Lohjan menneen ajan joulumarkkinat levittäytyvät muutamalle kadunpätkälle Lohjan harmaakivikirkon ympärille. Lohjan kirkko on rakennettu 1470-1490 välisenä aikana ja kirkko on omistettu pyhälle Laurentiukselle eli Laurille. Ei siis ihme, että Lohjan pääkatukin on nimetty kirkon suojelupyhimyksen mukaan Laurinkaduksi. Markkina-alue on suljettu liikenteeltä ja siellä voi vapaasti kävellä katuja pitkin kojulta toiselle.
Ehdottomasti menneen ajan markkinoiden yhteydessä kannattaa myös piipahtaa sisälle Pyhän Laurin keskiaikaiseen kirkkoon, jonka sisätilojen kalkkimaalaukset ajoittuvat piispa Arvid Kurjen (1510-1522) aikaan. Kirkon maalaukset ovat keskiajalla toimineet kertovina kuvina lukutaidottomille seurakuntalaisille. Toisen sisääntulo eteisen maalauksissa piru piinaa seurakuntalaisia ja houkuttelee heitä kaidalta tieltä pois mitä kummallisimmissa asioissa.
Lohjan menneen ajan joulumarkkinoilla julistetaan aina markkinarauha. Markkinarauha on aiemmin Suomessa ja Ruotsissa käytössä ollut lain antama turva, joka suojasi markkinoilla olevia sekä myyjiä että ostajia. “Jos rymäkkä, meteli ja tappelu tapahtuu, sittenkuin julkiset markkinat julistetut owat, rangaistakoon syypää lain mukaan, ja sakoitettakoon rauhan rikkomisesta kymmenen talaria.” määräsi vuoden 1734 lain kauppakaaren 7 luvun 6 pykälä. Markkinarauhasta tulee vähän itselleni mieleen Turun joulurauhan julistus jouluaattona. Ihania perinteitä molemmat!
Lohjan menneen ajan joulumarkkinoiden yleisilme on hyvin harmonisen kaunis. Näillä markkinoilla ei näe kirjavia markiisikankaisia telttoja tai katoksia eikä muitakaan kojuvirityksiä. Kojut ovat puuta ja ne on myös havuilla somistettu todella tunnelmallisiksi. Jokainen myyjä markkinoilla on toki vielä itse tuunannut kojuaan itsensä näköiseksi mutta kaikki Lohjalla sopii hyvin mennen ajan tunnelmaan. Näiltä markkinoilta puuttuvat neovärit ja “krimskramsit”. Itse esittäisin ihan vienon toiveen, että myös tuiki tärkeät roska-astiat pystyttäisiin vielä paremmin naamioimaan huomaamattomiksi markkinapaikalla.
Ihailin taas myyjien “menneen ajan pukeutumista” tapahtuman hengen mukaan. Yritin napsia valokuvia kaikista mielenkiintoisista hahmoista markkinoilla ja parhaimmat otokset päätyivät tänne postaukseen. Ottaen huomioon, että markkinat järjestetään ulkona ja joulukuussa täytyy pellavaisen asun tai sarkapuvun alle mahtua todella lämpimät ulkoiluvaatteetkin. Monella naiskauppiaalla oli huikeita lettiperuukkeja koska entisaikoina kaikilla naisilla kuului olla pitkä hiukset, jotka sitten letitettiin aina tilanteen mukaan kiinni.
Markkinoilla näkee myös seppien työnäytöksiä ja olihan siellä joukossa yksi naisseppäkin! Taonta on yksi vanhimmista tunnetuista metallin työstömenetelmistä. On muuten hypnoottista katsoa kun metallia kuumennetaan hehkuvan punaiseksi ennen takomista. Kuinka taidokkaasti seppä muokkaa kuumaa metallia rikkomatta sitä kuitenkaan. Olisi mielenkiintoista joskus kokeilla itse pajavasaran käyttöä alasinta vasten ja takoa. Myynnissä oli paljon taidokkaasti tehtyjä metalliesineitä mm. Taontatupa Rautarevon myyntipisteessä.
Markkinoilla on oivalliset mahdollisuudet hankkia pukinkonttiin vaikkapa lämmin villapaita tai käsineulotut villasukat. Yksilöllisiä joululahjoja on mukana antaa lahjaksi ja myös saada koska ne on tehty Suomessa. Nahkarukkasia ei muuten voita mikään oikein kovilla paukkupakkasilla, Jos en sellaisia jo omistaisi olisin kotiuttanut itselleni kunnon rukkaset villaisella karvavuorella talveksi. Innokkaimmille käsityöihmisille oli toki tarjolla myös lankoja omia neulomuksia varten.
Itse juutuin ihailemaan ja jutustelemaan tämän Uuraisilta kotoisin olevan kojun pitäjän kanssa. Saman pitäjän poikia taisi olla Hirvaskankaan Huutokauppakeisarin kanssa mutta kojun pitäjän nimeä en valitettavasti laittanut mieleeni. Hänellä oli joka tapauksessa myynnissä ihan käsittämättömän kauniita miniatyyri tuohiesineitä. Mitä sanotte muutaman sentin mittaisista tuohivirsuista? Tai tuosta noin 1,5cm halkaisijaltaan olevasta pienestä korista? Supersöpöjä ja Marjon matkaan lähti sekä kori että pienet sukset varustettuna monoilla. Näin pienien tuohitöiden tekijöillä täytyy olla teräksiset hermot ja todellinen sorminäppäryys!
Markkina-aluetta kiertäessään ei todellakaan jää nälkäiseksi. Suuresta soppatykistä oli tarjolla höyryävää hernekeittoa, joka muuten on parasta juuri näin isona määränä valmistettuna. Kuokantalo vartaassa pyöri kokonainen possu. Loimulohen myyntipistettä oli vaikea ohittaa niin ettei vesi olisi herahtanut kielelle. Muikkuja ja paellaakin taisi olla tarjolla. Ja totta kai kuumaa glögiä, jota Solbrinkens skolanin oppilaat myivät omassa kojussaan. Me söimme maukasta riisipuuroa markkina-alueella olevassa Kaffelan pop-up Puurolassa kanelin ja rusinasopan kera. Totta kai myös glögi, koristeltu piparkakku ja omena kun omenakaupunki Lohjalla oltiin. Onnomnom!
Markkinoilla oli kaupan myös valkosipulilettejä ja erilaisia marinoituja valkosipuleita. Hunajaa, piparkakkutaloja, joululeivonnaisia ja leipiä, mehuja, hilloja, glögiä, omenoita jne. Näitä markkinoilta puuttuu se tuttu ja turvallinen metrilakukoju. Vaikka makeanystävä olekin se ei vain olisi sopinut Lohjan menneen ajan joulumarkkinoiden henkeen ollenkaan.
Totta kai Lohjan menneen ajan joulumarkkinoilta voi hankkia joulukoristeita ja kauniita joulukransseja. Joimme aamukahvit suolaisen ja makean kera viihtyisässä Cafe Laurissa aamutuimaan. Siellä muuten tarjoiltiin ihan itsetehtyä glögiäkin! Ihailin Cafe Laurissa kivaa havupukkia, jota peräänkuuluttelin jo viime vuoden markkinoilla. Lohjalla en nähnyt havupukkeja markkinoilla myynnissä tai sitten olivat jo loppuneet edellisenä myyntipäivänä.
Lohjan menneen ajan joulumarkkinoilla käyntiin kannattaa ehdottomasti yhdistää myös tutustuminen Lohjan museoalueeseen, joka on ihan kivenheiton päässä itse markkina-alueesta. Lohjan museo sijaitsee entisessä pappila rakennuksessa Iso-Pappilan alueella. Lohjan jouluistettu museo tarjosi Tunnistatko suomalaisuutesi -näyttely, jossa pääsi hauskalle aikamatkalle menneisyyteen. Oli mielenkiintoista verrata miltä kodissa on näyttänyt 1800-luvulla tai vastaavasti 1970-luvulla.
Lohjan museoalueelta löytyi myös Joulupuoti täynnä jouluisia tuotteita. Museon Navettasalissa Hiiden Opiston taitopajalaiset esittelivät erikoistaitojaan. Olen aiemminkin jo Rauma postauksen yhteydessä kirjoittanut siitä miten käsittämättömän taitavia pitsinnyplääjät ovat. Itselläni menisivät nuo puolat ihan varmasti sekaisin ja jälki olisi myös sen näköistä. Viljamakasiinista löytyi maataloustuottajien suoramyyntiä. Museon alueella oli mahdollista myös ajella hevoskärryillä ja nauttia ihan nuotiolla keitetyt pannukahvit!
Tänä vuonna ei Lohjan menneen ajan joulumarkkinoille enää ehdi mutta kannattaa laittaa korvan taakse tämä vinkki ensi joulua silmällä pitäen. Ensi vuonna nämä markkinat ovat taas vuoden lähempänä 25-vuotisjuhlavuottaan! Markkinoiden kuulumisia voi seurata Lohjan menneen ajan joulumarkkinden Facebook-sivulta.
The post Lohjan menneen ajan joulumarkkinat on lämminhenkinen elämys appeared first on Nelkytplusblogit.