The post Ihanaa korvapuustipäivää! appeared first on Nelkytplusblogit.

Ompele muodikas satiinitoppi

Ideoita pulppuaa ja ompelukone surisee, kiitos tyttären, joka tämän tästä, tuo minulle pieniä ideakuvia tai vanhoja vaatteita, joista ottaa suuntaa ja tehdä uutta. Satiini on jälleen muotia ja hauskoja hameita sekä paitoja olenkin löytänyt blogeista sekä kaupoista tästä materiaalista valmistettuna.

 Tämän muodikkaan topin ompeleminen punaisesta satiinista on nopea, kun sinulla on oikea idea heti lähtökuopissa. Näin ei minulla kyllä ollut ja tovi meni miettiessä, kuinka se on viisasta toteuttaa.

Tyttären idea oli aluksi todella yksinkertainen, mutta vartaloa myötäilevämpi versio, sekä ongelmana joustamaton satiinikangas, eivät ihan toimineet. Kuinka sen päälleen saa puettua, jos ei halua nappeja, joilla toppia kiinnittää?  

Aikani pohdin ja suunnittelin, että mallin tulee olla aika suora, jotta satiini pääsee edukseen ja mielellään ilman tikkauksia. Sen tulee olla myös riittävän löysä, joten sen voi vain sujauttaa ylleen.

 Päädyimme lopulta ottamaan malliksi yhden vanhan topin, jonka mukaan kankaan leikkaisin ja ommeltuani sen, tytär koristeli kimaltavalla nauhalla olkaimet ja eihän se muuta tarvinnutkaan. Yksinkertainen on jälleen parasta ja varsinkin tässä kiiltävässä kankaassa, jotta se pääsee oikeuksiinsa.

Vinkki topin ompeluun

Tytär kiharsi puikolla hiukset superkikkaralle ja ihanasti olivat kestäneet ystävän syntymäpäiviä juhliessa. Toppi mukautuu hyvin myös arkeen, vaikka farkkujen pariksi, nahkatakin alle tai hameen ja neuleen kanssa. 

The post Ompele muodikas satiinitoppi appeared first on Nelkytplusblogit.

Muotinäytöksen juontajana toimi Leena Sarvi ja muotitaiteilijakin ehti pikaisesti piipahtaa lavalla ennen näytöksen alkamista vaikka takahuoneessa vielä tarvittiinkin häntä pukujen viimeistelyissä. Ja sitten se alkoi. Ensimmäiseksi esiteltiin jo aiemminkin monelle tuttuja Sinikka Nikanderin luomuksia kuten tuo Tanja Karpelan yllä vuonna 2008 Linnanjuhlissa nähty keltainen unelma. Karpela esiintyi parissakin itsenäisyyspäivän vastaanottojuhlassa Sinikan loihtimissa puvuissa. Myös monen muun kansanedustajan päällä hänen luomuksiaan on nähty ja eilisessä näytöksessä yhtenä mallina toimi eduskunnan puhemies Paula Risikko.

Raili Hulkkosen yllä nähtiin eilen todella kaunis oliivinvärinen juhla-asu. Valtakunnan ykkösmeikkitaiteilija otti myös melkoisella charmilla lavan haltuunsa ja näki, että hän nautti olostaan catwalkilla. Lavalla esiintyi myös entinen Palacen hotellinjohtaja Elvi Ragnell, joka nykyään maalaa tauluja siirryttyään taiteen pariin. Näyttävän upeita naisia molemmat!

Sinikka Nikanderin 25-vuotisjuhlamuotinäytöksessä nähtiin myös eilen debyyttinsä catwalkilla tehnyt seurapiiritoimittaja Rita Tainola! Marjon matkassa InstaStoryn puolelta voit kurkata pienen videopätkän kauniista housuasusta, jossa Rita Tainola tuli lavalla ensimmäistä kertaa.

Sinikka Nikanderin iltapuvuissa on upeita yksityiskohtia kuten tämä keltamustan kirjaillut puvun musta harsomainen laahus, joka sai mallin näyttämään keveältä kuin perhonen hänen liidellessään catwalkilla edestakaisin. Erittäin näyttävä myös!

Sinikka Nikanderin sisar Lea Irina Männistö lauloi tilaisuudessa eilen ja WAU mikä ääni!
Lea on tuttu kevään Voice of Finland kilpailusta.

Juhlapukujen jälkeen siirryttiin morsiuspuku osioon. Tässä näytöksessä naiset olivat päärooleissa ja kuvissa vilahtavilla miehillä oli vain “avustajanrooli” kuten Leena Sarvi asian ilmaisi eli he vain talluttivat naisia lavalle mitä upeimmissa asuissa kerta toisensa jälkeen. Tämä toispuoleinen, yhdellä valuvalla hihalla varustettu morsiuspuku kävisi minusta myös juhlapuvusta.

Nuorempi morsian voi hyvin pukeutua vähän erilaiseen hääpukuun, joka on edestä lyhyempi paljastaen housumaisen pitseillä varustetun alaosan. Erittäin mielenkiintoinen!

Oma suosikkini hääpuvuista oli ehdottomasti tämä kultainen äärimmäisen kaunis puku. Mallin salaperäisesti harsotut kasvot toivat mieleen jotenkin takauman 50-lukuun ja sellaiseen madonnamaisen viattomaan tyyliin. Tästä tuli joku mielleyhtymä myös Grace Kellyyn. Nuo callankukat täydensi upean asukokonaisuuden – ihan napakymppi!

Lopulta lavalla pääsi myös itse juhlakalu muotitaiteilija Sinikka Nikander. Upeita pukuja, näyttäviä malleja ja ennen kaikkea todella onnistunut kokonaisuus. Onnenkyyneleitä, halauksia, naurua, iloa ja puheensorinaa. Kiitos, että sain olla mukana tässä huikeassa illassa ♥♥♥

The post Sinikka Nikanderin 25-vuotisjuhlamuotinäytös appeared first on Nelkytplusblogit.

💛 Polkenut sateessa postiin hakemaan Saken housuja, vain todetakseen, että ne olivat aivan liian isot ja ne täytyy palauttaa.

💛 Puhunut puhelimessa maratonpuheluita tolkuttoman paljon.

💛 Tavannut ystävän, jota en ole nähnyt hetkeen ja suunnitellut yhteistä Lontoon matkaa.

💛 Kärsinyt ilmeisesti flunssan aiheuttamasta jälkitaudista ja joutunut tohtorin pakeille.

💛 Ollut suunnattoman ylpeä junioristaan ja hänen fiksuista valinnoistaan.

💛 Todennut, että aamu seiskalta fillaroidessa olisi viisasta käyttää pipoa!

💛 Kuunnellut musiikkia ja saanut siitä energiaa.

💛  Joutunut ostamaan uuden läppärin, koska tietokoneemme sitten sanoi lopulta työsopimuksensa irti, pitkän kiukuttelun tuloksena.

💛 Kiukutellut sen läppärin kanssa, kun kaikki ei toimi niin kuin ennen

💛 Nauranut perheeni tilannekomiikalle ja todennut että tämä olisi loistavaa tositeeveetä.

The post Tähän mennessä viikkoa appeared first on Nelkytplusblogit.

..että I love me messuilla on fitnessmalli- finalistien finaali.

Wikipedian mukaan: Fitness-urheilu poikkeaa monelta osin hieman samankaltaiselta näyttävästä kehonrakennuksesta. Siinä missä kehonrakennuksessa keskeisessä asemassa ovat lihaskoko ja -erottuvuus, on fitness-urheilussa alalajiin katsomatta keskeistä kehon lihaksiston ulkonäkö, harmonia ja toiminnallisuus. 

Olen käsittänyt, että fitness on hyvin usein ulkonäkökeskeistä kilpaurheilua, joka ei liity mielestäni I love Me- messujen konseptiin. Niin kauan on tietysti jees, kun ihminen syö terveellisesti ja treenaa kehonsa rajojen mukaan. Mutta jos homma menee yli, ja käsittääkseni fitness- kilpailuissa huiput usein menevät äärirajoille – se on silloin eri asia eikä siinä ole kyse ihmisen hyvinvoinnista.

Pidetäänkö kilpaurheilu ja itsensä rakastaminen/hyväksyminen ihan erillään? Mielestäni itsensä rakastaminen on  paljon suurempi kokonaisuus, jolla ei ole tekemistä kilpaurheilun kanssa.

Ehkä olen vähän kukkahattutäti, mutta eikö pieni ärsyyntyminen ole ihan ok Sellainen pitää ihmisen virkeänä.

Peace and love.

The post Sitä vaan ihmettelen appeared first on Nelkytplusblogit.

Kaupallinen yhteistyö Estrella Etsitkö uutta tarjottavaa viikonlopun leffahetkiin tai vaikkapa vieraille alkupalaksi? Nyt on tarjolla kunnon vege chips pellillinen, joka kyllä menee ihan dinneristä! Olen mukana Estrellan kampanjassa, jossa peruna- ja linssilastuille etsitään uusia käyttöideoita ja ne pääsevät mukaan ruokaisimpiin syötäviin perinteisen napostelun sijaan. Annoksen valmistus videokuvattiin jo viime keväänä, alempaa löydät videon, jossa valmistan herkullisen vege chips platen hmmm…

The post Vege Chips Plate herkutteluhetkiin appeared first on Beach house kitchen.

The post Vege Chips Plate herkutteluhetkiin appeared first on Nelkytplusblogit.

Toukokuussa lensin suoraan Pariisista Mari Moilasen Taikinakirjan julkkareihin. Tarkoitan tuota ihan kirjaimellisesti, sillä ehdin sopivasti kentältä suoraan taksilla perille. Ravintola Tocan chef Gennaro oli loihtinut herkkujan kirjan tematiikan inspiroimana ja toki halusin ehdottomasti olla juhlistamassa uutta Marin kirjaa. Tämä on jo neljäs. Jokaisesta kolmesta edellisestä olen tykännyt hurjasti, enkä tietenkään voinut jättää neljättä väliin.

Korkeista odotuksistani huolimatta en pettynyt, vaikka luvattoman kauan tämä kirjasta kirjoittaminen on kestänytkin. Ensin oli kesäkuu työpaineineen, heinäkuussa lomailtiin muissa maisemissa ja nyt on odotettu seitsemän viikkoa keittiön valmistumista.

Jotain sentään kirjasta jo kokkailinkin ja lisää on varmasti luvassa.
Mari Moilanen : Taikinakirja 
Kokattavaksi kustantajalta 

Taikinakirjan perusajatuksena on samasta taikinatyypistä tehtävät, eri ruokavalioille sopivat versiot. Monestihan juhlia  järjestäessä päänvaivaa tuottaa tarve tehdä niin monenlaisia leivonnaisia tarjottavaksi, jotta jokainen vieras saa suuhunsa jotain herkkua. Näin ei välttämättä tarvitse olla, vaan ehkä koko homma pitäisi kääntää päälaelleen ja tehdä tarjottavat mahdollisimman monelle sopiviksi, mausta tinkimättä.

Taikinakirjasta löytyvät monet perinteiset ja trendikkäät leivonnaiset ja niille gluteeniton, vegaani, sokeriton tai kananmunaton versiot. Jokaiselle taikinalle ja jopa yhden makuyhdistelmän reseptille löytyy useampi vaihtoehto. Aivan varmasti näillä ohjeilla löytyy tarjottavaa enemmänkin rajoituksia sisältävään ruokavalioon, tai isommalle joukolle herkkuja suunnittelevalle emännälle/isännälle.

Meillä ei perheessä ole ruokarajoituksia, mutta toki välillä pitää vieraita varten vähän miettiä tarjottavia uusiksi. Rajoitusten puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö erilaisia vaihtoehtoja olisi kiva kokeilla jo ihan makuvivahteidenkin vuoksi.

Pidin erityisen paljon Oreo-keksipohjasta, jonka makuvivahde Becelin juoksevalla kasvisöljyvalmisteella kookosmakuineen oli ihan omanlaisensa. Muuten sitten sovelsin huolettomasti Marin Ice Box Cake -ohjeesta tavallisen kolmen aineksen jäätelöstä tehdyn jäätelökakun, mutta se kai tässä kirjassa onkin yhtenä tarkoituksena – vaihtoehtojen ja versioiden kokeilu ja omien suosikkien löytäminen. Taikinasta on moneksi.

Marilla on jännä taito olla trendien harjalla, mutta kuitenkin säilyttää omintakeinen katsanto ja näkökulma. Niinpä tämäkin kirja tarjoaa ehdotuksia eri ruokavalioihin kuten esimerkiksi nyt niin pinnalla olevia kasvisvaihtoehtoja, mutta samalla kaari kattaa myös perinteisemmät  reseptit. 

Aiempienkin kirjojen kuvat ovat olleet ihania eikä tämä kirja tee poikkeusta, vaikka materiaali ja kuvien käsittely tällä kertaa onkin jätetty vähän vähemmälle painopisteelle ja asiasisältö reseptivaihtoehtoineen painottuu. Kirjan lopusta löytyvät myös hyvät tieto-osiot eri ruokavalioiden leivontavinkkeihin, jotka varmasti osoittautuvat hyödyllisiksi. 

Kaikkiaan siis oiva kirja keittokirjahyllyn täydennykseksi. Varmasti tulen tämän pariin palaamaan – seuraavaa odotellessa

The post Taikinakirja appeared first on Nelkytplusblogit.

Kärpässieniä en sentään ole itse istuttanut.

The post Tummia marjapuuron sävyjä appeared first on Nelkytplusblogit.

Asiakkaiden kanssa tulee usein puhuttua siitä miten treenit ovat tuoneet helpotusta erilaisiin vaivoihin, joita esimerkiksi istumatyö aiheuttaa. Inspiroiduin kirjoittamaan tätä postausta, kun yksi ohjattavistani eilen (hän on aloittanut 3 kk sitten) kertoi miten tekemämme treeni on helpottanut hänen lonkissa olevaa kipuaan minkä istumatyö aiheuttaa. Hän oli huomannut, että sitä ei enää tuntunutkaan. Mikään muu ei siis ollut muuttunut kuin se kuinka hän tekee lihaskuntotreenit salilla. Eilen teimme ties mitä liikkeitä, myös näitä alla olevia liikkeitä olemme tehneet. Treenaaminen on myös hauskempaa, kun “leikkii” pallon kanssa ja kokeilee kaikkea uutta. Hiki valuu varmasti ja aika kuluu kuin siivillä. Ja työasiat tyhjentyvät mielestä 100% varmasti! Myös keskivartalosta tulee slimmimpi tällaisilla treeneillä, notkeus lisääntyy ja koko keho vahvistuu todella monipuolisesti.

Kun PT-asiakas aloittaa, etenemme aina niin että lopulta liikkeet tehdään tasapainolaudan, bosun ja/tai pallon päällä. Treeni ei ole perinteistä salitreeniä ja sanonkin aina, että laitteita (esim. taljaa) voi käyttää, jos tekee liikkeet epävakaalla alustalla. Nykyihminen istuu (tai seisoo) aina niin paljon, että ei ole syytä mennä salille istumaan tai seisomaan. Eihän kukaan siirrä sohvaakaan vain käsiä työntämällä. Siinä tarvitaan koko kehoa.. Core laitetaan hommiin aina asiakkaiden kanssa ja olenkin tosi ylpeä heidän edistymisestään. Saan itse yhtä mahtavat fiilikset kun asiakas onnistuu, kuin se että voittaisin itseni jotain hullua liikettä kokeillessa. 

Tässä tulee pari liikettä, joiden avulla voit vahvistaa omissa treeneissä lonkankoukistajia ja pakaroita.

Kuinka vahvistat lonkankoukistajia ja pakaroita pallon kanssa? Ja pääset näin eroon istumatyöläistä piinaavista lonkkavaivoista..

Sivulankussa jalan vienti ylös, eteen ja taakse

Asetu sivulankkuun pallon päälle. Sinne kannattaa nousta näin:

Eli aseta ensin vasen käsi lattiaan ja nosta vasen jalka pallon päälle. Lantio on tässä vaiheessa vielä maassa ja oikea jalka vartalon takapuolella. Tiivistä core kuntoon ja ponnista pallon päälle. Hae ensin tasapaino ja keskivartalon kannatus ennen kuin lähdet nostamaan jalkaa ylös. 

Liikettä tehdessä pidä aluksi oikea käsi lattiassa vartalon edessä tukena. Käsi kohti kattoa on todella haastava liike jos käytät sivulankussa palloa. Liikkeen voi nimittäin tehdä myös bosun kanssa tai ihan pelkästään ilman mitään apuvälinettä. Kaikista helpotetuin versio on pitää vasen polvi vielä lattiassa, oikea jalka on tällöin vain ojennettuna. 

Tässä tulee toinen lemppariliikkeeni: 

Jalan vienti sivulle ja tähän voit yhdistää vielä jalan pyöritykset. 

Aloitetaan kuitenkin siitä miten asetut pallon päälle:

Aseta vasen polvi keskelle palloa ja kädet pallon etupuolelle. Nosta oikea jalka ylös lantion korkeudelle ja pidä core supertiukkana. Pallon päällä tehtävissä liikkeissä ydintuen on oltava aktivoituneena joka sekunti, muuten tipahdat alas. 

Kun lähdet viemään oikeaa jalkaa sivulle, joudut siirtämään painoa enemmän vasemmalle polvelle ja sen myötä kannatta myös oikealla kädellä hakea tukipiste pallolta. Vie jalka aivan vartalon vierelle ja palauta hallitusti taakse. Täältä voit liikuttaa jalan vielä vasemman jalan yli takaviistoon.

Tässä sivuasennossa saat pakaran hyvin liekkeihin kun pyörität jalalla pientä ympyrää. Ajattele, että pidennät jalkaa (työnnät sitä oikein pitkäksi samalla kun pyörität!). Liike lähtee lonkasta, eli pidä jalka pitkänä ja pyöritä niin että jalka pysyy aivan suorana ja keskity siihen että hallittu liike lähtee todellakin lonkasta asti. 

Tätä liikettä kannattaa ensin harjoitella ihan konttausasennossa tukevasti lattialla. Siitä voit siirtyä tekemään liikettä bosun päälle ja lopulta pallon päälle. Liike on haastava ja raskas.

Sports Ladyn instatilillä on paljon erilaisia vinkkejä toiminnallisen treenin liikkeisiin mitä teen. Suurin osa niistä on todella haastavia, ne näyttävät helpolle kun olen tehnyt tätä niin pitkään. Kun laitan asiakkaat tekemään samoja liikkeitä, he yllättyvät siitä miten vaikeaa tai raskasta se onkaan. Nappaa siis instasta vinkkejä ja haasta rohkeasti itseäsi treeneissä. Saat vahvemman ja notkeamman kropan!

The post Eroon lonkkavaivoista pallotreenin avulla appeared first on Nelkytplusblogit.

Pitkään aikaan ei olekaan tullut postattua kosmetiikasta, suorastaan pöyristyttävää ja tämä erhe on  heti korjatattava.

Ensimmäisenä on pakko vinkata teille Laveran ihanista aurinkovoiteista. Nolottaa myöntää, mutta jopa vannoutuneena luonnonkosmetiikan käyttäjänä olen tosissani ottanut luonnonmukaiset aurinkovoiteet käyttöön vasta viime kesänä. Aurinkorasvat ovat kuitenkin yksi olennaisimmista asioista, joissa kannattaisi suosia luomua, joten tästedes lupaan parantaa tapani. Kemialliseen suojaan perustuvista aurinkorasvoista – eli synteettisistä – voi imeytyä verenkiertoon hormonitoimintaa häiritseviä ftalaatteja. Sain testiin Laveran aurinkovoiteita ja tykästyin niihin kovasti. Erityisesti 20 suojakertoimen spray oli vallan kevyttä, eikä liian typäkkää. Eikä tullut näppylöitä, mikä on ollut välillä ongelma aurinkovoiteitten kanssa. Aftersun oli iihanan tuoksuista, luonnonmukainen Aloe vera -geeli ja kehäkukan uutteet toivat iholle viilentävää kosteutta. Suositteluni!
 

Tuotteet pr näytteitä, kiitos hurjasti!

Mikä tuoksu ja kosteutus!

Toisena haluan vinkata teille Mavalan kynsilakan poistoaineesta, joka on hellävaraisimmista hellävaraisin. Kokeilemistani paras kynsilakanpoistoaine, erittäin mieto mutta tehokas, eikä kuivata kynsiä. Yhtään huonommaksi ei jäänyt SYKSYN värinen Mavalan kynsilakka Riyadh, jossa on upea purppuranpunainen väri.  

Omalla rahalla ostettu

Uusimmassa Gloriassa hurmaannuttiin fuksian värisistä huulipunaisista. Fuksia on kuulemma monen huippumeikkaajan uusi punainen huulipuna. Se sopii hyvin kaikkiin ihonväreihin, ja sitä on nähty vahvojen naisten, kuten Oprah Winfreyn ja Reese Witherspoonin huulilla taannoisessa Time-lehden kansikuvassa. MAC huulipunafanina (ne nyt vain ovat parhaita!), voin vinkata lähes täydellisen fuksia sävyn- Breathing fire.

Kuva

Itse ostettu

Madaran yhden päivän alesta bongasin Pihlaja Drops vitamiinitipat. Ensimmäinen ajatus oli, että ihana tuoksu!  Sitten käyttöominaisuuksiiin: tipat kosteuttavat ja antavat kasvoille ihanan terveen hehkun, laitan siis tippoja kosteusvoiteen alle muutaman tipan. Tuntuu, että kasvojeni normaalisti kuiva iho, voi nyt paljon paremmin ja iho suorastaan hehkuu. Suositteluni!

Uusi just mun tuoksuinen hajuvesi. Tuoksu on säteilevän mehukas ja herkullinen, jossa marjoja, violetteja kukkia ja valkoisten puiden sävyjä. Luulin, että olen Chloe tyttöjä, mutta taidankin olla Marc Jacobs tyttöjä.

Fuksian värisiä huulia, purppuran värisiä kynsiä ja ihanaa viikkistä!

The post Uusimmat kosmetiikkalöydöt appeared first on Nelkytplusblogit.

Listataanpa taas pitkästä aikaa blogimme luetuimpia juttuja – eli tässä loppukesän 2018 suosituimmat! Heinä-syyskuussa, siis viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana kolmen kärki on: Näin pakkaan,…

The post Loppukesän suosituimmat appeared first on Meriharakka.net.

The post Loppukesän suosituimmat appeared first on Nelkytplusblogit.

Yksinkertainen on kaunista. Tomaatti, timjami, feta ja säilötty sitruuna muodostavat helpon illallisen.

Tulin eräänä kesäiltana yhdeksän aikaan töistä, olin 12 h päivän jälkeen niin väsynyt ja ajatuksissani, että ajoin metrolla oman aseman ohi. Onneksi oli kaunis ilta eikä seuraavaltakaan asemalta valtavan pitkä matka. Kotona ei kuitenkaan ollut paljoa voimia kokkailla.

Kaipaan jo nyt näitä valoisia iltoja kun ruokakuvaus yhdeksänkin aikaan illalla luonnonvalossa onnistui helposti. Jos siirrytään kesä- ja talviajasta yhteen pysyvään aikaan minun valintani olisi ehdottomasti kesäaika. Päivänvalo illalla antaa elämään enemmänkin kuin vain kuvausvaloa.

Paahdettu feta ja miniluumutomaatit

200 g fetaa
½ rl oliiviöljyä
10 miniluumutomaattia
1 valkosipulin kynsi
½ sitruuna tai viipale säilöttyä sitruunaa
timjamia
mustapippuria

Laita fetapala ja tomaatit uunikestävään vuokaan. Hienonna valkosipulinkynsi ja ripottele vuokaan. Purista sitruunasta mehua, lorauta tomaattien ja fetan päälle oliiviöljyä. Laita fetan päälle muutama oksa timjamia ja rouhaise mustapippuria.

Paahda 200 C uunissa 15 minuuttia.

Sitruunaista, fetan suolaista oliiviöljyä olisi ollut ihana kaapaista hyvällä paahdetulla leipäpalalla. Sitä en kuitenkaan muistanut ostaa, vaikka kävinkin kaupassa.

Mikä on sinun pikaruokasi, kun et jaksa valmistaa mitään aikaa vievää?

The post Paahdettu feta ja miniluumutomaatit appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Kurkistus kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin maailmaan appeared first on Nelkytplusblogit.

Jos perheen kanssa kuitenkin syntyy kinaa, kuka saa suurimman palan, niin kinanhan voi ratkaista ostamalla kaikille omat sukulaatilevyt.

The post Eettisten asioiden äärellä appeared first on Nelkytplusblogit.

• 1 -2 omenaa 
• 1½ rkl voita
• 1 rkl hunajaa
• muutama tippa sitruunamehua
• 1 dl appelsiinimehua
• appelsiinikuoriraastetta (voi jättää pois)
• vaniljajäätelöä

The post Olipa herkullinen jälkiruoka appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Maailman kaunein daalia appeared first on Nelkytplusblogit.

Hei ja aurinkoista lauantaita! Täällä on takana työntäyteinen viikko ja nyt onkin ihana aloittaa viikonloppu. PT-asiakkaat on edistyneet hienosti ja parina perjantaina olen ollut Valtiovarainministeriössä vetämässä Detox kurssia. Samainen kurssi järjestetään muuten marraskuussa Kumpulassa, sinne on vielä kaksi paikkaa. Linkki tapahtuman sivuille löytyy täältä.

Lokakuu on yksi mun lempikuukausista, osittain varmasti siksi että silloin on omat synttärit ja sitten tietysti I love me messut. Synttäreille nyt ei ole mitään ihmeellistä suunnitteilla, pentu tuntuu vievän kaiken ajan ja energian. Perinteisesti olen järjestänyt tyttöjen bileet, mutta tänä vuonna se taitaa jäädä koiran vuoksi väliin. Lokakuu on kuitenkin ihana. Etenkin tällaiset aurinkoiset päivät ja värikkäät lehdet jotka putoilevat puista kaunistamaan nurmikoita. Koirankin kanssa on ihana metsässä seisoskella ja haistella raikasta ja kirpeää lokakuun säätä. 

Mutta I love me:ssä aion käydä hakemassa vauhtia ja inspiraatiota hyvään oloon ja kauneuteen. Ja ehkä katsomassa myös vähän idiksiä joululahjoiksi.. Sain teille NHS:ltä arvottavaksi kolme lippua ja heidänkin osastonsa on messuilla. Siellä kannattaakin muuten pistäytyä, sillä heillä kaikki tuotteet ovat 40% normaalihinnasta. Ihania merkkejä kuten Nurme, Cattier, Lavera jne, joilla on ihania tuotteita. Noista Nurmen tuotteista kirjoittelinkin jokin aika sitten kun vierailin tehtaalla Virossa! Niistä tykkään kovasti itse.

Kommentoi (mitä tahansa, vaikka toivomastasi juttuaiheesta blogiin tai mitä ikinä keksit) siis postaukseen ja jätä siihen myös sähköpostiosoitteesi. Olen sitten yhteydessä sinuun hyvissä ajoin voittajaan henkilökohtaisesti ja voittajat pääsevät nauttimaan kivoista messuista parin viikon päästä! Arvonta suoritetaan 12.10.

Tami on kasvanut muuten kovasti ja hän täyttää tänään 11 viikkoa. Kolmen viikon aikana tämä pieni otus on kasvanut jotenkin niin valtavasti, että sadetakkikin jää kohta pieneksi (takki johon tää tyyppi hukkui vielä just..). Toivotaan että on kuitenkin aurinkoinen lokakuu ja sadetakkia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. 

Kivaa viikonloppua teille kaikille!

The post I love me lippuarvonta appeared first on Nelkytplusblogit.

The post Nyt niitä miltei saa! appeared first on Nelkytplusblogit.

En voi koskaan olla liikaa hehkuttamatta, mitä Whamisa on tehnyt iholleni, Whamisan ihonhoitotuotteet siis. Ihoni ei ole kuuna päivänä aikuisiällä ollut näin hehkuva ja kostea, eikä ihonhoito ole ollut ikinä näin palkitsevaa.
 Lempparituotteeni ovat esiteltynä tässä postauksessa, näillä pärjään, eikä muuhun ole paluuta. Nämä siis päivittäisessä käytössä. Silloin tällöin käytän sitten kuorintalappuja sekä merilevänaamiota.

The post Whamisa love appeared first on Nelkytplusblogit.

Noin neljä vuotta Thaimaata jo takana ja paljon on opittu. Paljon on toki vielä oppimista – onneksi – mutta on tähän neljään vuoteen jo mahtunut yksi muutto takaisin Eurooppaan.

Ikävä Koh Samuille hiipi kuitenkin puseroon jo ensimmäisen kylmän kesäkuun aikana Suomessa. Vaikka kuinka yritettiin ryhdistäytyä, kylminä kesäiltoina muistoina nenään leijailleet grilliruokien ja suolaisen meren tuoksut tekivät lähes hulluksi.

Koh Samui ei lähtenyt meistä. Oli siis pakko palata takaisin ja aloittaa taas lähes alusta.

Paluun jälkeinen vuosi on ollut rakas. Kaikkea on haistellut, maistellut ja katsellut hieman eri tavalla. Sillä tavalla kuin katsoisi hyvää ystävää, jonka melkein menetti. Nyt tästä hyvästä ystävästä on tullut entistäkin rakkaampi.

Koh Samuilla asuminen ei tietenkään ole pelkkää ruusuilla tanssimista, ja moni epäkohta ihmetyttää, monesti jopa ärsyttää. Näin on tietenkin joka paikassa, mutta onneksi plussat vielä voittavat miinukset.

Thongson bay, Koh Samui

Co co Tam’s Koh Samui

Pakolliset rajanylitykset

Jollet asu Thaimaassa eläkeläisviisumin voimin, tai riittävästi paikallisia työllistävän yrityksen päällikkönä, maan rajojen ulkopuolelle on poistuttava 90 päivän välein. Uskallan väittää, että ennemmin tai myöhemmin se ottaa kupoliin jokaista täällä asuvaa.

Matkat on jees, mutta kun kuvioihin toistuvasti astuu herra Pakko, on se välillä kuin jäitä polttelisi.

Just nyt mua ei huvittaisi, just nyt mä olen kuumeessa, juuri nyt en saa koiria hoitoon, rahat on vähissä ja muitakin velvollisuuksia olisi.

Vaan mentävä on. Kerran olen jopa hypännyt Hongkongiin vievään koneeseen pari päivää ison leikkauksen jälkeen. Se oli rankkaa, mutta siitäkin selvittiin.

Neljän vuoden aikana ylitetyt rajat

Kun vähänkään on mahdollista, yritetään ottaa kaikki irti näistä rajajuoksuista. Uusia maita ja kohteita on tullut luvattoman vähän, mutta tässä neljän vuoden aikana tehdyistä rajajuoksuista jokunen:

• Bali

I LOVE BALI, mutta vasta toisella silmäyksellä. Ensimmäinen kerta meni jotakuinkin ihmettelyksi.

Kuinka rannat voikaan olla niin hälyttävässä kunnossa? Surffaus muovijätteiden seassa oli mieleenpainuvaa, mutta ei ehkä sillä tavalla kuin olisi toivonut.

Mutta Bali on jättänyt lähtemättömän jäljen sieluun, ja jos meidän kolmen koiran vienti sinne ei olisi niin kovin hankalaa, voi olla että tällä hetkellä asuisimme jo henkien saarella.

Ehkä vielä joskus?

Seminyak beach, Bali

Pura Luhur Uluwatu -temppeli, Bali

Totuuden siemeniä Balilla, 66 corner.

• Malesia

– Penang

Me ollaan haettu vuoden viisumit aina George Townista, ja vaikka viranomaishässäkkään kuluu aina vähintään se kaksi päivää kaikkine kuumotuksineen, on George Town salakavalasti hiipinyt mielitiettyjen joukkoon.

Mikä ihana sulatusuuni, eikä pelkästään polttavan auringon takia, vaan ihmiskirjon, tuoksujen, makujen ja hektisen tunnelman. Jokaisella George Townin visiitillä paikalla on uutta annettavaa, eikä sinne meno enää edes aiheuta harmaita hiuksia.

Sillä onneksi on Jim (kirjoitin hänestä mm. täällä). Jos tarvitset viisumia Thaimaahan, etkä ole satavarma kuinka homma sujuu, Jim’s Place is THE PLACE. Ja voit itse huoletta keskittyä siihen olennaiseen, nauttimiseen.

Georgetown, Penang

Georgetown, Penang

Väsähtänyt kitaristi Georgetownissa.

– Kuala Lumpur

Kuala Lumpurissakin on tullut useamman kerran leimojen takia pyörähdettyä, mutta jostain syystä paikka jättää minut täysin kylmäksi. Ehkä se on kiire, tai sitten vertaan sitä huomaamattani liikaa Bangkokiin, josta taas pidän paljonkin.

– Badang Pesar

Näitä rajareissuja värittää aina viranomaisten tapaaminen ja heidän suhtautumisensa. Vaikka meillä on kaikki aina kääntynyt parhain päin, ei nuhteiltakaan ole vältytty. Badang Pesar on hankalin raja-asema, missä ollaan koskaan käyty. Samat hankalat virkaililjat vuodesta toiseen, ja vaikka meitä ei ole koskaan käännytetty, moni siltä rajalta on.

Kovin myöhään illalla ei tähän kaupunkiin kannata suunnata, sillä siellä ei ole yhtikäs mitään. Eräs ystävämme käännytettiin kerran rajalta kaupunkiin yöpymään, ja hän onnistui löytämään lähistöltä yhden motellin. Ovet olivat auki, mutta motellissa ei ollut ketään. Hätä kädessä ystävämme majoittui vapaaseen huoneeseen ja yöpyi siellä kaikesta huolimatta. Koska respa loisti aamullakin tyhjyyttään, ei ystävämme voinut maksaa yöpymistään.

Kaupoissa ei sitten myydä myöskään olutta tai muuta alkoholia, kuten ei monissa muissakaan  Malesian pienissä kaupungeissa.

• Hong Kong

Koh Samuilta on suora lento Honkkareihin, siksi se on mahdottoman helppo kohde rajanylitykseen. Kaiken lisäksi Hongkongissa asuu siskoni perheineen, joten paikallisoppaita on tarjolla omasta takaa.

Ensimmäisen lyhyen Hongkongin visiitin aikana lähinnä hengästytti, sillä kaikkea on vaan niin älyttömän paljon. Eikä sellainen hektisyys ole meitä varten, mehän ollaan ‘saari-ihmisiä’ ja totuttu elämään flip flopit jaloissa.

Mutta mitä useammin ollaan Honkkareihin päädytty, sitä enemmän sekin on päässyt ihon alle. Sillä tavalla mukavan positiivisesti.

Hongkongin värejä

Victoria Peak, Hong Kong

Stanley Bay Hong Kong

• Myanmar

Uusi tuttavuus, joka ei ole vielä tullut tutuksi juuri ollenkaan. Kaikki visiitit yhtä lukuunottamatta ovat olleet pieniä silmänräpäyksiä, mutta kiinnostus on kasvanut.

Pari viikkoa sitten pyörähdettiin juniorin kanssa Mergue-saaristossa, ja vaikka Thahtay Kyun saari onkin lähinnä uhkapelaamista varten, ympärillä näyttäytyvä Mergue-saaristo oli hengästyttävän kaunis.

Koko 800 saaren Mergui on niitä viimeisiä paikkoja, jossa voi vielä bongata myös merimustalaisia. Näitä merten sinnikkäitä mokeneita, jotka yhä seilaavat trooppisilla saarilla asettuen aloilleen vain monsuunien ajaksi johonkin suojaisaan luonnonsatamaan.

En tiedä miten on mahdollista, etten ole koskaan aiemmin päätynyt lukemaan juttuja kohteesta? Kun näin jälkikäteen olen asioita selvitellyt, vaikuttaa vahvasti siltä että kunhan vaan saamme koirat hoitoon, nämä saari-ihmiset suuntaavat sinne.

Mergui Archipelago Thahtay Kyun -saarelta katsottuna.

Tachileikiin pyörähdettiin Chiang Main kautta.

– Tachileik

Thaimaan rajakaupungista Mae Saista pääsee näppärästi kävellen Myanmarin puolelle Tachileikiin. Kuten pikavisiiteillä Myanmarin puolelle muutenkin, on passi jätettävä rajavirkailijoille. Ja onhan se tavallaan hieman pelottava ajatus.

Me ollaan nähty Tachileik vain kerran, ja on vaikea kuvitella että kaupungissa vielä kymmenen vuotta sitten kulki härkävaunut savisilla kaduilla. Nythän paikka on melkolailla thaityylinen kaupustelijoineen. Viagraa ja ranta-raybaneita ainakin oli tarjolla lähes joka kulmassa.

Halpaahan Tachileikissa on, ja moni käykin siellä tekemässä ostoksia. Esimerkkinä nyt vaikka tupakka, joka Suomessa maksaa kai sen 7 euroa aski ja Thaimaassakin pari euroa, niin Tachileikissa kokonaisen kartongin pystyy ostamaan parilla eurolla.

Näitä samoja rajoja ollaan nyt neljän vuoden aikana ylitetty useamminkin. Olisihan tuossa lähellä vielä Vietnam, Kambodža ja Laos, ehkä tässä ehditään vielä niihinkin. Air Asian siivin onneksi lentää halvalla myös kauemmaksikin.

Ja vaikkei nämä herra *Pakon’ rytmittämät rajajuoksut aina hampaita nauratakaan, on niissä hyvät puolensakin.

Onpahan ainakin reissattava.

Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka vetäjinä Suomessa toimivat matkablogit Travellover ja Vagabonda. Näistä linkeistä pääsee lukemaan myös muut tempaukseen osallistuneet blogikirjoitukset. Käy ihmeessä lukemassa!

Liity sinäkin mukaan tempaukseen ja jaa reissuinspiraatiota käyttämällä Instagramissa tunnistetta #IGTravelThursday tai #IGTT!

Thaimaanrannan Maalarit löytyy Instagramissa nimellä thaimaanrannan_maalarit.

Kotiin Samuille on aina mukava palata. Taustalla Ang Thong marine park.

The post IGTT – Pakolliset rajanylitykset appeared first on Nelkytplusblogit.