Hei sinulle ja hyvää uuttavuotta! En muista koska viimeksi olisi täällä minun blogissani virinnyt niin aktiivista keskustelua kuin mitä edellisen postauksen yhteydessä sain nähdä. Kiitos siitä. Ja jos nyt en sitten tuolla pikkuisen kärkevällä postauksellani saanut aikaan jonkinlaista blogikirousta itselleni, on teitä lukijoita toivottavasti täällä vielä jatkossakin. Kiitos että olette ja kiitos kaikista hyvistä näkökulmista. Sain itselleni paljon ajattelemisen aihetta ja siemeniä parempaan blogivuoteen 2018. Tuulanneli oli tehnyt omaan blogiinsa tällaisen kivan vuoden alun kysymyslistan ja sain häneltä luvan kopioida idean tänne omaankin blogiin. Kiitos Tuulalle!
1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
Ensimmäinen matka Kiinaan ja Shanghaihin oli minulle aika silmiä avaava. Eräs tuttuni sanoi, että pitäisi olla kansalaisvelvollisuus, että jokainen suomalainen käy Kiinassa edes kerran elämässään. Täältä pikkuisesta Suomesta, maailman katolta, on vaikea ymmärtää sitä niin erilaista todellisuutta, jossa joka neljäs ihminen maan päällä elää. Kiinalaisia on paljon ja he ymmärtävät sen. Siksi he ajattelevat, että heidän pitää antaa tilaa toisilleen. Toisaalta ehkä juuri siksi kiinalaiset ottavat sen, mikä otettavissa on. Kun jätät metrossa penkin vapaaksi, istuu siihen nopeasti joku. Onneksi tuo vierailu ei jäänyt viimeiseksi, vaan Shanghai kutsuu minua taas ihan pian.
2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
En muista luvanneeni erityisesti mitään. Halusin varmaan olla parempi ihminen ja elää terveellisemmin. Lisäksi toki jo viime vuoden alussa oli selvää, että työrintamalla haluan uusia tuulia ja onneksi loppuvuodesta siinä asiassa tapahtui merkittävä askel kun pääsin vaihtamaan työpaikkaa.
3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Uuden työn myötä elämääni tuli todella paljon uusia ihmisiä ja blogirintamalla pääsin tapaamaan vanhoja tuttujani ihan livenä eli Annukkaa, Tainaa ja Satua ihan pariinkin otteeseen sekä blogiporukan Tampereen reissullakin tuli tavattua muutama uusi blogiystävä.
4. Menetitkö ketään läheistäsi?
En menettänyt, mutta surua meidän suvussa on ollut viimeisenä parina vuotena paljon.
5. Missä maissa vierailit?
En ikinä ajattele, että matkustaisin mitenkään erityisen paljon, mutta Kiinan viisumia varten on aina listattava kaikki maat, jossa on viimeisen vuoden aikana tullut käytyä ja siinä se iski; olin käynyt aika monessa maassa, joista muutama oli minulle ihan uusikin. Tammikuussa kävin ensimmäistä kertaa Sveitsissä ja voi niitä jylhiä vuorimaisemia. Siellä totisesti tuntee itsensä ihan pikkuruiseksi!
![]()
Sitten pääsin keväällä ensimmäistä kertaa Prahaan, joka sekin oli mielenkiintoinen tuttavuus. Ehkä en ihan niin paljon syttynyt siitä, kuin olisin toivonut, mutta kivahan sielläkin oli käydä. Ruotsissa tulee käytyä aina joka vuosi pari kertaa, eikä tämä vuosi ollut poikkeus. Kesällä kävimme perheen kanssa Tanskassa ja vaikka tykkäsin reissusta ja Köpiksestä tosi paljon, vieläkin tuskailen, että miten kallista siellä oli viiden hengen perheen matkailla! Kesällä kävin myös Kiinassa ja syksyllä Puolassa, vaikka se oli kyllä sellainen konferenssimatka, etten nähnyt muuta kuin hotellin, yhden ravintolan ja jonkun markkinatorin ohikulkiessani, eli en nyt ihan sanoisi että olen Puolassa käynyt.
6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?
Tuulanneli oli odotellut liikuntamoodia ja täytyy sanoa että samat sanat. Tämä vuosi oli huono liikuntavuosi. Yritin, mutten oikein koskaan päässyt sellaiseen hyvään rytmiin. Se on ensi vuodelle hyvä tavoite, taas jälleen kerran.
7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Ehdottomasti tyttären rippijuhlat 18.6. Se oli ihana ja lämminhenkinen päivä. Saimme juhlistaa tytärtäni, josta olen ihan älyttömän ylpeä. Hän on viisas, kaunis ja hyvällä tavalla kunnianhimoinen nuori nainen. Paljon enemmän kuin minä olin hänen ikäisenään. Olen niin ylpeä hänestä, että joskus tuntuu, että halkean!
8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Vaikka tämä on ehkä aika tylsä vastaus, mutta kyllä se uuden työpaikan saaminen oli asia, josta olen tosi iloinen ja vähän ylpeäkin. Prosessi oli raskas monine pettymyksineen, mutta jotenkin tuntuu siltä, että loppujen lopuksi siinä kävi paremmin kuin hyvin. Sain työn, jossa minulle on paljon haastetta ja rutkasti kehitettävää. Vaikka työ on vain osa elämää, on se kuitenkin tosi iso osa ja tärkeä juttu. Yli nelikymppisenä uuden työn saaminen on helpommin sanottu kuin tehty. Kilpailu hyvistä paikoista on todella kovaa ja pettymyksiä on pakko sietää. Vaikka minkin tiedän olevani osaava ja vahvan kokemuksen omaava ihminen, ei ole helppo erottautua satojen hakemusten pinossa, jossa on kymmeniä muitakin osaavia ja kokeneita henkilöitä. Uudessa työssäni olen saanut nähdä, että kaikkialla ei ole näin. Meillä Suomessa on työnanantajan markkinat ja siksi työn haku on ihan erilaista kuin alueilla, joissa vallitsee 100% työllisyys ja osaavasta työvoimasta on jopa pulaa. Siellä oikeasti yrityksillä on vaikeuksia palkata osaavaa henkilökuntaa ja parhaista ihmisistä on pakko pitää kynsin ja hampain kiinni. En tiedä tuleeko meille tänne ikinä sellaista tilannetta, mutta työnhakijan näkökulmasta vähän toivoisin, että tulisi. Ei sen näin vaikeaa pitäisi olla, mitä se nyt nykypäivänä näyttää olevan.
9. Mikä oli paras ostoksesi?
No empä muista tehneeni mitään maatajärisyttäviä ostoksia. Olen alkanut pohtimaan enemmän ostosteni vaikutusta ympäristöön ja halunnut panostaa laatuun. Vähemmän on enemmän. Jos on pakko mainita jotain, niin ehkä nuo uudet kameran objektiivit ovat olleet iloa tuottava hankinta, koska ne ovat mahdollistaneet parempia kuvia esim. tänne blogiin.
10. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
Kyllä se #metoo -kampanja herätti minutkin. Valitettavasti en voi sanoa, etten olisi ikinä itse kohdannut seksuaalista häirintää. Ehkä vähemmän viimeisinä vuosina, mutta silloin nuorempana kyllä. Toivottavasti tuon kampanjan myötä saamme vähennettyä seksuaalista häirintää ihan todella paljon, sillä harvassa ovat ne naiset, jotka kokevat, etteivät ole ikinä sellaista joutuneet kestämään. Ja tähän liittyen voin kevyesti vain todeta, että on se ihme, ettei Suomen eduskunnasta koskaan potkita ketään pihalle, vaikka käytös olisi kuinka ala-arvoista. Toista on Briteissä kun vain pornografisen materiaalin katsomisesta saa kansanedustaja lähteä!
11. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Täällä kolmen teinin perheessä meillä menee eniten rahaa ruokaan. Sitten varmaan vaatteisiin, vaikka eniten laittaisin mielelläni lomiin ja matkustamiseen. Ehkä sitten joskus.
12. Mistä ihan todella, todella innostuit?
Innostuin uudesta työstä. On niin ihanaa testata opittuja asioita sellaisessa ympäristössä, joka on itselle vähän vieras. Osaanko soveltaa ja pärjäänkö? Tykkään haasteista ja niitä olen saanut. Siitä voi todellakin innostua!
13. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
Jännä muuten sanoa, että Jenni Vartiaisen versio Cheekin biisistä Keinu. Siinä on valtavan hyvät sanat, jotka tulevat Jennin tulkinnasssa jotenkin vieläkin paremmin esille. “Ken keinussa jumalten keinuu, välillä taivaan ja helvetin heiluu, näkee huiput ja kuilut kun keinuu…”
14. Viime kauteen verrattuna, oletko
¤ onnellisempi vain onnettomampa; ehdottamasti onnellisempi
¤ laihempi vai lihavampi: harmikseni varmaan vähän pyöreämpi kuin edellisenä vuonna
¤ rikkaampi vai köyhempi: varmaan köyhempi, mutta henkisesti rikkaampi
15. Mikä oli suurin pettymyksesi?
Se, etten liikkunut niin paljon kuin olisi tarpeen ja että olen piirun verran pulleampi kuin vuosi sitten. En tahtoisi olla, mutta ihan itse päätän, mitä nenän alta sisään laitan ja siitä ajatuksesta on hyvä lähteä ensi vuoteen.
16. Sairastuitko tai loukkaannuitko?
Onneksi olin tosi terveenä koko vuoden.
17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
No sitä liikuntaa ja aikaa perheen kanssa, sellaista hyvää laatuaikaa, jolloin kaikkien koneet on kiinni.
18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
Murehtinut. Murehtinut tulevasta. Murehtinut maailmasta. Murehtinut kaikesta siitä,
missä en ole onnistunut tai mihin olen pettynyt. Murehtimalla ei saa mitään aikaan.
19. Miten vietit joulua ja juhannusta?
Perheen kanssa, niin kuin parasta on.
20. Rakastuitko kauden aikana?
On ihanaa kokea, että voi jatkuvasti rakastua omaan perheeseen, mieheen ja vaikka Beaan. Tärkeimmät asiat elämässä.
21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Nyt on pakko sanoa, että The Crown Netflixistä. Ihan paras. Siinä sarjassa klikkautuu kaikki laatikot, jotka ovat minua miellyttäviä juttuja. Pukudraamamaisuus olematta pukudraama, historiallisuus ja brittiläisyys. Sen lisäksi ehkä yksi järisyttävimmistä oli HBO:lta tuleva Handmaids Tale. Se laittoi pohtimaan, että kyllä on naisen asema pienestä kiinni! Ei pidetä mitään itsestäänselvänä ja tehdään joka päivä töitä sen eteen, että maailma olisi naisille parempi paikka!
22. Vihaatko mitään tai ketään?
Vihaan terroristejä. Niitä, jotka laittavat pommin lasten konserttiin tai puukottavat ohikulkijoita Turun torilla. Heitä vihaan, syystä.
23. Mikä oli paras lukemasi kirja?
BookBeat -yhteistyön myötä on tullut kuunneltua kirjoja aika paljon. Hyviä on ollut monia. Jotenkin sen “How to be Paisian, wherever you are.” oli viihdyttävä ja kiva. Tykkäsin.
24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
Aika hiljaista on, eli ei varmaan mitään suuria löytöjä. George Michaelin musiikki on minulle ollut aina oikeasti sykähdyttävää. Katsoin hänestä dokumentin pari kuukautta sitten ja kun kuulin missä tilanteessa hän on tiettyjä biisejään kirjoittanut, en enää pysty kuuntelemaan niitä ilman, että pala nousee kurkkuun. Hieno ihminen. Hienoa musiikkia. Niin surullinen tarina.
25. Mitä halusit ja mitä sait?
Halusin uuden työn ja sen sain! Jesss!
26. Mitä halusit ja mitä et saanut?
Olisi pitänyt saada opinnot valmiiksi, mutten saanut. Peiliin voi katsoa, mutta eipä siinä mitään, kyllä se sieltä vielä tulee.
27. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
En mitään. Ihan tavallinen päivä, mutta sydäntä lämmitti miten työkaverit muistivat. Parhaat ihanat työkaverit vanhasta työpaikasta. Heillä on aina erityinen paikka sydämessäni.
28. Mikä oli vuoden paras elokuva?
Joku hömppäromantiikkapätkä. Ei tule mieleen.
29. Mikä piti sinut järjissäsi?
Kyllä tämä oma perhe pitää minut järjissäni. Tunne siitä, että he rakastavat, vaikka maailma muuten murjoisi. Että kelpaan ja että voin aina tukeutua heihin, neljään ihanaan ihmiseen ja vielä tuohon piskuiseen koiraankin.
29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi paremman ja onnellisemman?
En osaa vastata tähän mitään. Jotenkin minulla on sellainen olo, että olen kasvanut tänä vuonna tosi paljon ja että tämä vuosi oli se vuosi, jolloin hyvät siemenet laitettiin itämään ja satoa saadaan korjata tulevina hyvinä vuosina.
31. Ketä julkkista himoitsit eniten?
En nyt himoinnut ketään, mutta tajusin, että esimerkiksi viime jouluna George Michael oli minulle tärkeämpi kuin olin ymmärtänyt. Hänen musiikillaan on minuun vahva vaikutus. Se nostaa tunteita ja kuten joku muu viisas sanoi, se tuntuu kuin lohduttavalta halaukselta.
31. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten?
Ihana kamalan moni. Trump. Ei edes mennä siihen. Terrorismi. Ei ole sanoja tuollaisen pahuuden edessä.
33. Ketä kaipasit?
Isoäitiäni. Hän olisi täyttänyt 100 vuotta, niin kuin Suomikin. Hän on ollut mielessäni enemmän kuin tavallisesti.
34. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Voi miten onnekas olen ollut, että olen saanut tavata niin mielettömästi niin upeita ihmisiä! Kaikki ovat tärkeitä ja hyviä omalla tavallaan. Viisaita. Kaikilta voi oppia jotain.
35. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?
Vanhat työkaverit yllättivät. He saivat minut tuntemaan itseni tärkeäksi ja halutuksi. Hyväksi ihmiseksi. Olen siitä kiitollinen heille ikuisesti.
36. Mitkä viisi asiaa asetat itsellesi tavoitteeksi ensi vuodelle?
Haluan olla parempi ihminen. Oppia ja kehittyä. Haluan panostaa enemmän omaan hyvinvointiin ja elää terveellisemmin. Olla enemmän perheen kanssa ja nauttia Bean kanssa pitkistä lenkeistä. Haluan olla hyvä työssäni ja oppia uutta. Olikohan siinä jo viisi vai enemmänkin?
Oho, olipa näitä paljon! Kiitos jos jaksoit lukea tänne saakka. Tämä pisti itseänikin aika paljon pohtimaan asioita sekä eteen että taaksepäin. Uskon, että tästä vuodesta tulee hyvä. Sitä varten on viime vuonna istutettu siemenet maahan ja vuonna 2018 näemme, miten paljon satoa saadaan!
Oikein hyvää uuttavuotta sinulle!
Kati
The post 36 x vuoden 2017 parhaat ja pahimmat appeared first on Nelkytplusblogit.