Kathmandun laakson kolmesta kaupungista kävimme Kathmandun lisäksi paitsi Bhaktapurissa myös Patanissa, joka myös yleisesti tunnetaan nimellä Latitpur.
Patankin oli aikoinaan itsenäinen kaupunkivaltio, mutta nyttemmin lähinnä Kathmandun esikaupunki.
Durbar-aukio
Patanin Durbar-aukion kokoelma temppeleitä ja palatseja on vähintäänkin yksi hienoimmista koko Nepalissa, mutta vuoden 2015 maanjäristyksen jäljet ovat täälläkin nähtävissä kaikkialla. Osa rakennuksista on edelleen suljettu ja osa aukiosta on kivikasoja ja rakennustyömaata. Täälläkin on nähtävissä ulkomaalaisten yhteisöjen osallistuminen historiallisten kohteiden korjausrakentamiseen.
Patanin museo tarjosi monta helmeä, mutta rakennuksen sisäpihalla sattumalta juuri vierailupäivänämme ollut valokuvanäyttely ”Building Children Resiliency through Photography after the Earthquare” veti puoleensa melkein vielä enemmän. Monet lasten ottamista valokuvista elämästä nyky-Nepalissa olivat vaan niin ihania!
Kultainen temppeli
Poikkesimme kuitenkin myös Kultaisessa temppelissä, joka kuuluu tietysti sarjaan Patanin historialliset nähtävyydet. Ei temppeli, tietenkään, ole kultainen, mutta auringossa kiiltelevää messinkiä sisäpihalla on paljon. Muihin temppeleihin verrattuna tästä jäi mieleen pari hassua yksityiskohtaa, toinen liittyen nahkaan, toinen lapsimunkkiin.
Temppeliin mentäessä kengät saa pitää jalassa, paitsi jos niissä on nahkapohjat. Kunnioituksesta eläimiä kohtaan niiden päällä ei saa kävellä vaikka ne olisivat jo kuolleita. No onneksi turisteilla oli enimmäkseen lenkkitossuja tai muuten kumipohjaisia jalkineita.
Kultainen temppeli ei ole pelkästään temppeli vaan myös buddhalainen luostari. Temppelistä huolehtivat yhdessä vanhempi ja nuorempi munkki. Nuorempi munkki on alle 12-vuotias ja hän asuu, perheineen, luostarissa 30 päivän jakson, jonka jälkeen vuoro siirtyy seuraavalla lapsimunkille. Mielenkiintoinen kuvio.
Temppelin sisäpiha on tietysti muistettava kiertaa myötäpäivään, kuten kaikissa buddhalaisissa temppeleissä Nepalissa ja Bhutanissa. Jos satunnainen matkailija unohtaa tämän ohjeen, niin paikalla olevat munkit kyllä lempeästi mutta tiukasti ohjaavat oikeaan suuntaan.
Nepal toukokuun 2017 vaalien alla
Nyky-Nepalia näimme myös matkalla Pataniin ja takaisin sieltä. Matkamme aikana Intian rajalla sijaitsevan Saptarin alueen levottomuuksissa oli kuollut 4 ihmistä ja tämän takia maa oli osittain lakossa, mikä näkyi pitkinä jonoina huoltoasemille. Ilmeisesti historia on opettanut nepalilaisille, että levottomissa tilanteissa on syytä ostaa polttoainetta ennen kuin se loppuu. Levottomuudet liittyivät, käsittääksemme, toukokuussa järjestettäviin vaaleihin.
Turistin elämää lakkoilu ehkä hiukan ironisesti helpotti, sillä turistien kanssa työskentelevät ihmiset eivät olleet lakossa ja lakon takia Kathmandun laakson liikenne oli vähemmän ruuhkaista kuin muina päivinä.
Bhaktapurin ja Patanin jälkeen onkin jo aika siirtyä itse Kathmanduun – kunhan ehdin käymään läpi siihen liittyvät valokuvat, eli palataan vielä (ainakin) yhden jutun tiimoilta Nepaliin.
(Muutama kuva on Olympian kaukomatkojen oppaan, Raffaello Tesin, ottamia ja hänen luvallaan julkaistuja. Raffaello jakoi osan kuvistaan matkan jälkeen ryhmällemme ja näiden kuvien osalta hän oli mielestäni joko onnistunut paremmin kun kumpikaan meistä tai huomannut kuvakulmia, jotka meiltä jäivät pimentoon.)