Kurkistin vuoden takaista Rapsakkaa loppiaista postaustani ja tämä päivä on ollut kuin toisinto siitä. Aamulla mittarissa ei tainnut ollut ihan niin paljon pakkasta kuin silloin mutta kahdenkymmenen asteen korvilla oltiin kun hipsin aamulenkille Minnien kanssa. Olin itse niin unenpöppörössä, että koiralle vain pieni mantteli niskaan ja itselle paksut toppahousut jalkaa. Kylmää oli ja voitte uskoa ettei lenkkimme todellakaan ollut kovin pitkä. Tassujen nostelua ja kolmijalkaista hyppimistä, jonka jälkeen häntä suorana kotia kohden. Katsoin pensaissa istuvia pörheäksi käpertyneitä lintuja ja mietin, että nyt on viimeistään vietävä niille tuohon lähimetsikkoon talipalloja kovia pakkaskelejä ajattelen ravinnoksi. Piharusakon jäljet näkyivät lumessa mutta citykaneista ei ollut havaintoa.
Me otimme varaslähdön loppiaiseen jo eilen ja juhlistimme sitä kutsumalla ystäviä kylään. Ei mitään valtaisia tarjoiluita. Juustoja, hedelmiä ja jouluisia piparkakkuja. Tuulihattuja, vadelmia, pensasmustikoita ja kahvia lämmittämään. Siinä taas maailma myös parani huomattavasti kun keskusteltiin kaikki joulukuulumiset, uudetvuodet, mahdolliset uudenvuodenlupaukset ja muutkin päivän polttavat asiat. Annoin Minnielle vadelmia syötäväksi kun on ihan hulluna niihin. Yksi vadelma ei kuitenkaan ollut maistunut russeliriiviölle vaan se oli jätetty keittiönlattialle. Juuri ennen vieraiden tuloa huomasin, että ruokapöydän alla oleva matto on täynnä punaisia jälkiä kuin joku olisi teurastettu siinä. Oli epähuomiossa astunut vadelman päälle ja itse levittänyt sitä vaaleaan mattoon....turha siitä oli karvakaveria syytellä mutta meille tuli sitten maton vienti pesulaan.
Meillä on kotona vielä kaikki joulukoristeet esillä ja nehän perinteisesti riisutaan vasta Nuutinpäivänä eli ensi perjantaina. Taloyhtiön roskakatoksen viereen oli ilmestynyt muutamia joulukuusia, jotka näyttivät siltä kuin niistä ei olisi tippunut vielä yhtään neulasta. Joku ystäväni oli tosin laittanut Facebookiin kuvan ikävältä näyttävästä kuusenrangastaan, joka oli jo jouluaattona aloittanut neulasten kylvämisen pitkin olohuoneen lattiaan tasaiseen tahtiin...rips raps...rips raps.... Toiset joulukuuset ovat alkaneet lämpimässä ja mukavassa sisätilassa kasvattaa uusia vaaleanvihreitä kerkkiä. Kyllä valolla ja lämpöllä on käsittämätön voima luontoon.
LUXHelsinki alkoi eilen ja olisi tehnyt tänään mieli mennä katsomaan ytimeen valotaidetta mutta päätettiin suosiolla jättää joko huomiseen tai sunnuntaihin kun pakkanen on vähän laskenut. Kun meri ei ole vielä jäässä on kaupungin kaduilla pirullisen kylmä enkä halua kylmettää itseäni. Viime päivinä Helsingin edustalla ollut merisavu on saanut rannat näyttämään aavemaisen kauniita. Haaveilin tänään, että olisin mennyt kuvailemaan veden ääreen mutta kylmyys lannisti minut.
Tänään tehtiin kuitenkin kävelylenkkiä lähimetsään ja päästiin vihdoin testaamaan uusia Merrell talvikenkiä, jotka sain kokeiltavaksi jo syksyllä. Ensimmäisellä lumijaksolla en niitä ehtinyt testailla mutta nyt toisessa lumentulossa olin valpas ja kaivoin kengät esille. Tästä on tulossa ihan omaa postausta lähipäivinä. Kylmyydestä huolimatta heittäydyin maahan ja tein lumienkelin, joka ei kyllä ihan pakkaslumessa onnistunut.
Pakko vielä hehkuttaa valkoista amaryllista kotona, joka kukkii ihan älyttömästi. En ole koskaan yhdessäkään yksilössä ennen tätä nähnyt näin montaa kukkaa samaan aikaan! Tämä valkoinen kaunotar ostettiin Gallerian K-Kaupasta ja se on tuonut iloa jo kolmatta viikkoa. Kertakaikkisen upea!
Miten teidän loppiainen on sujunut? Joko joulu on saanut väistyä kodista? Oletteko ulkoilleen eskimovarusteissa vai olleet enemmän lämpimissä sisätiloissa? Mukavaa loppiaisiltaa kaikille ♥