Kumma kyllä itse tykkäsin näistä “pilalle menneistä” kuvista ihan kauheasti. Koitin olla katsomatta itseäni kriittisin silmin. Koitin nähdä kuvissa kuitenkin enemmän elämäniloa, kuin kaksoisleukaa tai keskivartaloon kertyneitä kiloja. Päätin olla itselleni armollinen ja nähdä jotain muuta.
Julkaisin Instagramissa tämän kuvan. Seuraajat näkivät kaksi iloista naista kuvassa. Minäkin päätin keskittyä tuohon iloon. Tuo kuva sai minutkin hyvälle tuulelle. Jostain syystä Tiian kanssa me vaan niin tykätään toisistamme ja saamme hyvä puolet aina esiin toisissamme.
Nämä kuvat mielestäni epäonnistuneista otoksista huolimatta näyttää enemmän meissä sen, että tulemme toistemme kanssa hyvin toimeen ja nauramme aina toisillemme hyväntahtoisesti.
Täydellisiä emme siis ole, täydellisiksi emme ehkä koskaan tule, mutta pääasia on se, että on hauskaa. Se on mun mottoni. Elämässä pitää olla ja pitää pitää hauskaa.
Joskus heittäydymme itseironian puolelle. Sanon välillä Tiialle, että on hyvä ottaa niitä todellisiakin kuvia, ettei ihmiset erehdy luulemaan, että olisimme täydellisiä. Emme ole täydellisiä, olemme tavallisia kuolevaisia ihmisiä. Älkää siis erehtykö koskaan luulemaan, että olisimme täydellisyyden perikuvia. Joskus joku seuraajani oli nähnyt minut Jumbossa ja laittoi perääni viestin, että “näin sut Jumbossa, näytitkin ihan tavalliselta ihmiseltä”. Joo näytin ja olen tavallinen.
Työkaverini Tuula nappasi yllättäen musta pari kuvaa ja minähän poseeraan heti, kun kamera osoittaa. Aina en vaan onnistu näyttämään niitä parhaita puoliani kameralle. Mulla on tapa pelleillä usein kameran edessä ja tältä se sitten näyttää.
Haluan vain sanoa, että ei kannata edes yrittää olla täydellinen. Kannattaa mielummin olla aito oma itsensä. Sillä pärjää elämässä pitkälle. Iloitaan ja pidetään hauskaa. Ollaan aitoja.
Maiju
The post Tavoittelenko täydellisyyttä? appeared first on Nelkytplusblogit.