Botticelli, Venuksen syntymä n.1485 / Milon Venus 130-100 eaa. /
Tiia Tala, tatuointi: JP Wikman 2012 ja 2015
Tarvaspäässä avautui 14.syyskuuta äärimmäisen mielenkiintoinen
valokuvanäyttely Tatuoidut taideteokset. Mediataiteilija
Harri Larjosto ja
Gallen-Kallelan museo etsivät parin vuoden ajan henkilöitä, joiden ihoon on tatuoitu taideteoksen pohjalta kuva tai kuvia. Kesällä 2015 heinäkuun 4. järjestettiin Tarvaspään museolla
projektin aloituksen teemapäivä. Tatuointi iholla voisi siis olla suora jäljennös alkuperäisestä tai mukaelma osin/kokonaan jonkun tunnetun taiteilijan teoksesta.
Kuluneen kahden vuoden aikana Larjosto valokuvasi ja haastatteli 100 ihmistä, joiden ihoa koristaa tunnettu taideteos. Gallen-Kallelan valokuvanäyttelyyn päätyi 52 valokuvaa. Näyttelyn yhteydessä myydään myös valokuvakirjaa, jossa kaikki haastatellut kuvineen ovat mukana. Kuva ihollani -kirjan on kustantanut Maanhenki.
Akseli Gallen-Kallela, Sammon puolustus 1896 /
Jarmo Koskela, tatuointi: Mosse Hirvonen, Pitbull Tattoo Oulu 2012-13
Moni varmasti miettii näyttelyssä miksi joku haluaa siirtää ihoonsa vaikka Hugo Simbergin taulun Kuoleman puutarha tai Ferdinard von Wrightin legendaarisen Taistelevat metsot? Ovatko nämä henkilöt kenties taiteenkeräilijöitä, taidefriikkejä ja muuten vain erikoisuutta tavoittelevia henkilöitä?
“Ihmisillä on yllättävän vakavia perusteita sille, miksi kantaa jotain kuvaa,
taidetta ihollaan läpi elämän,” toteaa Larjosto.
Suvi Leppänen, tatuoinnit: Toni Raita Other Side Tattoo (Louhi) 2006,
Juha Mustonen Custom X Tattoo 2007-2016
Akseli Gallen-Kallela, Lemminkäisen kosto 1897
Yllättävintä näyttelyssä on se miten paljon me suomalaiset rakastamme Akseli Gallen-Kallelan teoksia. Sammon puolustus nimiseen tauluun Gallen-Kallela maalasi 1894 Kalevan sammon ryöstötilannetta, jossa rohkea Väinämöinen miehiensä kanssa puolustaa Pohjolasta ryöstettyä Sampoa Louhen emäntää ja hänen miehiään vastaan. Louhi edustaa Kalevalassa kaikkea pahaa ja hän pystyy muotoaan muuttamalla vaikeuttamaan muiden elämää.
Alunperin Gallen-Kallela maalasi taideteoksen yksityishenkilölle, joka palautti sen taiteilijalle takaisin koska aihe ei miellyttänyt talon emäntään. Gallen-Kallela nousi maailmanmaineeseen maalattuaan saman aiheen Suomen Paviljongin kattofreskoihin Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Ja nyt tämä yli 100 vuotta vanha taidekuva koristaa useammankin Tatuoidut taideteokset -näyttelyyn osallistuneen ihoa. Aika huikeaa itse asiassa!
Pinja Hintikka, tatuointi: Taneli Jarva 2002…
Ehkä Gallen-Kallelan tai muiden taidemaalareiden töiden ikuistaminen ihoon kertoo siitä, että juuri näillä taidekuvilla on tärkeä ja syvällisempi merkitys tai arvo niitä kantavalle. Tai ehkä meidän suomalaisten juuret ovat todella kiinni siellä kalevalaisessa perimässä vaikka emme sitä aina edes kehtaa tunnustaakaan. Me suomalaiset olemme vaan vähän sellaisia!
Muistan kouluajoilta kun piti äidinkielentunneilla lukea kansalliseepostamme Kalevalaa ja toisinaan se tuntui ehkä vähän pakkopullalta.
“Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi lähteäni laulamahan, saa’aní sanelemahan, sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan.” tulee silti monen ulkomuistista vieläkin kysyttäessä Kalevalan alkusanoja. Kyllä Kalevalalla on ollut ja on vieläkin merkitystä. Itse ainakin tuijotan lumoutuneena
Kansallismuseon kattofreskoja joka kerta sinne mennessäni ja Gallen-Kallelaa sielläkin on kalevalaisilla aiheilla. Jo lapsena käynti
Juséliuksen mausoleumissa Porin hautausmaalla teki suuren vaikutuksen pikkutyttöön. Ehkä siihen vaikutti nuorena kuollut Sigrid Jusélius ja hänen valkoinen sarkofaginsa tuoreilla päivänkakkaroilla mutta myös Gallen-Kallelan seinämaalaukset jätti jäljen pieneen mieleeni.
Akseli Gallen-Kallela, Joukahaisen kosto 1897
Valokuvanäyttely on rakennettu siten, että yhdessä on aina valokuva tatuoidusta taideteoksesta ja henkilökuva myös kuvaa kantavasta ihmisestä. Pinja Hintikan kuvan yhteydessä lukee “Ehkä äitiys, naisellisuus ja naiskuva ja suomalaisuus ovat olleet punaisia lankoja. Kaikki tietyllä tavalla liittyy äitinä olemiseen ja oman lapsen kuolemisen pelkoon.” Valokuvan yhteydestä löytyy myös spontaani kommentti lapsen suusta uimahallin pukuhuoneessa hänen nähtyään Pinjan tatuoinnit “Äiti, mä en ikinä halua tollasia.” Lapsen silmin tummat Gallen-Kallelat ovat ehkä vähän pelottavia.
Nina Ratavaara, tatuointi: Jenni Liukkonen Bound Tattoo 2014
Akseli Gallen-Kallela, Ad Astra 1894-96/1907
Gallen-Kallelan töistä Ad Astra on yksi suosikkini. Pidän tosin enemmän siitä värikkäästä versiosta, joka oli esillä Tarvaspään näyttelyssä “Elämän koreus – Kalevalan kankahilta Afrikan savanneille” muutamia vuosia sitten. Olen lapsuudessani päässyt käymään nykyään suljetussa Ruoveden Kalelassa ja teos on toimittanut siellä alttaritaulun virkaa Gallen-Kallelan lasten ristiäisissä. Ad Astra tarkoittaa “tähtiin” ja se on yksi Gallen-Kallelan tärkeimpiä symbolistisia teoksia.
Nita Ratavaara on todennut tatuoinnistaan “Tatuointi on päiväkirja ihollani symboloiden eri puolilta elämääni ja muistojani. Joka kerta tuntuu kuin tatuointi olisi ollut piilossa ja se vain tuli tatuoidessa näkyviin ihosta kuin osa minusta.”
Joosef Alanen, Ilmatar 1913/16
Joosef Alanen (1885-1920) on ehkä vähemmän tunnettu tamperelainen jugend-tyylisuuntaa edustanut taidemaalari, joka aiheet myös ovat pääasiassa Kalevala-aiheisia. Helena Hiltusen käsivartta koristaa Ilmatar koska “Kuva merkitsee minulle arkkityyppistä naiseutta. Olen kiinnostunut kaikesta muinaissuomalaisuudesta.” Jugend-arkkitehtuuri viehättää myös minua paljon ja kaikki ne ornamentit ja koristeet mitä tähän tyylisuuntaan liittyy.
![]()
Helena Hiltunen, tatuointi: Satu Virkkunen Carvalho, The Clinic 2012
Tatuoidut taideteokset eivät suinkaan keskity vain kalevalaisiin aiheisiin ja Akseli Gallen-Kallelan töihin. Joukossa on myös muita taiteilijoita mm.
Edward Munch, Salvador Dali, Hugo Simberg, von Wright veljekset, Leonardo da Vinci. Tia Talan tatuointiin on yhdistetty
Botticellin Venuksen syntymä ja
Milon Venus.
“Olen taidehistoriafriikki. Taide on suuri intohimoni ja olen itsekin tekijä. Teen keramiikkaa ja naisvartalo on luonteva, tosi veistos, veistoksellinen.” kertoo Tian kuvatekstissä.
Valokuvaaja Harri Larjosto
Tämä tuntemattoman taiteilijan hieman ehkä naivistinen, absurdi ja humoristinenkin tatuointi koristaa Nina Laakon selkää. Minusta hänen perusteensa valita juuri tuo taideteos ihoonsa sopii hyvin yhteen tuon kuvan kanssa. Kuvasta tulee muuten hyvälle tuulelle mutta samalla jotenkin hämmentyy. Tämä kuva on Kuva ihollani -kirjan kansikuvana – hyvä valinta!
Hyvin mielenkiintoisia tulkintoja on myös nähtävillä. Tatuoinnit ovat yleistyneet 1990-luvulta lähtien ja taidetatuoinnit tarjoavat erilaisen lähestymistavan oman ihonsa koristamiseen. Varmasti Edward Munchin Huuto iholla herättää keskustelua. Miksi juuri Huuto? Mitä se mahtaa merkitä kantajalleen? Mitä tällä on haluttu viestittää? Minusta taidekuva iholla ainakin viestittää sitä, että näille ihmisille taiteella ja taideteoksilla on tärkeä merkitys. He ovat “menettäneet sielunsa taiteelle” tai “fanittavat jotain taiteilijaa” tai haluavat erottua valtavirrasta.
![]()
Taidekierroksen jälkeen kannattaa ehdottomasti pistäytyä
Cafe Zoceriassa. Kahvila toimii Villa Linnuddissa, joka oli Gallen-Kallelan perheen koti ennen kuin ateljeelinna valmistui samaan pihapiiriin. Kahvilaa pitää Koivunotkon pariskunta ja
Sakari Koivunotkon elämään Akseli Gallen-Kallela on jättänyt pystyvän jäljen tai useampiakin. Miehen ihoon on tatuoitu jo yli 20 vuotta sitten kalevalaista tarinaa: Väinämöinen, Ad Astra, Kuolema ja kukka. Itse en onnistunut tätä tatuoitua miestä näkemään kahvittelun lomassa.
Tatuoidut taideteokset -näyttely on avoinna 14.1.2018 saakka ja se on osa virallista Suomi 100 -ohjelmaa. Sunnuntaina 8.10. klo 13 Harri Larjosto esittelee näyttelyn. Näkökulmakierroksella sunnuntaina 22.10. on mukana tatuoija Lasse Sjöroos.
Mukavaa ja värikästä lokakuista viikkoa kaikille!
Taideteosten kuvat on lainattu netistä, kaikki tatuointi kuvat on ottanut Harri Larjosto.
The post Tatuoidut taideteokset Tarvaspäässä appeared first on Nelkytplusblogit.
