Haapsalun kahviloita, ravintoloita ja tarinoita

*Blogiyhteistyö Your brand up studio

Tässä toisessa Viro -postauksessa esittelen Haapsalun kahviloita, ravintoloita ja tarinoita. Tämä on vain pieni kattaus kaupungin tarjonnasta. 

En ole aikaisemmin käynyt Haapsalussa, mutta sinne tultuamme silmiini osui heti tutun näköinen talo, Müüriääre kohvik eli “Muurinvieren kahvila”,  tämän viehättävän talon olen monissa instagram -kuvissa aikaisemmin nähnyt ja ihastellut. 

Kävimme Müüriäre kohvikissa juomassa tulokahvit. En montaa kuvaa voinut ottaa, sillä paikka oli täynnä asiakkaita. Viehättävä kahvila tarjoaa kahvin ohella ruokaa ja listalta löytyy myös kevyempiä annoksia. Kahvila-ravintolan takana on viihtyisä kesäterassi aivan piispanlinnan raunioiden läheisyydessä.

Nyt jäi käymättä piispanlinnassa, mutta Evelin ja Andrea osasivat kertoa linnasta jännittäviä tarinoita. Moni teistä on varmaankin kuullut Valge Daam’ista, joka on yksi Viron tunnetuimmista kummituksista. Tuhannet virolaiset ja sadat suomalaisetkin ovat nähneet tuon vaalean hahmon Haapsalun tuomiokirkon ikkunassa elokuussa täydenkuun aikaan. Valkea Neito ilmestyy ikkunaan puolilta öin. 

Tarinan mukaan eräs piispanlinnan munkeista toi salaa linnaan rakastettunsa, paikallisen virolaisneidon. Naisten tuominen linnaan oli ankarasti kielletty, joten neito naamioitiin kuoripojaksi. Petos tuli ilmi ja sai karmean lopun. Neito muurattiin elävänä rakenteilla olleen kirkon kastekappelin seinään ja mies heitettiin vankityrmään kuolemaan nälkään.

Olen aina rakastanut tarinoita ja mieleeni tuli heti Annikki Tähden laulama Balladi Olavinlinnasta, jonka tarina muistuttaa Valge Daamin tarinaa.

Sympaattinen Haapsalun matkailuinfopiste (osoite: Karja 15). Rakennuksessa oli neuvostokaudella maitokauppa.

Katsohan  tarkkaan astiakaappia.

Minä niin nautin paikoista, joissa on historian havinaa. Dietrichin kahvilalla on pitkät perinteet Haapsalussa. Dietrichin perhe perusti Haapsaluun 1900 -luvun alussa kahvilan. Kahvila suljettiin neuvostovallan aikana. Ja vuonna 2013 kahvila avattiin uudelleen. Omistajat eivät ole samat, mutta uuden Dietrich -kahvilan perustajat ovat saaneet apua alkuperäiseltä Dietrich -suvulta. Kahvilassa on antiikkia ja valokuvia vanhasta kahvilasta. Kahvilassa tarjotaan myös ruoka-annoksia ja suussa sulavia leivonnaisia. Menneisyys ja nykyisyys yhdessä on toimiva konsepti. Ja talon yläkerrassa voi yöpyä, siellä on huoneita matkailijoille. On lyhyt matka maittavalle aamiaiselle!

Illalliselle menimme vielä ravintolaan, jolla on hauska nimi – Kärme Küülik. Se tarkoittaa suomeksi Nopea Kani. Ravintolan sisällä selvisi, mistä paikka on saanut nimensä.

Pizzat tehdään aidossa kiviuunissa. Ja pizzapohja oli täydellinen, koko pöytäseurue oli samaa mieltä. Pizzamestari osasi taikoa herkulliset pizzat. 

Meille tuotiin pöytään monta eri makuista pizzaa paloiteltuina. Siinä sitten söimme makustelimme pizzoja ja valitsimme jokainen suosikkimme. Minun suosikkini oli Frutti di Mare (alin pizza)

Ihana ilta! Tunnelmallinen paikka ja herkulliset pizzat! Ja mahtava seura. Tässä kohtaa on hyvä esitellä joukkomme. Vasemmalla edessä on Jonna – Iloinen kulkuri ja Jonnan takana on taitava autonkuljettamme Andrea Bild. Edessä oikealla on Evelin Org, joukkomme kokoonkutsuja ja hänen takanaan on Pia eli Saariston Martta. Ja minäkin siellä hykertelen tyytyväisen näköisenä.

Jos kuvittelette, että ilta päättyi tähän, niin turhaan kuvittelette. Kävimme vielä viinitastingilla – viinibaarissa, jonka nimi on Mulliga ja Mullita suomeksi Kupla ja kupla.

Maistoimme Mulliga ja Mullita -viinibaarissa mm. erikoisinta viiniä ikinä – kambodzalaista pippuriviiniä, kukaan meistä ei ollut sitä maistanut ennen. Maistelussa pitää olla pokerinaama, jotta kaikki “uskaltavat” maistaa. Mitähän mieltä Saariston Martta mahtoi pippuriviinistä olla? Ei kerro ilme! Oletko sinä maistanut pippuriviiniä?

Yöksi meille oli varattu huoneet rauhallisesta Fra Mare -kylpylähotellista, jonne on matkaa kaksi kilometriä Haapasalun kaupungista. Hotellin sijainti on ihastuttava, se sijaitsee mäntymetsän keskellä merenrannassa. Valitettavasti me olimme myöhään liikkeellä ja aamulla taas lähdimme aikaisin, joten hotellin spa -ihanuudet ja monenlaiset tasokkaat hoidot jäivät kokematta.

Paljon näimme ja koimme jo ensimmäisenä päivänä. Tässä oli pieni pala kaupungin kahvila- ja ravintolatarjontaa – kivoja paikkoja löytyy yllättävän paljon pienestä 14.000 asukkaan kaupungista. Millaista siellä onkaan silloin, kun kaupunki pukeutuu kesään? Ja Haapsalun kävelykadulla Promenadilla ruusut kukkivat.

Promenaad on kaunis kävelykatu Haapsalunlahden rannalla.

Ps. Edellisessä postauksessa kerroin Haapsalun kauniista rautatieasemasta –  link