Hei taas! Minulla on tänään vapaapäivä, sillä keskiviikkona sanoin heipat vanhalle työpaikalle ja maanantaina aloitan uudessa. Olin työskennellyt edellisessä työpaikassani 9,5 vuotta, joten on varmaan helppo arvata, että tunnelmat ovat olleet hyvin haikeat.
Minulla oli mukava työ ja ihanat työkaverit, joten voi tuntua hullulta, että lähdin hakemaan uusia haasteita. Monet ulkopuoliset näkivät aiemman työni lähes unelmaduunina, mutta voin vakuuttaa, että vaikka se varmasti sitä oli minullekin hyvin pitkään, ei se enää viime vuosina antanut minulle niitä kicksejä, joita toivon työstäni saavan. Oli kuitenkin todella haikeaa sanoa heipat niille ihanille ihmisille, joiden kanssa olen viime vuodet saanut työskennellä ja jotka ovat monet minulle enemmän kuin työkavereita. Olen saanut heistä inspiraatiota ja tukea. He ovat opettaneet minua ja antaneet motivaatiota erityisesti silloin, kun sitä olen eniten tarvinnut. Oman perheen lisäksi heidän kanssaan olen viettänyt eniten aikaa. Silti, jos haluaa jotain uutta, on pystyttävä luopumaan jostain vanhasta.
Minä työskentelen markkinointiviestinnän parissa ja koen, että erityisesti se on ala, jossa mielestäni työtä on tehtävä laittamalla itsensä ihan täysillä likoon. Sitä ei voi tehdä puolivillaisesti tai asenteella “olen vain täällä töissä”. Kaikkeen, mitä työssäni teen, haluan suhtautua intohimolla ja haluan myös uskoa siihen sataprosenttisesti. Koska tämäntyyppinen työ ei ole eksaktia tiedettä siten, että jokaiseen asiaan tai tilanteeseen olisi välttämättä se yksi ainoa oikea ratkaisu, on tärkeää itse uskoa omaan itseensä ja tekemiseensä. Siksi koen tärkeäksi sen, että työssä pystyy pitämään itsensä motivoituneena. Siksi jos huomaa leipääntyvänsä ja toivovansa lisähaasteita, on aika lähteä eteenpäin. Onneksi se mahdollisuus on nyt minulle annettu ja aion ottaa siitä kaksin käsin kiinni ja tehdä parhaani.
Ja vaikka tämän postauksen kuvat ovat hyvin vaaleanpunaisia, en missään nimessä lähde uuteen työhöni vaaleanpunaiset lasit päässä. Uskon ja toivonkin, että minulle tulee paljon uutta opittavaa. Saan tehdä uudessa työssäni entistä enemmän töitä kansainvälisesti ja se tulee varmasti olemaan hyvin haastavaa ja mielekästä. Lisäksi yritys on valtavasti entistä suurempi, joten työskentelytavatkin tulevat poikkeamaan aika lailla siitä, mihin olen viime vuodet tottunut. Kaikkeen tähän suhtaudun suurella avoimuudella ja innolla. Uskon, että tulen oppimaan todella paljon uutta ja että jonkin aikaa pää on vähän pyörällä, mutta se on hyvä asia.
Vielä lopuksi haluan rohkaista sinua, joka etsit juuri tällä hetkellä uutta työtä. Tämä työpaikka, jossa maanantaina aloitan, on lukemattomien hakukirjeiden ja monien haastattelujen tulos. En missään nimessä siis saanut sitä ensimmäistä, en toista, enkä kolmattatoistakaan paikkaa, jonne hakemuksen lähetin. Mutta omalla kohdalla voin sanoa, että ikinä en luopunut siitä, mitä halusin ja ikinä en pystynyt luovuttamaan.
Vaikka kiitos, mutta ei kiitos -kirje on vaikea vastaanottaa, erityisesti jos takana on muutama haastattelu ja jopa soveltuvuusarviointi, täytyy vaan luottaa siihen, että se on tarkoitettu tapahtuvaksi. Kuitenkin lopuksi yleensä asiat menevät niin, kuin niiden kuuluu mennä. Siihen täytyy uskoa ja niin kävi minullekin. Ja itse asiassa lopputulos on omalla kohdallani jopa parempi, kuin olisin ikinä voinut kuvitella, joten kiitos, mutta ei kiitos -kirjeet olivatkin lopulta palvelus minulle. Tsemppikirjeitä siihen, etten luovuttaisi, että jatkaisin, että uskoisin siihen, että se täydellinen paikka vielä löytyy. Eihän se silloin siltä tuntunut, mutta näin jälkikäteen koen sen olleen niin.
Nyt on aika nauttia ihanasta viikonlopusta, ennen kuin astun uusiin vielä suuriin saappaisiin! Ja työnhakukokemusta kertyi muuten matkan varrella sen verran, että voisin ehkä kirjoittaa joskus omat vinkkini työnhakuun, jos teitä kiinnostaa?
Kuvassa on jonkin aikaa sitten ostamani vaaleanpunainen Samsoe&Samsoe -kashmirneule. Niin pehmeä ja lämmin! Sen myötä on mukava toivottaa teille ihanaa ja lämmintä viikonloppua!
Iloa ja valoa!
Kati
The post Uuden edessä appeared first on Nelkytplusblogit.