Mielikuvituksen matkassa maailmalle

Annukka oli kirjoittanut kivan postauksen mielikuvitellusta elämästä. Päätinpä minäkin tarttua tähän kivaan aiheeseen. Ja mielikuvittelussahan on ihan parasta, ettei tarvitse miettiä mitään arkisia juttuja kuten esim. rahaa. Sitä vain on. Ei välttämättä paljon, mutta niin, että elää pystyy.

Olisimme vihdoin saaneet toteutettua pitkäaikaisen haaveemme asua Espanjassa. Talomme olisi hyvin perinteinen espanjalainen talo lähellä merta. Kerroksia olisi niin, että alhaalta pääsisi suoraan terassille ja siellä olevalle uima-altaalle. Ylemmän kerroksen, olkoon vaikka kolmas kerros, terassilta olisi mitä mahtavin näköala Välimerelle. Talomme sijaitsisi alueella, jossa asuisi paljon eri maista tulleita perheitä,  ja kaikkien kanssa meillä olisi jotain yhteistä.

Talomme olisi sisustettu harkiten sekoitettuna sekä espanjalaista että skandinaavista tyyliä. Tilaa olisi riittävästi, mutta ei liikaa. Marmorilattiat hohtaisivat puhtaana päivä toisensa jälkeen (kuka lie nekin siivoaa). Keittiössä loihtisin ihania espanjalaisia herkkuja perheeni ja ystävieni iloksi.

Piharakennuksessa meillä olisi tilaa majoittaa ystäviä vaikka pidemmäksikin aikaa. Sieltä löytyisi myös liikuntasali, jossa meidän oma pt kävisi säännöllisesti opastamassa. Olisin siis varsin timmissä kunnossa. Miehellä olisi pieni vene rannassa, jolla hän saisi käydä ajelemassa ja kalastelemassa.

Aamuisin lenkkeilisin meren rannalla tai uisin uima-altaassa aamuauringon noususta nauttien. Aamupalatarpeet noutaisin läheltä pienistä paikallisista putiikeista: tuoreet leivät, leikkeleet, juustot, hedelmät ja vihannekset. Tarpeen tullen liikkuisin pienellä punaisella Vespallani tai valkoisella Fiat500:lla. Olisin yllättäen huoleton ja taitava kuski ajelemaan etelä-eurooppalaisen temperamentin seassa.

Meillä vanhemmilla olisi mielekkäät työt. Mielikuvitukseni ei juuri nyt riitä keksimään mitä. Neiti opiskelisi hevostenhoitoa ja tekisi opiskelujen ohessa sopivasti töitä hevosten parissa. Hänellä olisi myös paljon ystäviä. Myös isot lapset olisivat asettuneet asumaan lähellemme Espanjan aurinkoon perheineen. Heillä molemmilla olisi ihanat puolisot ja lapsia. Olisin siis onnellinen mummi. Niin ja me kaikkihan puhuisimme lähes sujuvaa espanjaa. Myös englanti ja italia onnistuisi, ranskasta alkeet olisi jo hyvin hallussa.

Joitakin viikkoja vuodesta viettäisimme Suomessa mökillämme. Mökkimme olisi samassa paikassa kuin nykyinen, mutta kaavamuutoksen ansiosta olisimme saaneet päivittää mökin vähän suuremmaksi ja paremmin talvikäyttöön sopivaksi. Ei mitään ökymökkiä, mutta sen verran parannusta, että valtakunnan verkon sähkö sekä viemäröinti löytyisi. Olisi niin paljon helpompi tulla mökille. Olisimme lunastaneet viereiset mökkitontit omaksemme ja purkaneet toiselta tontilta kaikki rakennelmatekeleet ja siivonneet tontin sekä palauttaneet sen luonnontilaan. Toisella tontilla olisi lapsien käyttöön pieni mökki sekä saunamökki.

Kyllähän sitä mielikuvitusta löytyisi vaikka kuinka, kunhan tälle tielle lähtee. Mutta jätetään nyt tähän, ettei mene ihan överiksi

Nappaa tästä postausidea mukaasi. Olisi kiva tulla lukemaan sinun mielikuvitteellisesta elämästä.