Talvisena pakkaspäivänä Vuokativaaralla on hiljaista ja valkeaa. Olen kuin keskellä lumikuorrutteista postikorttimaisemaa. Hanki on koskematon, ja vieno tuuli kuiskii kuusten latvuksissa. Tunnin reipas lumikenkäily Keiman huipulle on palkinnut ruhtinaallisesti.
Täällä on helppo antautua luonnon kauneudelle.
Antaa sen lumota.
Sapporon polku vie Vuokatin kauneimpiin maisemiin
Noin tuntia ja kahta kilometriä ennen Keiman koskematonta kauneutta – todellista talven ihmemaata – olemme vielä Sapporon polun lähtöpisteessä. Iltapäivä on jo pitkällä eikä auringonlaskuun ole enää tuntiakaan.
Meillä on siis kiire, jos haluamme nähdä Vuokatin kauneimman maiseman ennen pimeää. Tiedän että se löytyy Sapporon polun varrelta, Keiman huipulta – 236 metrin korkeudesta.
Kun vuosi sitten kuljimme tätä samaa polkua kohti Keiman korkeuksia, polku oli tamppaantunut talviretkeilijöiden jäljiltä helppokulkuiseksi. Nyt polku häviää lumen alle jo ensimmäisen kilometrin jälkeen ja joudumme tarkastamaan kartasta kulkusuunnan. Onneksi pienen epävarmuuden jälkeen löydämme maastosta seuraavan paikkamerkinnän ja tiedämme olevamme oikealla reitillä. Aikaa kun ei ole hukattavaksi, jos haluamme saada taltioitua Keiman kauneimmat maisemat kameran muistikortille ennen pimeyttä.
Mitä ylemmäksi vaaran huippua kipuamme, sitä verkkaisemmaksi askeleni muuttuvat.
Kiire unohtuu.
Täällä kilometreillä ja kulutetuilla kaloreilla ei ole enää merkitystä, ja länsimainen tehokkuusajattelu joutaa romukoppaan.
Merkitystä on vain tällä hetkellä, jolloin ympäröivä luonto on hiljaa ja hehkuu valkoisen eri sävyissä.
Minä hengitän joka aistilla talven lumoa. Kuljen ohi valkoisiin lumipukuihin sonnustautuneiden morsianten ja askel askelelta juovun lisää ympäröivästä kauneudesta.
Perillä vaaran laella on aivan jumalaisen kaunista. Sellaista sielua ravistelevaa.
Olen kuin hurmoksessa puikkelehtiessani lumipukuisten kuusten välissä.
Alapuolella levittäytyvä maisema on kauttaaltaan paksun valkoisen huurre- ja lumikuorrutuksen peitossa. Täällä valkean hiljaisuuden keskellä on helppo tuntea onnea ja kiitollisuutta.
Keiman huipulta löydämme tuulen tuivertaman kinoksen, joka on kuin luontoäidin meille kattama pöytä – keskellä kauneinta maisemaa. Siihen me maltamme hetkeksi pysähtyä lämmittelemään tuulen ja pakkasen kohmettamia sormia höyryävän kaakaokupin lämmössä.
Sitten me juhlistamme tätä hetkeä kuksallisilla skumppaa – kuplivaa ja jäätävän kylmää.
Tässä hetkessä on helppo olla onnellinen.
Auringon valahtaessa horisontiin, hetkeä ennen kuin pimeä laskeutuu tämän lumimaiseman ylle, valkea saa uudet sävyt. Häivähdyksen purppuraa, oranssia ja lopulta illan sinen.
Kun sinisyys tipahtaa maiseman ylle, on aika hyvästellä Keima, Vuokatinvaara ja nämä lumipukuiset morsiamet.
On aika palata mökille, takkatulen lämpöön. Posket rusottaen pakkasesta ja onnen tunteesta – kun on taas saanut nauttia luontoäidin tarjoamista ihmeistä.
Antautua kauneudelle.
Talvisin retkiterveisin Heidi ♥
PS. Yksi juttu vielä. Kun ensi kerralla lähdet retkelle luontoon, tee siitä himpun verran juhlavampaa. Pakkaa termarin ja kuksien lisäksi reppuun pullo kuohuvaa ja skoolaa luonnon lumolle. Ja jos olet Instagramissa, ota kuva skumppaa kuksasta -hetkestäsi ja merkkaa kuvasi Instassa #skumppaakuksasta-hästägillä, niin voit saada kuvasi tänne muiden ihanien #skumppaakuksasta-kuvien ja -hetkien joukkoon.
♦♦♦
Kiersimme tällä kertaa vain pienen osan Sapporon polusta. Jos aikaa lumikenkäretkelle olisi ollut koko päivä, olisimme toki kiertäneet koko Sapporon lenkin (10 km).
Meidän reittimme pituus tien 8741 varrelta Keiman huipulle oli yhteensä 3,79 kilometriä. Aikaa kuvaus- ja evästaukoineen kului 2,16 tuntia.
Lisää tietoa retkeilystä Vuokatissa löydät täältä:
Vuokatin omat sivut
Kartta Vuokatin ulkoilualueesta ja lähiretkeilyreiteistä
Lisälukemista lumikenkäilystä Vuokatissa:
Viimevuotinen blogijuttuni: Sukellus talveen Vuokatinvaaralla
Live now – dream later: Lumikengät ja kunto koetuksella Vuokatinvaaralla
Matka- ja tunnelmakuvia sekä pieniä matkatarinoitani pääset seuraamaan blogini lisäksi Facebookissani.
Käy kurkkaamassa myös Instagramiani, jonne tallentuvat ne kuvistani kauneimmat.
Blogiani pystyt nyt näppärästi seuraamaan Blogit.fi-sivuston kautta.
Maailman äärellä -matkablogini on myös Twitterissä.
Tervetuloa mukaan matkoilleni.
Copyright © 2018 Maailman äärellä – Heidi Lehtosaari. All rights reserved.
The post Vuokatin kaunein lumikenkäreitti vie keskelle talven ihmemaata appeared first on Nelkytplusblogit.