytyin Olli Lindholmin kuolemasta
– tein ruuaksi mm. kana-parsakaali pastaa ja kasvislasagnea (syömme kyllä liikaa pastaa…)
– kävin sekä Kaaren, että keskustan Sokkarilla etsimässä Marks & Spencerin alusvaatteita (koska -20% alessa ja ovat hinta-laatusuhteeltaan aivan parhaita), mutta kaikki koot (paitsi A ja EE, DD) olivat lopussa. Murr!
– nautin niin, että pääsin näin arkena lounaalle siskon ja äiskän kanssa, ihan luksusta
– sain kuulla Lieracin  Supra Radiance uutuuksista ihanan aamiaisen kera Hotel St. Georgessa, jonka jälkeen pyörin mainion Tuula’s life Tuulan  kanssa Stockalla nuuskimassa muodin kevättuulahduksia ja kevään uutuus hajuvesiä. Vahvat värit ja erityisesti keltainen nousi selkeästi esille.
– sain pakkomielteen mennä elokuviin katsomaan Beautiful Boy-elokuvaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että Timothée Chalamet on yksi sukupolvensa lahjakkaimmista näyttelijöistä. (Olethan jo nähnyt Call me by your name?)
– muksahdin liukkailla jalkakäytävillä ja onneksi sain vain mustelman polveen
– pojat iloitsivat hiihtoloman alkamisesta

Falafeleja, tofuvuokaa, paistettuja kasviksia

Tämä huuteli nimeäni….

VIIKON KIRJA: Kuka muistaa Katja Kallion mainion Elokuvamuistin? Siinä hyvin kirjoitetut, lyhyet jutut olivat täynnä mielenkiintoisia näkökulmia elokuviin ja ohjaajiin. Nyt kirja on saanut jatkoa ja ihan mahtavaa, että on.

Katja Kallion (Otava) Valkokangastuksia kertoo sinulle vastauksen, kuinka saada Silta-sarjan Saga Norénin kampaus? Mitä ihmettä ihmiselle tapahtuu Sound of Musicin sing along -näytöksessä? Miksi on tärkeää säännöllisesti nähdä elokuvia, joissa kokoonnutaan sukujuhliin Ranskan maaseudulle?

Parasta kirjassa ovat pienet tarkkanäköiset huomiot, tekstin näppäryys ja lukuilo, lue esim luvut Poikani Kevin, (s.64), Ranskalainen viikonloppu (s.73) tai s. 144 kappale nimeltä Whit Stillman. Pure joy!
Kirjan ainoa miinus (tai ehkä se plussa) on se, että kirja aikaansaa pakottavan tarpeen nähdä kaikki ne elokuvat, joista Katja Kallio kirjoittaa. Miten on esim mahdollista, etten ole nähnyt Rakkaudella Beatrice elokuvaa, kysyn vaan.

VIIKON TEATTERI:  Kohtauksia eräästä avioliitosta Kansallisteatterin Omapohjassa. Ingmar Bergmanin teoksen ohjaus ja suomennos Michael Baran. Rooleissa Kristiina Halttu ja Esa-Matti Long.

Porvariston hillitty charmi rapisee esityksen myötä. Ingmar Bergmanin tv-sarjasta näyttämöversioksi muokkautunut Kohtauksia eräästä avioliitosta on juuri sitä, mitä kappaleen nimi lupaa. Esitys rakentuu jäntevistä kohtauksista, jossa aviokriisin vaiheet näytetään noin 10 vuoden aikajaksolta.

Kuva Tuomo Manninen

VIIKON AJATUS: 
Jokainen, joka on pidellyt kädessään
meren silottamaa kiveä, tietää että
jatkuvalla hyväilyllä on ihmeitä
tekevä voima.

The post Weekly Report appeared first on Nelkytplusblogit.

Alunperin São Tomé ja Príncipen piti olla loma lomasta, eli vähän pitempi pätkä samassa hotellissa – ja vielä afrikkalaisittain helpossa kohteessa. Mutta toisin kävi:…

The post São Tomé ja Príncipe appeared first on Meriharakka.net.

The post São Tomé ja Príncipe appeared first on Nelkytplusblogit.

Katoava maa on erään avioliiton tarina. Se on tarina Helenasta ja Aarnesta, ikääntyvästä avioparista,  jonka elämään on saapunut kutsumaton vieras, Alzheimer.

Turun Kaupunginteatterin uutuusnäytelmä Katoava maa on puhutteleva näytelmä muistamisesta ja unohtamisesta. Aihe on erittäin ajankohtainen.

Suomessa muistisairaita ihmisiä on arviolta 193 000.

Heistä 100 000 sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta.

Katoava maa on kaunis, koskettava ja kolhuinenkin kuvaus pitkästä avioliitosta. Rakkaustarinan lisäksi tarinan keskiössä on muistisairaus ja miten se vaikuttaa parisuhteeseen. 

Näytelmässä on kaksi eri-ikäistä Helenaa, Helena nuorena ja vanhana. Nuorta Helenaa näyttelee Miila Virtanen ja Helenaa vanhana näyttelee Marja-Leena Kouki. Ja näytelmässä on myös  kaksi eri-ikäistä Aarnea, nuori Aarne on Joonas Snellman ja vanhaa Aarnea näyttelee Juha Muje.

Näytelmässä on kaunis äänimaailma – meren vaimea pauhu on taustana kun etsitään ratkaisua muistamisen ja unohtamisen arvoitukseen. Helena on muistisairauden kanssa kamppaileva rouva. Hän vertaa muistiaan saareen, jota ympäröi unohduksen valtameri. Eikä maininkien pauheessa vain maa katoa – muistikin katoaa. Ajatus on kaunis ja surullinen. Helenan mielialat vaihtelevat, kuten myös muistamisen tasot.

Aarne ja Helena elävät yhdessä vanhuuttaan. Mutta näytelmän oivaltavuus on siinä, että me näemme Aarnen ja Helenan myös elävän nuoruuttaan ja varhaista keski-ikäänsä näyttämöllä. Katoava maa saattaa henkilöhahmot yhteen ja lomittumaan ja puhumaan myös toisilleen. Näin syntyy vuoropuhelua elämän eri ajanjaksoilta. Nuoruus ja varsinkin puolison tapaaminen ovat Helenalla hyvin mielessä, nykyaika tuntuu katoavan mielestä nopeammin. Kokonaisuus on nerokkaasti koottu.

Ohjaaja ja näytelmäkirjailija Satu Rasila sanoo esitteessä näin: “Helena ja Aarne veivät minut oman elämänkatsomukseni äärelle. Ajattelen, että ikuisuus on kätketty ihmismuistiin. Me elämme kuolemamme jälkeen läheistemme muistoissa. Niin kauan kuin joku muistaa meidät, me olemme olemassa. Tämä tekee muistisairaudesta niin tuskallisen. Kun muistisairas ei enää tunnista läheisiään, hän kadottaa heidät lopullisesti.” Rasila jatkaa: “Mistä katoamisen kipuun voisi löytää ymmärrystä tai lohtua? Helenan ja Aarnen mukaan ne löytyvät elämästä itsestään: rakkaudesta naurusta, riidoista, sovinnoista, kaipauksesta eli elämästä, jota olemme eläneet.” 

Oli mielenkiintoista seurata nuoren Helenan tekemistä näyttämöllä. Huomaa, että Miila Virtanen on harjoitellut Marja-Leena Koukin liikkeitä, asentoja ja hengitystä, hän on kuin Helena nuorena. Miilan näytteleminen on nuoruuden raikasta. Ja myös Joonas Snellman onnistuu hyvin roolissaan nuorena opettaja -Aarnena.

Ja näyttelijäkonkarit Marja-Leena Kouki Helenana ja Juha Muje Aarnena ovat vakuuttavia rooleissaan. He eivät näyttele, he ovat Helena ja Aarne. Tällaisia ovat ihmiset oikeassa elämässä kaikkine ominaisuuksineen sekä iloineen ja suruineen. Helena ja Aarne liikkuvat näytelmässä ihmismielen hauraimmilla ja haavoittuvimmilla pinnoilla. Heissä on hellyyttä, mutta he osaavat myös ottaa toisistaan mittaa. Ja vaikka Katoavassa maassa on isoja ja raskaita aiheita, siinä on myös huumoria.

Satu Rasilan kirjoittama näytelmä on kaunis, haikea ja surumielinen. Menneisyyden rankkoja asioitakin käsitellään, jolloin tulee pala kurkkuun. Mutta mukana on myös huumorin pilkahduksia ja arjen ilon hetkiä. Ja voi, miten hellästi Aarne hoitaakaan puolisoaan ja tästä välittää. Aarne elää toteen myötä- ja vastamäen lupaukset.

Olen aina pitänyt Juha Mujeen äänestä. Ja Aarnen monologi toisessa näytöksessä päästää hänen äänensä oikeuksiinsa. Aarne luo sanoillaan kuvan lapsuuden autioituvasta talosta ja pirtin tyhjistä seinistä. Samoin reagoi myös ihmismielen tyhjenevä tupa, kun vanhuus väistämättömästi koittaa.

Vanha ja nuori Helena sekä vanha ja nuori Aarne arkivaatteissaan. Pukuluonnokset Heidi Wikar.

Turkulainen pukusuunnittelija ja lavastaja Heidi Wikar’in herkkä kädenjälki näkyy lavalla. Pelkistetty ja kaunis värisuunnittelu antaa kauniit kehykset näytelmälle. Heidi Wikar on maalannut käsin kankaat ja lavastuksen tekstiilit. Omenapuun elinkaari on teemana puvustuksessa: Helena pukeutuu nuppuihin olleessaan raskaana. Varhaiskeski-iässä leningissä kukkivat omenankukat kauneimmillaan. Ja kun Alzheimerin tauti alkaa viedä Helenan muistoja, kukatkin ovat jo ylikukkineita.

The post Katoava maa / Turun Kaupunginteatteri 2019 appeared first on Nelkytplusblogit.

Yksi 1900-luvun muodin vaikutusvaltaisimmista muotisuunnittelijoista on poissa. Eilen päivällä Pariisista tulleet ikävät uutiset kertoivat, että Chanelin pääsuunnittelija Karl Lagerfeld on kuollut 85 vuoden ikäisenä. Ikoninen mustien aurinkolasien ja poninhännän omaava legenda oli siirtynyt tästä ajasta ikuisuuteen. Mies, joka vuonna 1983 siirryttyään Chaneliin alkoi kiivaasti nuorentamaan ja modernisoimaan konservatiivista muotitaloa. Tyyli-ikoni, jonka tavaramerkkinä olivat kovat, korkeat kaulukset, mustat vaatteet ja käsineet. Muotisuunnittelija, joka vuodesta toiseen uudistui ja toi uutta catwalkille. Tunsin haikeaa surumielisyyttä koska minusta Karl Lagerfeld oli iätön ja käsite vähän kuin Aira Samulin meillä Suomessa.

Viimeinen näytös, jossa Karl Lagerfeld oli itse läsnä pidettiin 2.10.2018. Näytöksessä esiteltiin kevään/kesän 2019 Chanelin mallisto. Pariisin maailmannäyttelyyn 1900 rakennettu lasinen näyttelyhalli Grand Palais oli muutettu tähän näytökseen käsittämättömän upeaksi merenranta maisemaksi. Taustalla kirkuivat lokit, mallit kävelivät hiekkarannalla ja myös vesielementti oli osa catwalkia. Muistan katselleeni näitä näytöskuvia viime syksynä haaveillen siitä kuinka mieletöntä olisi joskus päästä Chanelin näytökseen vieraaksi. Laiton myös merkille, että Karl Lagerfeld oli ilman mustia aurinkolasejaan ja näytti hieman väsyneeltä.

Karl Lagerfeldt syntyi Saksan Hampurissa 10.9.1933. Hän jätti myöhemmin t-kirjaimen pois sukunimestään muuttuen siis Lagerfeld nimiseksi. Nuori 22-vuotias Karl voitti vuonna 1955 International Woof Secretariat -kilpailun ja sai paikan ranskalaisen Pierre Balmainin muotitalosta. Hän ehti työskennellä Jean Patoulla, Valentinolla, Krizialla ja Charles Jourdanilla kunnes vuonna 1964 päätti pitää tauon muotimaailmasta. Lagerfeld lähti opiskelemaan taidetta Italiaan.

Paluu muotimaailmaan tapahtui 1967 kun Karl Lagerfeld siirtyi Fendille. Hän työskenteli myös ranskalaiselle Chloén muotitalolle ennen siirtymistään Chanelille. Muistan itse elävästi kun Lagerfeld teki vuonna 2004 yhteistyömalliston H & M valmisvaateketjun kanssa suunnitellen upean kokoelman. Kuolasin sieltä monia tuotteita mutta itse ehtiessäni liikkeeseen ne kaikki oli jo myyty!

Karl Lagerfeld oli tunnettu myös todella spektaakkelimaisista ja ajan hermolla olevista muotinäytöksistä. Vuoden 1991 Chanelin näytöksessä oli hip-hop musiikkia ja “urheiluvaatemaisuutta”. Vuonna 2008 Grand Palaisin keskellä on valtava Chanel karuselli täynnä jättimäisiä Chanel laukkuja. Skandinaviasta tuotiin jäätä tonneittain vuoden 2010 näytökseen, jotta saatiin aikaan jäävuori ja jääpatsaita catwalkille. Seuraavana vuonna Versailles “oli siirretty” kuvainnollisesti näytökseen. Ilmastomuutokseen otettiin kantaan 2013 ja catwalkilla seisoi rivi tuulimyllyjä ja aurinkopaneleita mallien lisäksi. Lentokenttä miljöö (2016) ja avaruusasema (2017) teematkin ovat olleet muodin esittelylle taustana. Ihan huikeaa!

Karl Lagerfeld on ollut tunnettu myös kärkkäistä mielipiteistään ja erikoisista tavoistaan. Ehkä hän halusi kohauttaa mielipiteillään muotimaailmaa ja pitää sitä vähän koko ajan varpaillaan. Värikäs persoona otti kantaa asioihin eivätkä suorat kannantotot aina miellyttäneet kaikkia. Karl Lagerfeld ei koskaan sopinut tapaamisia aamuihin koska hän ei ollut aamuihminen. Muoti-ikoni rakasti Coca Cola Zeroa ja väitti sen avulla laihduttaneensakin.

Lagerfeldin silmäterä oli valkoinen persialainen kissa Choupette. Kissalla oli kaksi omaa palvelijaa pitämässä siitä huolta ja totta kai myös Ingtragram tili. Lagerfeld oli sanonut, että hän menisi kissansa kanssa naimisiinkin jos se olisi mahdollista. Mietin tuleeko kissa Choupette nyt perimään Lagerfeldin omaisuuden…nähtäväksi jää.

Tammikuussa 2019 Karl Lagerfeld ei enää osallistunut Chanelin muotinäytökseen Pariisissa. Lehtitietojen mukaan hän olisi sairastellut jo silloin. Näkemäni joulukuinen lehtikuva miehestä kertoi ettei hän ehkä voinut enää hyvin ja jäi pois julkisuudesta.

The post Karl Lagerfeld ja Chanel SS 2019 appeared first on Nelkytplusblogit.

Ei ollut liikaa hulinaa teininkään makuun

Kesäisin pitää olla aina muutamat ballerinat käytössä

The post Karkkilassa tapahtunutta appeared first on Nelkytplusblogit.

Kynsilakkainnostukseni on parantumatonta laatua ja kynsien lakkaaminen on minulle kuin meditaatiota, pieni mukava rauhoittumisen hetki. Kevättä on ollut jo ilmassa ja viime aikoina väreissäni on näkynyt heleitä punaisia sekä pikkuisen myös Pantonen Color of the Year 2019 – Living Coral -sävymaailmaa eli korallia.

Näillä lakoilla syntyivät helpot moniväriset Waterfall-lakkaukset. Villisti valkoista, punaisia, pinkkiä (joka unohtui kuvasta) ja lopuksi pari raitaa metallivihreää.

Raitakynsien lisäksi olen viihtynyt ranskalaisessa manikyyrissä, tällä kertaa punaisessa sellaisessa.

Tulppaanit ovat ihania ja ne kuuluvat ehdottomasti kevääseen. Narskuvan tuore kimppu tai useampi sellainen – täydellistä! Tulppaanin kaikki kukintavaiheet ovat minusta kauniita, myös ne kukan aivan viimeiset hetket ennen lakastumista.

Lopuksi pääsiäiskynnet hieman kyllä etuajassa – valkoista ja mustaa. Hippulakka on kivaa, mutta sen poistaminen – iiks, vaatii pitkää pinnaa

Minkälaisia väri-innostuksia sinulla?

The post Kevättä kynsillä ja ripaus pääsiäistä appeared first on Nelkytplusblogit.

Terkkuja hiihtoloman vietosta Saimaalta. Lähdimme lapsen ja ystävien kanssa tänne, ja Tami pääsi tottakai mukaan. Tämä on pikkukoiran ensimmäinen matka ja lähes kolmen tunnin reissu autolla tänne sujui tosi hyvin. Perillä ollaan ihan vain oltu ja rentouduttu, vietetty aikaa yhdessä ja syöty. Ja ulkoilutettu koiria. Tamilla onkin täällä monta koirakaveria ja majoitutaan kaikki samassa mökissä.

Tami nukkui viime yön minun ja lapsen kanssa sängyssä ja hän oli ikinonnellinen. Ja nukkuikin hyvin riehuttuaan kavereiden kanssa koko illan. Ja tuli siis minullekin kunnon unet, pitkästä aikaa. 

 Tänään on sitten ulkoiltu ja otettu rennosti. Tehtiin puolentoistatunnin aamukävely. Pientä aktiviteettia on kohta luvassa ja sitten juhlitaan pikkukoirien synttäreitä. Tami täyttää tänään 7kk, Gafi 5kk ja Kerttu vanhus 14 vuotta ja 11kk.

Mulla on varmuuden vuoksi treenikamat mukana, mutta en usko että niitä tulen kuitenkaan tarvitsemaan. Rentoa meininkiä on siis luvassa.

The post Hiihtolomaterkkuja appeared first on Nelkytplusblogit.

Miten ihana aurinkoinen sää tänään. Mutta mikä siinä on, kun talvella aurinko paistaa, niin ulkosalla on jäätävän liukasta. Samu koiranen vielä vetää aika kovaa ja kumoon on helppo kupsahtaa. Jännä kuitenkin miten aurinko tekee sen, että heti on enemmän energiaa, kun muutamana pimeänä päivänä tässä aiemmin. Jännää myös on, miten kissat löytävät kotoa aina sen aurinkoisimman läntin. 

Kosmetiikkaa, kosmetikkaa, kosmetiikkaa. Oli tässä talven synkimpinä kuukausina vaihe, että menin sieltä mistä aita on matalin eli jo erinomaisiksi todetuilla kosmetuotteilla. Nyt selvästi kevättä rinnassa, sillä syksyn ja talven aikana kertyneitä pr-tuotteita olen lähtenyt ilolla testaamaan. 

Ostolakossa Virven kirjajulkkareissa “Täydellinen iho Opas korealaiseen ihonhoitoon”, Virve työskentelee siis myös Elevenillä, sain lahjakassissa vasemmalla olevan korealaisen G9Skin Grapefruit Vita Peeling Gel, miedon putsarin, joka kuorii samalla hellästi kuolleita ihosolukkoja. Tässä on ihanan raikas hento greipin tuoksu. Tälläinen rakeeton hellävarainen ja ihoa kirkastava putsari on toiminut omalla herkällä, kuivalla ja couperosa iholla erinomaisesti ja olen tykänyt tästä tuotteesta valtavasti. Tuntuu, että on auttanut myös hormonaalisiin näppyihin. Hintana 14,40e ja toimii myös vartalokuorintana. 

Luonnonkosmetiikkamerkki Attitude on uusi kanadalainen brändi Suomessa. Sarjalta löytyy hiustuotteita, käsisaippuoita, suihkugeelejä ja kroppavoiteita. Tuoksumaailma ja riittoisuus näissä on fantastinen ja iho kiittää. Kivaa on, kun suihkugeelikin on sellaista geelimäistä koostumukseltaan ja on helppo puristaa purkista juuri se oikea määrä. Kroppavoide on täyteläistä ja tämänkin viikon säärien kutinat rauhoittui heti, kun laitoin Body Creamiä säärille. 

Kaikkien Attitude-tuotteiden idea on Worry Free Ingredients, eli ei huolta raaka-aineista! Tuotteet on valmistettu luonnollisista raaka-aineista ja ne ovat vegaanisia. Attituden tuotteita löytyy Sokoksista, Ruohonjuurista ja House of Organic -verkkokaupasta.

Ensimmäinen luonnonkosmetiikkamerkki, jota olen tainnut ikinä käyttää, jollei Neil’s Yardia lasketa kasvoille, on Burt’s Bees. Merkki jota rakastan ja suihkugeelit ja hiustuotteet ovat erittäin laadukkaita. Tällä kertaa Inkivääri Greippisuihkugeelin sijaan käytössä mukavasti herättävä minttu. 

Saatavuus Stockmann, KICKS ja Ecco Verde -verkkokauppa

Tytär on käyttänyt innoissaan Garnier Respons kosteuttavia Almond Milk hiustuotteita ja omatkin kuivat hiuslatvat ovat tykänneet kovasti tuosta hiusnaamiosta. Näissä on sellainen lempeä mantelimaidon tuoksu. 

Missha Super Seed Cleansing Foam Mustikka, on erittäin mieluinen putsari, sillä joka kertahan en halua iholle kuorivaa puhdistusta. Tykkään tästä mustikan tuoksuisesta ja tehokkaasta, mutta hellävaraisesta puhdistusaineesta kovasti, mutta yksi muttakin tässä on. Nimittäin tuubista on todella vaikeaa saada puristettua tavaraa ulos, miltei mahdotonta. Toivottavasti keksivät tähän jonkun uuden systeemin, sillä niin mieluisa tuote on kyseessä. Nyt ei auta muu, kuin saksia tuubi ja käyttää tuote siten. Misshaa myydään Cittareissa ja tämä edukas korealainen brändi on kyllä kerrassaan ihastuttava. 

Mustapäät ovat saaneet kyytiä Tony Molyn Egg Pore Blackhead Steam Balmilla, vaikka olenkin aika koukuissa myös mustapäälaastareihin. Itsestään lämpiävä voide. Ihoa silottava kasvonaamio sisältää hiiltä ja merisuolaa, jotka auttavat puhdistamaan ihohuokosia sekä poistamaan iholta liiallista talia ja kuolleita ihosoluja. Sisältää myös E-vitamiinia ja munankeltuaista, jotka kosteuttavat ihoa.

Toinen Tony Molyn hauska kananmuna tuote Tigtening Cooling Back, on raikkaan tuoksuinen ja hyvin jännän koostumuksen omaava, savimaista “moussea”. Savea ja munankuoriuutetta sisältävä naamio syväpuhdistaa ihoa ja supistaa ihohuokosia. Ihoa viilentävä naamio auttaa hillitsemään liiallista talin muodostumista. Tästä savinaamiosta jää ihoon todella kiva fiilis, puhdas, pehmeä ja kosteutettu. 

Tony Molyn hauskat kananmunat tuovat iloa ihonhoitoon ja jotenkin olen hurahtanut, kuten moni muukin, korealaiseen ihonhoitoon. Jotain aivan uutta ja virkistävää. 

I Love me-messuilta Elevenin-pisteeltä sain lahjakassissa taasen Holika Holika brändin munan muotoisen ihonhoitotuotteen. Hauskaa tässä on, kun kannen avaa, niin sisällä on korkkina keltuainen eli aivan kuin kananmuna. 

Holika Holika Smooth Egg Skin Peeling Gel -kuorintageeli auttaa irrottamaan ihon pinnalta sille kertyneitä epäpuhtauksia ja kuollutta ihosolukkoa samalla kun se auttaa ehkäisemään mustapäiden muodostumista. Ihoa pehmentävä ja kosteuttava kuorintageeli tekee ihosta pehmeämmän tuntuisen ja kirkkaamman näköisen. Kuorintageeli auttaa lisäksi häivyttämään laajentuneita ihohuokosia.

Kyseessä on hyvin samanlainen kuorintageeli kuin G9Skin Grapefruit Vita Peeling Geelissä. Tässä on vaan puhtaampi tuoksu ja hauskempi kananmunapakkaus. On myös kiva vaihdella putsareita. Holika Holika on myös aavistuksen edullisempi 140ml kustantaa 11,80 Elevenillä, kun taas tuo G9Skin 150ml on 14,40e. Mutta siltikin tykkään aavistuksen enemmän tuosta G9Skin tuotteesta, johtunee ihan vaan pirteästä greipin tuoksusta eli makuasioita nämä. 

Tälläisiä hius, vartalo ja kasvohoito fiilistelyjä tällä kertaa, joihin olen saanut aivan uutta iloa taas pitkästä aikaa. 

Sitten vielä maailman parhaaseen huonetuoksuun. Nimittäin olen käyttänyt tässä vuosien aikana aika moniakin tälläisiä diffuuserituoksuja ja yleisenä fiiliksenä on ollut pettymys, sillä tuoksu ei jaksa tuoksua edes pienessä vessassa. Toista on tämä Naturellement European huonetuoksu, joka jaksaa tuoksua meillä meidän isoimmassakin huonetilassa. 

Huonetuoksu vielä kestää viikkoja, on niin iso pullo. Hintana on 23,90, mutta on joka euronsa arvoinen. Jos haluat, että kotona on tälläinen huonetuoksu, niin tämä on laadukkain valinta naismuistiin. Milk Cotton tuoksu on muuten taatusti myös ihana tältä sarjalta. Sarjaan kuuluu käsisaippuoita, suihkugeelejä, tuoksukynttilöitä, käsivoiteita jne. Lämmin suositus myös lahjaideaksi. 

Sitten siihen maailman helpoimpaan laskiaispullaan ja millä vinkillä voit pulkkailla kesät talvet. Vinkit löytyy lyhyehköltä videolta alta.  

Vauhtimimmien YouTube-kanavan voit halutessasi tai meitä tukeaksesi tilata täältä. 

Iloista ja aurinkoista torstain jatkoa kaikille täältä hiihtolomalaisilta, kyllä vaan kiireettömät aamut tuovat ihmiselle paljon puhtia päivään. Miten siellä, laskiaispulla hillolla vai mantelimassalla vai molemmilla, kuten täällä tai kiinnostiko joku juttuaihe tässä postauksessa. 

The post Maailman helpoin laskiaispulla ja fiilistelyä appeared first on Nelkytplusblogit.

Hello ♥
Päätin tulla tänne vähän tarinoimaan, koska meillä ainakin aika on pysähtynyt tai menee maksimissaan eteenpäin puoliteholla enkä millään enää jaksaisi odotella tulevaa muuttoa omaan kotiin.
Toisaalta eilen istuessani sohvalla katsellen telkkarista maikkarilta Kotoisa sisustus ohjelmaa, huomasin jossain vaiheessa uppoutuvani haaveilemaan vanhoja unelmia että oispa meilläkin vielä joskus, kunnes palasin nykyhetkeen, että meillähän on, enkä enää pelkissä ajatuksissa suunnittele istuttavani kesällä kasvihuoneeseen yrtin alkuja tai kunnosta muiden koteja vaan ihan sitä ikiomaa ♥

Tunteet on oikeasti vielä hyvin epäuskoiset ja odottaa varmistusta! Sitä hetkeä kun omilla avaimilla avaa uuden kodin ovea, astuu sisään kysymättä ja käy taloksi ♥

Eikä tämä remontin suunnittelu mennyt ihan kommelluksitta nimimerkillä “kaksi keittiötilausta viikon sisään”
Nimittäin viime viikolla lähdettiin sitten IKEAan. Henkseleitä paukutellen! Kaikki mitat ja suunnitelmat PITI olla huolellisesti tehty ja sen kun vaan sitten keittiösuunnittelijan kanssa loppu silaus. Homma toteutettiin, päätettiin että koko keittiö uusiksi ja tuntien naputtelun jälkeen oltiin valmiita. Tilaus maksettiin ja perhe väsyneenä mutta onnellisena vihdoin viittä vailla sulkemista ulos!

Viikonloppuna välähti sitten mieleen tarkistaa yksi MUKA pieni mitta, ihan vaan varmistaa että olihan nyt keittiön alalaatikostot varmasti sen mittaiset että mahtuvat tulevaan keittiöön, koska ikkuna asetti haasteita. Yhden tekstiviestin jälkeen alkoi vimmattu päänsärky. Koko alakaapistolle oli keksittävä joku ratkaisu. Sisukkaana ihmisenä en yhtään epäröinyt vielä etteikö joku ratkaisu varmasti löydettäisi. Ja löydettiinhän se sitten…….!!!!! Koko keittiötilaus oli peruttava koska yläkaapistojenkin syvyysmitta oli pielessä…. #hysteerinennaurukohtaus
Hetken mietin että miten ihmeessä onnistuinkin näin hyvin mokaamaan koko homman… Tekevälle sattuu, enemmän tekevälle vieläkin enemmän…
Tulipahan opittua ettei supi Suomalaista rintamamiestaloa niin vaan Ruottalaisella keittiöllä remontoida… PISTE!

Viikon sisällä siis köröteltiin toistamiseen IKEAan ja miehelle tulvi puhelimeen osaa ottavia viestejä kavereilta.. Miehen mielestä jos IKEAn reissusta selvitään toistamiseen niin sitten selvitään kaikesta (ihana) ♥ Tähän ajatukseen saattaa olla monta samaistujaa kaksilahkeisista.

Olin vuorokauden saanut sulatella ajatusta, ettei meille nyt tällä hetkellä tule kokonaan uutta keittiötä! Vaikein kipupiste päästä yli ekasta suunnitelmasta oli keittiön vetolaatikostojen haave perinteisten alakaappien sijaan, mikä on paras keksintö suklaan jälkeen!
Asiakaspalvelu oli asiallista ja kiitettävää määränpäässä, päästiin tekemään uutta tilausta! Otettiin positiivinen asenne asiaan, hyvä että tajusin asian ennenkuin kerkesi suurempi vahinko tapahtumaan, sitten ei olisi enää naurattanut ketään.
Matkan varrella keittiö osastolle, mietittiin tulevaa pihaa sekä muita juttuja, jonka remppaamiseen ja kalustamiseen jäisi varmasti tämän toisen suunnitelman myötä säästöjä yli..
VIRHE! Kauppalasku taskussa oli isompi pois lähtiessä..

No joo mutta tosin tämän kertaisessa tilauksessa oli kodinkoneita! Integroitu uuni, induktioliesi ja liesituuletin. Keittiön pöytätaso oli tehtävä mittatilauksesta, joka sitten tietysti toi oman lisän vielä.
Suunnitelma B:ssä siis maalataan ovet valkoiseksi, vaihdetaan kahvat ja tasot, uusi hana ja tiskiallas sekä kokonaan metrin mittainen pätkä uutta, jossa uuni, liesi, liesituuletin ja vetolaatikosto. Tähän kun vielä maalataan katto ja lattia niin luulen että “pieni pintaremontti” olis just hyvä ♥

Auringon pilkistäessä pilven raosta ei perinteinen vaaleanpunainen ole vielä kokonaan vallannut minua. Keltainen sen sijaan kirii rinnalle. Jos nyt oikein antaisin vallan tälle pirteälle värille, uskoisin sen olevan pitkässä juoksussa virhe. Siksipä onneksi tytär halusi tulevaan huoneeseensa keltaista ja niimpä ostettiin kauniit pellava tyynyt. Menen sinne sitten fiilistelemään keltaisen ikävän oikein yllättäessä ♥

Olen tehnyt retkiä sisustusliikkeisiin ja kasseja odottelee purkamista olohuoneen nurkissa ja kaapeissa. Ikeasta tehtiin muutamia huonekalu hankintoja ja kaikki alkaisi olla muuttoa vaille valmista.

Vielä ajatustyötä vaatii makuuhuoneen tapetti, vintage ruusuja vai ornamenttiä? Vaalean roosan sävyiset ruusut toisi vähän väriä, mutta toisaalta niitä ei saa seinältä pois jos kyllästyy..! Maljakossa ne voi aina vaihtaa
Keittiön välitilan materiaali? Fasettilaatta tiililadonnalla on ollut haaveissa pitkään, toisaalta miten oisi tapetti ja lasi päälle? Kokemuksia?

Huomaan että maalaisromanttisuus on tullut jäädäkseen, se on vaan niin minussa ♥ Onneksi se sopii myös miehelle! Ja tuo talokin taitaa sen ottaa omakseen!

Aurinko on palannut, päivät pitenee ja herään pikku hiljaa eloon enemmän valoisien päivien myötä. Talvi pimeys sai taas ajatuksetkin hetkittäin tummiksi, enkä edelleenkään jää kaipaamaan talvea yhtään. Tervetuloa ihana kevät ♥

Palataan taas, laita ehdotuksia/ajatuksia kommenttikenttään postauksesta ja jutellaan lisää, moikka ♥

The post Mittavirheitä ja kihelmöivää odotusta! appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Marimekon tarina appeared first on Nelkytplusblogit.

Tuotteet saatu testiin

SUOMALAISET NAISET JA MEIKKAAMINEN

Suomalaiset naiset käyttävät paljon vähemmän rahaa kosmetikkaan ja esimerkiksi värikosmetiikkaan, kuin kanssasisarensa pohjoismaissa tai euroopassa. Tästä on meitä moitittu ja kun syitä miettii, niin se voi hyvinkin olla kiinni myös rahasta. Meikkien ostaminen koetaan turhana ja turhuutena ja kyllähän tietyt meikkituotteet ja kosmetiikka maksaa. Vielä on jonkin verran vallalla täysin meikitön ja natural-look ja sehän on ihan okei, jos siltä tuntuu. Meikkiä ei tietysti ole kenenkään pakko käyttää.

Nykyisin kyllä uskon meikkitrendien myötä yhä useamman kuitenkin käyttävän meikkiä ja rahaa kosmetiikkaa, mutta se kipuraja menee siinä parissa kympissä, eli edullisia meikkejä halutaan ostaa.

Nuorempana käytin kyllä surutta rahaa kosmetiikkaan, koska silloin Suomesta ei saanut laadukkaita ja edullisia meikkejä. Oli siis pakko ostaa suhteellisen arvokkaita tuotteita, koska tuntui, että muuten rahaa heitti kuin kaivoon, koska edulliset meikit eivät vain toimineet tarpeeksi hyvin. Usein kyllä ostin meikkejä matkoilta ja tax-freestä.

Nykyisin onneksi löytyy useampia meikkimerkkejä, jotka ovat suorastaan halpoja ja silti tuotteet ovat tasokkaita. Vähän aikaa sitten esittelin Suomeen äskettäin rantautuneen kosmetiikkamerkin, Physicians formulan, jonka tuotteita olen sen jälkeen innolla käyttänyt.

Tykkään kovasti heidän meikkivoiteestaan, puuterista ja bronzerista. Valitettavasti ripsiväri ei sitten minulla toiminutkaan, mutta tietäen minun vuotavat silmäni, niin sehän ei ollut mikään ihme. Myös huulipunat saivat kiitosta värisävyn suhteen huulillani ja kulmakynä on ollut päivittäin käytössä ja mikä parasta, niin siinä on myös harja toisessa päässä.

WET N WILD

Minulle uusi merkki oli Wet n Wild meikkisarja, jossa löytyy vieläkin edullisempia meikkejä ja valikoima on suorastaan runsas.

Meikkivoide Photofocus foundation fond de teint, nude ivory on värisävyltään vaalea, hiukan punertavaan menevä, mutta sulautuu ihoon hyvin. Tyttären vaaleaan ihon tämä tasotti hyvin, mutta itse tarvitsen hiukan peittävämpää versiota. Tämä meikkivoide on siitä kuuluisa, että se saa ihon näyttämään paremmalta kuvissa ja nykyisin selfien ottaminen on niin arkipäivää, että on toki luonnollista, että meikkifirmat ovat kiinnittäneet tähän huomionsa ja tuoneet markkinoille sitä, mitä kansa haluaa.

Hohtoa antava puuteri on niin kaunis, ettei sen pintaa haluaisi edes rikkoa. Värisävy ja hohde on siinä maltillinen. Samoin tykkäsin puristepuuterista ja tuo peitevoide on peittävä, mutta siinä värisävy on hiukan liian tumma nyt, ehkä se sointuu sitten kesällä paremmin meikin kanssa.

Luomivärinä minua miellytti tämä pienempi nude-ruskea setti ja ahkerasti olenkin viime päivinä levitellyt noita sävyjä luomilleni. Aluksi pelotti, että tämä luomiväri olisi murenevaa sorttia, sen pinnalta kun irtoaa aina ylimääräistä siveltimellä otettaessa. Mutta se ei luomilla onneksi varissut lainkaan, varsinkin kun muistaa laittaa luomelle pohjustusta.

Aloituskuvassa on huikean kaunis luomiväri putkilossa, oikea herkkujen herkku Liquid catsuit, kuparinen sävy ja ihana kimallus siinä mukana. Mahtava iltameikkiin ja ei hullumpi päivälläkään, sillä saahan sitä silloinkin hohtaa. Sama idea myös tumman vihertävässä vastaavassa putkilossa.

Ihanan punaisissa huulipunissa ja huultenrajauskynässä on hyvä kesto ja pigmentit. Muutamalla eurolla saa toimivia meikkejä ja osa tuotteista on vielä vegaaneille sopivia. Tässä amerikkalaisessa sarjassa ei käytetä eläinkokeita.

Tuotteita löytyy vaikkapa Stockmannin verkkokaupasta, Ellokselta ja Tokmannilta.

Miltäs merkki vaikuttaa? Onko sinulle jo tuttu?

The post WET N WILD EDULLINEN MEIKKISARJA appeared first on Kristallikimara.

The post WET N WILD EDULLINEN MEIKKISARJA appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Kevään sisustusvinkkejä hakemassa appeared first on Nelkytplusblogit.

Yhteistyössä Eckerö Line, Visit Tallinn, Visit Estonia ja Harjumaan matkailukeskus

Edellisessä postauksessa kierreltiin Harjumaalla ja nyt matka jatkuu. Kauniin Kernun kartanon jälkeen pääsimme tutustumaan Harjumaalla sijaitsevaan pienpanimo Õllenautiin.  Õllenaut taitaa olla yksi tunnetummista pienpanimoista Virossa ja ymmärsin, että kysyntää olisi jossain vaiheessa ollut niin paljon kun vaan olisi ehtinyt tehdä. Õllenaut on aloittanut toimintansa jo 2013. Tarina alkaa jo hieman aiemmin, kaveruksista, jotka eivät löytäneet itselleen tarpeeksi mielenkiintoisia oluita.

Hauskan raikas karviaismarjan makuinen olut Tikker.

Viimeisenä maisteluvuorossa oli täysin uusi tuttavuus eli olutkuohari. Maku oli enimmäkseen oluen, mutta erittäin hyvän sellaisen. Muutamia oluita löytyy myös Suomesta. Mutta olutskuoharia ei valitettavasti löydy meiltä, joten tätä täytyy yrittää bongata jostain seuraavalla Tallinnan matkalla. Õllenautin logo onkin muuten helposti bongattavissa ja Õllenaut on vähän kuin astronautti, löytöretkeilijä, mutta alana olut

Harjumaan kierroksen jälkeen oli aika palata Tallinnaan ja aivan toisenlaiseen kohteeseen eli Miehitysten ja vapauden museo Vabamuun.  Vabamussa voi tutustua Viron  lähihistoriaan. Vabamu ja tarinat vapaudesta ja sen riistosta koskettivat ja myös itkettivät. Ja jäin ihmettelemään myös sitä, miten vähän oikeastaan olen asiasta tiennyt. Sekä sitä, että samaan aikaan kun olen viettänyt Suomessa onnellista nuoruutta, on lähellä Virossa ollut aivan erilainen tilanne.

Mitä ottaisit mukaan matkalaukkuun, jos sinulla olisi vain minuutti aikaa? Harmonikan? Ompelukoneen? Ompelukone  saattoi olla tilaavievä, mutta hyvä valinta. Opelukoneella pystyi ompelemaan vaatteita. Nämä ovat kysymyksiä, jota itse ei ole koskaan tarvinnut miettiä.

Vabamua suosittelen lämpimästi kaikille Tallinnaan matkaaville. E-opas puhuu myös suomea ja näin näyttelystä saa enemmän irti. Meille tilanteen teki ehkä vielä koskettavammaksi se, että oppaallamme oli omakohtaisia kokemuksia vapaustaistelusta.
Kaiken tämän kuulemani jälkeen tuntuu uskomattomalta miten Viro on noussut, tullut trendikkääksi ja menestyväksi.

Kiitos Tallinna ja Harjumaa  uusista kokemuksita, lupaan palata pian…

The post Käsityöläisoluita ja historiaa Tallinnassa appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Yrttivesi appeared first on Nelkytplusblogit.

Madara Time Miracle Yövoide

..on alan ensimmäinen seerumi, joka on tehokkuudeltaan verrattavissa perinteisen kosmetiikan seerumeihin, mutta ei sisällä lainkaan silikoneja. Muiden Time Miracle – linjan tuotteiden tavoin TIME MIRACLE SEERUMI sisältää koivunmahlaa ja ihosoluja uudistavaa, viimeisimmän tutkimustyön seurauksena paranneltua kasviyhdiste G7:ää.

En yhtään valehtele, jos väitän, että kyseessä on maailman paras kiinteyttävä luonnonseerumi, joka muuttaa ihon koostumusta näkyvästi. Hyvä hinta, mainio laatu.

Madara Time Miracle Wrinkle Smoothing Eye Cream -kiinteyttävä silmänympärysvoide

The post Kauneusihmeitä talvi-iholle: Madara appeared first on Nelkytplusblogit.

Aiempina vuosina olen tehnyt säilöttyjä sitruunoita, tänä talvena kokeilin tehdä suolaan säilöttyjä klementiinejä. Klementiinien makeus ja suolan -no, suolaisuus- muodostaa jännittävän makuyhdistelmän.

Suolaan säilötyt sitrukset ovat tämän talven hittireseptejä, eivät toki ihan yhtä suuri hitti kuin Yotam Ottolenghin ohjeesta yksinkertaistettu  uunissa paahdetut feta ja tomaatit. Samoista perusraaka-aineistahan Liemessä-Jenni julkaisi juuri talven ehdottoman hittireseptin pastan kanssa tarjottuna. Täytyy itsekin kokeilla pastan kanssa. Ehkä vain heti klementiinit säilöttyäni kiinnitin huomiota, että pari muutakin bloggaajaa oli sesongin innoittamana säilönyt sitruksia samantapaisilla ohjeilla.

Sitrushedelmien kuorissa on usein paljon torjunta-aineita, joten reseptiin on viisainta käyttää luomuklementiinejä.

Säilöttyjä klementiinejä voi käyttää kuorineen  hienonnettuna kastikkeissa, salaatinkastikkeissa, maustevoissa, yrttien kanssa hienonnettuna kanan, kalan tai lihan maustamiseen, pataruokiin jne. Heti kun klementiinit olivat tekeytyneet neljä viikkoa tein säilötyilla klementiineillä maustettua kanapataa. Ajattelin myös tehdä hummusta, jonka maustan säilöttyillä klementiineillä. Ja fetan ja tomaatin kanssakin uuniin voi laittaa myös säilöttyä klementiiniä.

Pelkkä sitrushedelmien väri tuntuu piristävän!

Suolaan säilötyt klementiinit

1 kg luomuklementiinejä
Karkeaa merisuolaa
1 tl korianterinsiemeniä
1 tl mustapippuria
4 tähtianista
3 dl vastapuristettua sitruunamehua

Pese klementiinit perusteellisesti ja tee sitten kaksi ristikkäistä viiltoa niihin, mutta pidä hedelmät ehjinä. Laita kaksi tai kolme teelusikallista suolaa kunkin klementiinin sisään ja aseta ne sitten yksitellen kerrallaan hyvin ilmatiiviiseen astiaan, joka on hyvin steriloitu. Nosta klementiinit purkkiin, lisää myös kourallinen suolaa, korianterinsiemenet, pippurit ja tähtianikset.

Kaada 5 sitruunan mehu klementiinien päälle ja lisää sitten vettä, kunnes klementiinit peittyvät. Sulje purkki ja anna sen ollaa vähintään kuukauden ajan pimeässä, viileässä paikassa. Käntele purkkia päivittäin säilömisen aikana, kuukauden päästä klementiinit ovat nautittavissa, siirrä purkki silloin viileään säilytettäväksi.

The post Suolaan säilötyt klementiinit appeared first on Nelkytplusblogit.