Onnea

Äitini miesystävä on keikkunut mukana meidän perheen menoissa jo vuodesta 1997.

Olenkin todennut, että on helpompaa kutsua häntä isäpuoleksi, kun alkaa selittelemään jotain pidemmän kaavan mukaan.

Omille lapsilleni hän on ollut läsnä ihan syntymästä lähtien.
Lapsilla ei ole enää ukkeja elossa, joten hän toimii varaukkina.
Isäpuolen tehtäviä keksin hänelle myös usein.
Yksi niistä on minun vieminen autolla kaupoille kerran viikossa

Tänään hänellä on syntymäpäivät.

Ajattelin muistaa häntä pienellä itsetehdyllä lahjalla.
Tähän tarkoitukseen käytin vohvelikangasta.
Kankaan olen saanut ystävältäni, joka tietää minun keräilevän tuunaus-, askartelu- ja ompelumateriaaleja.

Leikkasin kankaasta kasvopyyhkeen kokoisen palan.

Pyyhkeen reunat ompelin saumurilla.

Yläkulmaan tein letittämällä ripustuslenkin.

Jätin tarkoituksella langat tupsuksi, koristamaan pyyhettä.

Kirjailu ei ole minun juttuni, mutta kyllähän tuosta nimestä kuitenkin selvän saa

Pyyhkeestä tuli mielestäni miehekäs ja simppeli.

Mustat reunat ja kirjailu näyttävät kivoilta valkoista kangasta vasten.

Meidän suvussa huumori lentää, joten tässäpä Sepi sinulle muutama pohdinta syntymäpäiväsi kunniaksi.

Halaus ja onnittelut, olet tärkeä meille!

Sitä kumartuu sitomaan kengännauhojaan ja pohtii,
mitä muuta voisi tehdä, 
kun nyt kerran on jo valmiiksi kumartuneena alas!

—————————————-

Jos et ole nuori, olet vanha.
Voit vain valita sen, oletko
aikuisnuori, nuorekas vanhus,
hyvin säilynyt varhaisaikuinen tai 
kypsään ikään ehtinyt mies!