Jep. Ei tänne sen kummempaa kuulu. Viime viikolla kävin töissä, tulin kotiin, makailin sohvalla ja ulkoilutin koiraa. En jaksanut siivota (paitsi la), en puuhata, väsytti lähes tulkoon koko ajan. Kämppä oli kauhea pommi. Askareet kasaantuivat. Pinot (vaate, lehti ja task) kasvoivat. Kuntoilu nolla (paitsi 10 hauisnostoa – parempi kuin ei mitään). Ruuanlaitto oli ponnistelua (no kyllä viikonloppuna olin ahkera, esim la kanaa, riisiä ja parsakaalia, su sämpylöitä ja pannaria). Tukka -vaikka juuri leikattu ja raidoittu – hapsotti ja oli fiilis, että vaatteet repsotti. Mutta kuten aina KYLLÄ MULLA OLI HYVIÄKIN HETKIÄ. Erityisesti vilo, kun pojat olivat mulla. Lapset ovat hyvä syy tsemppaamiseen 
VIIKON ASU: Lindexin ihanan vihreä alemekko hinta 20 eur oli mainio, varsinkin kun sen keksi yhdistää sen pinkkiin huiviin.
 |
| Ilme pelkkää feikkiä |
VIIKON RESEPTI: Perjantainailtana esikoinen pyysi, että milloin äiti teet sitä hyvää pastasalaattia jossa on omenaa, sitä ei olla tehty piitkään aikaan. No tuumasta toimeen: kerrankin olimme saman pöydän ääressä tekemässä ruokaa, toinen pilkkoi ja toinen koordinoi. Pientä bondaustakin ehkä tapahtui….
Sen voin sanoa, että salaatti maistui erityishyvin pojille. Pieni äksidentti tosin kävi ruuanlaittoprosessissa siinä vaiheessa kun hetkeksi käännyin kuopuksen puoleen ja kävin yläkerrassa, kas kummaa ovela ja viekas Kongo oli sillä aikaa syönyt pöydältä juuri pilkotut salamin suikaleet ja lipoi maireana ja tyytyväisenä kieltään loppuillan….
 |
| Kuva |
VIIKON ELOKUVA: Paddington 2. Oli se vaan ihana, elämänmyönteinen, vaudikas: kerrassaan täydellinen perhe-elokuva. Näyttelijöiden valinta oli nerokasta, mukana oli monia tunnettuja brittiläisiä näyttelijöitä, suurissa ja pienissä rooleissa. Valtavat taputukset Hugh Grantille, ihan mahtava roolisuoritus.
Elokuvan juoni, mielikuvitus, valoisuus, huumori ja aitous olivat vertaansa vailla! Sitä löysi itsensä hetkellisesti kauniista Paddington maailmasta, josta ei millään haluisi lähteä pois. Koska siinä maailmassa hyvä voittaa ja ystävällisyydellä pääsee eteenpäin. Muutama kyynelkin piti lopussa tirauttaa, ihan vain siksi, että haluan uskoa (kaiken kurjan/raskaan/vaikean äärellä) hyvään, vaikka välillä se voi olla vaikeaa.
Elokuva sai aikaan uskoa, että maailma on kaunis ja ihmiset hyviä. Niin se vaan on, että parempi luottaa (Paddigton tyyliin) liikaa ja saada välillä siipeensä kuin suojata itsensä ja elää vain puoliksi. Se olisi äärettömän surullista.
Kuopus antoi tähtiä 5/5. Esikoinenkin tykkäsi, mutta tulokset salaisia ;P. Hampparit Mäkkärissä kruunasivat sunnuntain.
VIIKON HIMOTUS: & Other Stories mekko. On se vaan ihana.
VIIKON LÖYTÖ: Wonders saappaat, jotka valitettavasti lähtivät palautukseen. Jos kenkä kinnaa, se kinnaa. Pohkeeni eivät ole ihan heti laihtumassa….
VIIKON IHANUUS: No tietty Putouksen Tanhupallo. Kiti Kokkonen on yksinkertaisesti upea komedienne. Mutta toisaalta, mitä muuta voi odottaa kun isä on edesmennyt Ere Kokkonen ja äiti Titta Jokinen. Tanhupallo on yksinkertaisesti ihana ja koskettava hahmo!! Kiti on tuonut Putoukseen tuoretta verta ja mielestäni parhaimman sketsihahmon pitkään aikaan.
 |
| Kuva |
VIIKON VOITTAJA: Onnea Saulille!
VIIKON AJATUS:
“Olisihan se toki turvallisempaa, mutta onko turvallisuus parasta mitä hän voi maailmalta saada?” -Cunningham
Muiskuja!!
The post Weekly Report appeared first on Nelkytplusblogit.