Nämä kuvat ovat torstailta, kun lunta pukkasi puoli metriä ja miehellä oli iltameno. Vinkki, älkää tehkö lumitöitä Hai-saappaat jalassa, nimittäin ne syövät ihan hitsikseen lunta. Noh joka tapauksessa en ikinä asuisi omakotitalossa, jollei olisi tuota ukkelia. Toki lumitöitä teen ihan aina, mutta muuten ei pihahommat ole minun juttu ja siksi meillä ei koskaan tulppaanit kuki keväällä tahi muutkaan kukat, sillä pihamme on sellainen itseohjautuva ja muut jutut hoitaa ukkeli. Minä sitten hoidan sisätilahommat.
Noin normaalisti, kun lunta tulee kasakaupalla ja se on vielä raskasta, teemme miehen kanssa lumityöt yhdessä tai jopa niin, että mies tekee ne yksin, koska se on kuulemma hyvää treeniä. No tokihan se olisi minullekin ja myönnän, että juuri lumitöiden jälkeen olen nukkunut yöni, kuin pieni lapsi. Tosin en niin kovin hyvin viime torstain ja perjantain välisenä yönä, koska lunta haukanneiden Hai-saappaiden vuoksi nimittäin hytisin horkassa puoli yötä.
No joka tapauksessa se lampun syttyminen syttyi siinä kohden laiskan mielessä, kun olin työstänyt raskasta lunta sen 30-minuutin verran ja alkoi tulla fiilis, että kohta lentää laatta ja pyörryn siihen paikkaan ja lunta pinoon olin haukannut vasta muutaman neliön verran. Silloin iski mielessä tunne, että kun vaan tekee, niin tapahtuu ja pitää tarttua toimeen siihen inhoittavampaankin hommaan miettimättä ja tehden ja johan lähtee. Tämän valaistumisen jälkeen lykin lunta vieä 1,5t ja oudon kevein mielin, ihan kuin olisi tapahtunut joku levitaatio tapahtuma eli ruumiista irtautuminen ja yhtäkkiä kroppa ei ollut väsynyt, ei huimannut, eikä enää oksettanut, tein vaan hommia.
Noh olihan se minun mies sanonut, että kun hän illalla kotiutuu, niin tekee hyvänä treeninä ne lumityöt, eli pukkasihan minua eteenpäin ihan rakkauskin, kun lapoin sitä lunta ja ajattelin mielessäni, ettei vaan ukkelin sitten pitkän päivän jälkeen enää väsyneenä tarvitse eli onhan rakkauskin ihmeellinen taikavoima.
Noh ydin, joskus vaan niin laiskottaa kaikki, eikä huvita, mutta kun vaan tekee, niin johan tulee hommaan potkua ja yhtäkkiä se tekeminen vie mennessään, yritän tämän muistaa, aina kun olen ihan lapamatona.
Noh voihan se olla niin, että alienit tosiaan kävivät ja jeesivät niissä lumitöissä, koska suorastaan pahoinvoinnin jälkeen tuli yllättäen niin kepeä olo ja tosiaan tuo outo levitaatio kokemuskin ja koska seuraavana päivänä autoni näytti tältä. Tytär kyseli, oletko äiti lumitöitä tehdessäsi tehnyt tuollaisia kuvioita auton konepellin päälle. Noh en taatusti ollut, eli kyllähän se vissiin on niin, että ne ystäväni avaruudesta kävivät parkkeeraamassa autoni päälle ja tulivat keventämään meikäläistä lumitöissä tai ainakin näin on kiva ajatella, että elämä on taas kerran tarua ihmeellisempää eli ettei ne alienit ainakaan ilkeitä ole, niin kuin kaikissa Uhka avaruudesta scifileffoissa yritetään esittää. ![😉]()
Hih eli tähdistöstä tuli apujoukot, kaikenlaista sitä ihmismieli kehitteleepi ja uskonpa, että miltei kaikilla meistä on yhtä villejä ajatuksia, mutta niistä ei aina vaan puhuta, sen verran hämmentäviä ne on. Miten siellä, onko tullut nähtyä outoja kuvioita milloin missäkin, esim. meidän suihkun lasiseinä on aina niitä pullollaan ihan joka aamu. Muuten kerrostalo vai lumityöt, alan kallistua hiljakseen kerrostalohommiin. ![😉]()
Eli syön omat samani, miten tekemällä hommat tapahtuu vaan ihan keposaan, parastahan olisi, jos niitä ei tarvitsisi tehdä eikä ajatella ollenkaan.
Eli syön omat samani, miten tekemällä hommat tapahtuu vaan ihan keposaan, parastahan olisi, jos niitä ei tarvitsisi tehdä eikä ajatella ollenkaan. Iloista lauantaita kaikille <3
The post Oudot kuviot pellossa, ei kun autossa ja muutenkin syttyi lamppu! appeared first on Nelkytplusblogit.