Ideasta lähteä taas kerran Gotlantiin saamme kiittää Tallink Siljan Visbyn risteilyjä, joita tällekin kesällä oli tarjolla 6 lähdön verran. Hetken niitä tutkittuamme tulimme kuitenkin nopeasti siihen tulokseen, että haluamme enemmän aikaa Gotlannissa ja vähemmän matkalla. Kunnon hytissä risteilyt vaikuttivat myös hintavilta.
Finnairin tarjouskirje, joka kertoi, että tarjolla olisi myös suoria lentoja Visbyhyn, antoi tarvittavan viimeisen tönäisyn matkan varaamiseen. Tosin emme sitten kuitenkaan varanneet Finnairin lentoja, ja suoran lennonkin saimme vain paluumatkalle, sillä emme suostuneet lähtemään aamukuudelta: mieluummin sivistyneesti klo 9:05 vaikka sitten Tukholman kautta.
Tofta Strandpensionat
Lennot varattuani katselin Visbyn hotelleja, joiden hinnat hiukan hirvittivät – sittemmin opimme, että samalla viikolla Visbyssä oli meneillään Medeltidsveckan, joka ei ainakaan tarkoita tarjoushintoja hotelleissa. Booking.com muistutti minua Tofta Strandpensionatista, josta huoneen saisi kolmeksi yöksi n. 250 eurolla ja etenkin kun kyseinen hotelli oli meille tuttu jo aikaisemmilta Gotlannin matkoiltamme niin varasimme huoneen sieltä.
Tofta on mielestäni oikein hyvä vaihtoehto jos on liikkeellä omalla tai vuokra-autolla (kuten me tällä kertaa). Autottomana Gotlanti supistuukin helposti Visbyhyn ja kaikki parhaat asiat Gotlannista jää kokematta. Tai no, onhan se Visbykin kaunis.
Toftan rantaa väitetään Gotlannin parhaaksi ja Tofta Strandpensionat on kyseisellä rannalla. Parhaimmista huoneista on merinäköala, mutta mistään huoneesta ei ole matkaa rannalle kuin sata metriä. Rantaa pitkin voi sitten kävellä suuntaan ja toiseen vaikka kilometrikaupalla: me kävelemme yleensä Gnisvärdin pieneen kylään. Gnisvärd on mielestäni yksi hienoimpia paikkoja Gotlannissa.
Voi tietysti olla, että hienous tulee osittain siitä, että tutustuimme siihen, Toftan lisäksi, jo viettäessämme pari viikkoa noilla seuduilla kesällä 1992.
Hotelli, tai pensionaatti, ei ole mitenkään erityisen hohdokas muuten kuin sijaintinsa osalta, mutta huoneissa on sentään omat kylpyhuoneet ja edulliseen hintaan kuuluu myös aamiainen. Ei sekään loistokas tai valikoimaltaan erityisen runsas, mutta yleensähän vähän aikaa aamiaisen jälkeen on jo vuorossa päivän ensimmäinen kahvila ja silloinhan on ihan hyvä, että tilaa on myös jollekin pienelle herkulliselle kahvileivälle!
Gnisvärd
Tälläkin kerralla vietimme lyhyestä lomastamme osan ihan Toftassa. Kävelimme rantaa pitkin Gnisvärdiin todetaksemme, että elokuun puolessa välissä sesonki täälläkin alkaa jo kääntyä syksyyn: suosikkikahvilamme vuosien takaa oli jo sulkenut ovensa tältä kaudelta. Toftan rannalla kävimme joka aamu haistelemassa päivän säätä ja iltaisin katsomassa auringonlaskua.
Gnisvärdin vanhat kalastajien majat ovat vuosien mittaan muuttuneet pieniksi kesämökeiksi – kuten kaikkialla Gotlannin rannoilla. Mökit ovat kooltaan yhden tai korkeintaan kahden huoneen kokoisia, ihanan minimalistisia. Jos kesämökistä joskus innostuisin, niin juuri tällaisesta voisin innostua!
Gnisvärdissä on myös muutama laivanmuotoinen kivihauta pronssikaudelta. Tälläkin kertaa kävimme katsomassa nekin, mutta vasta nyt saimme twitteriin laittamamme kuvaan kommentin, että toinen näistä ei olekaan aito! Mielenkiintoista miten sosiaalinen media silloin tällöin toimii ihan asiassakin!
Ylläolevan kuva on oikeasta kivihaudasta, Twitterin kuvassa alla ”väärä” hauta, mutta kuvan kommentissa taas kommentoijan lisäämänä kuva tästä oikeasta – klikkaa alla olevaa kuvaa, niin pääset katsomaan myös Twitter-keskustelun.
Shipshaped grave in Gnisvärd – one of the nicest villages in Gotland #gotland #gnisvärd #hotlanti #tofta #bronz… https://t.co/UdJsKXuzmE pic.twitter.com/TiJShbpxua
— Meriharakka (@Meriharakka1) 13. elokuuta 2017
Yhden tällaisen kivihaudan näimme myös Gannarvessa matkallamme Hoburgiin.
Toftasta käsin teimme tällä kertaa kaksi pitempää retkeä, toisen itärannikolle ja toisen etelään – lisää näistä ”raukki-retkistä” vähän myöhemmin.
Visby
Kävimme myös Visbyssä pari kertaa. Ensimmäinen retkemme suuntautui Österportenin ostoskeskusalueelta keskustan kujia ja toria kierrellen pienvenesatamaan, joka sekin oli meille tuttu pariltakin Visbyhyn suuntautuneella purjehduksella. Yhden uuden kivan ravintolankin löysimme sataman liepeiltä, Florens -nimeltään. Testasimme vaan sahramipannukakun, mutta miljöö sohvineen oli niin houkutteleva, että ruuallakaan ei olisi niin väliä!
Toisella kertaa jätimme auton sairaalan parkkipaikalle ja panostimme kaupungin rannan pohjoispäähän: nousimme kaupungin muurille Snäckgårdportenilla, haahuilimme Medeltidsveckanin markkinoilla, kävimme kasvitieteellisessä puutarhassa ja etsimme muurista Rakkauden portin.
Tällä kertaa emme jaksaneet innostua kirkoista, raunioista, museoista, taidenäyttelyistä tai shoppailusta: kaikissa näissä kategorioissa kuvankauniilla kaupungilla on toki tarjontaa.
Kohteena maailma -blogin vinkit Visbyhyn kannattaa tarkistaa täältä.
Vinkit nousta muurille Snäckgärdsportenilla ja kiivetä Santa Maria -kirkon viereiset portaat Kyrkbergetille kaupungin kattoja katsomaan ovat ainakin oikein hyviä.
Viides kerta Gotlannissa
1984 Decus Nordic -konferenssi
Omalta osaltani tämä oli viides kertani Gotlannissa – Lassella neljäs, sillä ensimmäinen kertani saarella oli konferenssimatka – lentäen tietysti, Helsingistä Arlandan kautta. Ohjelmassa oli kuitenkin myös retki Ljugarniin Folhammarin raukkeja katsomaan ja Visbyn kiertoajelu, joten nyt jo edesmenneen hienon Snäck-hotellin ohella pääsin jo silloinkin näkemään myös hiukan Gotlantiakin.
1992 Kaksi viikkoa Toftan rannalla
Kesällä 1992 vietimme saarella kokonaista kaksi viikkoa, johon mahtui niin rantapäiviä Toftan rannalla kuin päiväretkiä niin pohjoiseen, aina Färöhön asti, kuin itään ja länteen.
Tämä taisi olla se kerta, jolloin rakastuin saareen.
Matkan Gotlantiin teimme autolla, ensin Tukholmaan ja sieltä Nynäshamniin, josta yli Visbyhyn.
2000 Purjehduskurssilla myrskyssä
Vuonna 2000 kävimme Hangosta edestakaisin Visbyssä purjehduskurssin merkeissä. Purjehdusretki toi Lasselle purjehtijaliiton päällikön pätevyystodistuksen ja minulle perämiehen. Menomatka Hangosta kesti keskimäärin kohtuullisissa tuulissa 48 tuntia (260 mpk), mutta paluumatka tuulilukemien koko ajan noustessa aina yli 20 m/s asti vain 34 tuntia. Hankoon saapuessamme veneemmekin oli jo hiukan kärsinyt myrskystä, mutta koko porukka pääsi kuitenkin onnellisesti maihin.
Veneemme vietti Visbyssä päivän saapumis- ja lähtöpäivän välissä, mutta me emme jääneet kaupunkiin, vaan vuokrasimme pyörät ja pyöräilimme Gnisvärdiin ja Toftaan. Matkaa edestakaisin kertyi lähes 40 kilometriä, mutta olihan se hyvää vaihtelua purjeveneessä pitkälti istuen vietetylle ajalle.
2002 Lickershamn ja Gotska Sandö
Kesällä 2002 jatkoimme Turun Pursiseuran Ruotsin järville suuntautuneen eskaaderin jälkeen matkaa kolmen hengen miehistöllä: me ja aikaisemmin keväällä Kreikan purjehduksella tapaamamme Volkerin kanssa Nynäshamnista yön yli Visbyhyn ja sitten parin päivän päästä Gotlannin pohjoisrannikkoa Lickershamniin ja edellen Gotska Sandölle ja sieltä sitten Sandhamniin taas yön yli. Lickershamnissa näimme Gotlannin suurimman raukin, 12 metriä korkean Jungfrun. Käynti Gotska Sandöllä oli ihan mahtava! Ehkä seuraava Gotlannin matkamme voisikin suuntautua taas sinne?
S/Y Meriharakka ankkurissa Gotska Sandön edustalla ja purjehtija rannalla.
Vuoden 2002 kuvat ovat turhan aikaisin digikameroihin siirtymisemme takia laadultaan valitettavasti jokseenkin olemattomia.
The post Tofta, Gnisvärd – ja Visby appeared first on Nelkytplusblogit.
