Kokkolan kaupunki perustettiin syyskuussa 1620, jonka jälkeen laadittiin kaupungin ensimmäinen asemakaava. Vastaperustetun kaupungin asemakaavassa tontit olivat epäsäännöllisiä ja korttelirivistöt myötäilivät kaupunginsalmen, Suntin, rantaa. Vuonna 1664 tuhosi tuli kaupungin liki kokonaan ja paloa seuraavana vuonna laati Johan Persson Gädda kaupungille uuden renesanssiajan kaupunki-ihanteen mukaisen asemakaavan. Tämä vuoden 1665 ruutuasemakaava on yhä käytössä. Kaksikielinen kaupunki jakaantui Oppistaniin ja Neristaniin, yläkaupunkiin ja alakaupunkiin. Oppistania asuttivat varakkaat kauppiaat ja laivanvarustajat ja taloista rakennettiin suuria ja komeita. Neristan oli vuorostaan käsityöläisten ja merenkulkijoiden asuttamaa ja talot pienempiä ja vaatimattomampia. Neristanissakin vallitsi jako köyhempiin ja varakkaampiin ja Neristanin Isokatu oli varakkaamman väestönosan aluetta, joka näkyi suurempina taloina ja isompina tontteina. Uuden asemakaavan mukaan asuinrakennukset sijoitettiin pitkä sivu kadun myötäisesti ja tontin takaosaa rajasivat piharakennukset. Tontit aidattiin ja talojen sisäänkäynti sijaitsi sisäpihan puolella. 1600-luvulla talot olivat useimmiten yksikerroksisia ja suorakaiteen muotoisia. 1700-luvulla niiden rinnalle tuli myös kaksikerroksisia porvaristaloja, kuten Lassanderin talo. Tyypillisesti talot rakennettiin kivijalan päälle piiluhirrestä ja maalattiin punamullalla. 12 korttelia kattava Kokkolan Neristan on yksi Suomen arvokkaista vanhoista puukaupunginosista, jonka ruutukaava on peräisin vuodelta 1665. Neristanissa on säilynyt 1600-luvun rakennuksia vain muutama. Nykyisen Neristanin rakennuskannan vanhimmat talot ovatkin enimmäkseen 1800-luvulta, jonka alussa elettiin Kokkolan vaurainta aikaa tervakaupan ja merenkulun kukoistaessa. Kaupungin vaurastuessa komeat Oppistanin talot ryhdyttiin […]
The post Kolkko bra Neristan Kokkola appeared first on Nelkytplusblogit.