Täällä on vielä joulun järkkääminen sen verran vaiheessa, että niin on joulumielikin. Tänään pitäisi ostella vikat joululahjat, osa ruokaostoksista (suurin osa jo hankittu) ja siivota perussiivous. Kotona onneksi helkkyy ja välkkyy, ja joulusuklaan makuun olen sentään päässyt, sehän on jotain se 
Toivonkin, että kunhan lääkitys on kohdillaan ja pakolliset hankinnat tehty niin tänäkin vuonna saadaan ottaa löysästi ja jouluilo alkaa nostaa päätään.
Olen vakuuttunut, että jouluilo ja ilo ovat melko lähellä toisiaan. Ilo ja kauneus on meissä kaikissa, ihan yhtä varmasti kun joulun tulo. Joululle on kuitenkin oltava tilaa sekä sisäisessä että ulkoisessa puutarhassamme. Joulu löytyy kun luopuu turhasta hössötyksestä (siitä, josta ei tule kuin vihaiseksi) ja ymmärtää nauttia niistä hetkistä, jotka antavat nautintoa. Joulu löytyy kun hellittää ja päästää irti, antaa tilaa myötätunnolle, sekä itseä että muita kohtaan. Juuri silloin voi löytyä se hetkellinen joulun kauneus, joka kukoistaa kauniimmin.
Viikonloppuna ajattelin virittäytyä pikkuhiljaa, rauhallisesti jouluntunnelmaan. Jospa aloittaisi vaikka tänään saunomisella, kasvonaamiolla, ja siitä sitten luontevasti siirtyisi pakettien käärmiseen ja pakettikorttien kirjoittamiseen joululauluja kuunnellen. Niin kellon ympärikin voisin nukkua, sen verran väsyä pukkaa….
Joulusuukkoja ja hyasintin tuoksua kaikille!
 |
| Ihana joulumuisto pojista “muutaman vuoden” takaa |
The post Joulu löytyy kun hellittää ja päästää irti appeared first on Nelkytplusblogit.