Muutaman kuvan siivin vielä viivähdys aattoomme. Meitä oli tänä vuonna pienempi porukka kuin viime vuonna. Isäni on joutunut muuttamaan syksyllä pysyvästi hoivakotiin eikä voinut enää osallistua joulun juhlintaan kanssamme. Onneksi isä pääsi kuitenkin pariksi päiväksi omaan kotiinsa joulupäivänä. Syksy oli senkin puolesta hyvin raskas ja tähän tilanteeseen sopi hyvin rauhallinen ja pienen porukkamme läsnäolo.
Punavihreä rusetti on kulkenut joulussamme jo lähes 30 vuotta. Tein sen aikoinaan tyttäreni koulun myyjäisiin pöytäkoristeeksi ja sekin meinattiin ostaa väkisin. Ehdin silti hätiin ja laitamme sen edelleen joka joulu jonkin pöydän kulmalle muistoksi.
Pienet pitsiliinat äitini on virkannut pellavalangasta minulle, kun olin vielä nuori äiti. Ne on olleet monia vuosia ‘säilössä’, mutta nyt olen keksinyt että nehän sopivat hienosti pellavapöytäliinan päälle koristeeksi. Ennenhän näitä käytettiin kahvikupin alusina.
Glögit juotiin ulkoterassilla. Hankimme vastikään sinne kvartsilämmittimen, mutta se lämmittää niin pientä aluetta, että tarjettiin juuri ja juuri lämpimän juoman voimin. Glögimukitkin ovat hoitaneet virkaansa yli 20 vuotta, vain pari lasia on särkynyt vuosien saatossa, mutta niitä onneksi saa korvattua.
Tapaninpäivänä tulivat vain lapset perheineen syömään ja päätin jo ennen joulua, että teen Välimerellistä ruokaa. Mitään monimutkaista en edes ajatellutkaan, sillä takana oli aikamoinen ruokarumba. Pyöräytin nopeasti poropastaa – paitsi että jouduin käyttämään kylmäsavuhärkää, koska kylmäsavuporoa ei ollut kaupassa. Maussa ei ole kovin suurta eroa, vahvoja molemmat. Siihen tulee myös runsaasti tuoretta rosmariinia, mutta sitäkään ei löytynyt kaupasta (onneksi olin kuivannut itse, joten se meni melkein täydestä).
Pastan lisäksi tein meze-tyyppisen salaatti- ja hedelmävadin – tämän ihan pikkutyttöjen takia. He syövät monia kasviksia ja vihanneksia, kunhan saavat napostella niitä tikkuina. Mutta salaattia he eivät syö, vaikka siinä olisi ihan niitä samoja. No, meille muillehan ne maistuvat kaikissa muodoissa.
Lisäksi tein avokado-appelsiini-punasipuli-korianterisalsan, minkä löysin joulun alla the Mediterranean Kitchenin sivuilta. Oli muuten sairaan hyvää ja raikasta joulun tuhtien ruokien jälkeen!
Jälkiruoaksi valmistin tyrnihyytelön, minkä koristelin ruusunterälehdillä. Se oli kyllä aika kaunis setti. Sen resepti on ollut täällä blogissa lokakuussa 2016 ja löytyy täältä.
 |
| Avocado-appelsiinisalsa |
Joulunpyhät hujahtivat niin, etten ollut yhtään ulkona. Ihan hirvittää kertoakin, mutta hommaa oli niin paljon ettei tullut mieleenkään mennä ulos. Tänään aamupäivällä lähdin pitkälle lenkille Espoon Rantaraitille ja kuvasin Kivenlahden venesatamaa mennessä ja tullessa.
Näin muuttui taivas, tunnelma, valo ja värit tunnissa.
Luin tänään Hyvä Terveys -lehteä (mikä on mielestäni paras aikakauslehti), ja sieltä osui silmiini teksti: Tapaa ihmisiä, haasta aivoja. Nauti Välimeren tai Itämeren ruokavaliosta ja pistä tossua toisen eteen raittiissa ilmassa aina kun on mahdollista.
Tässähän se oli. Hyvät ohjeet arkeen ensi vuodellekin.
Hyvin yksinkertaista eikä maksa paljoa.
Maarit
The post Arki jo mielessä appeared first on Nelkytplusblogit.