Tänä kesänä turkulaisia ja Turkuun tulevia turisteja hemmotellaan hienoilla taidenäyttelyillä. Yksi näistä on Turun Taidemuseon Robert Doisneaun (1912-1994) valokuvanäyttely Minun Pariisini. Mustavalkoiset Pariisin valokuvat hurmaavat.
En malta olla kertomatta, että upea graniittilinna eli Turun Taidemuseo (valmistui 1904) on Gustav Nyströmin käsialaa ja Ateneumin jälkeen toinen Suomessa avattu taidemuseo. Kaunis rakennus sijaitsee yhdellä Turun seitsemästä kukkulasta – Puolalanpuiston mäen päällä.
Mutta nyt Pariisiin ja Doisneaun tunnelmiin:
Nämä näyttelyssä olevat valokuvat kertovat sodan jälkeisestä Pariisista. Pariisi huokuu romantiikkaa, elämäniloa ja lämpöä. Sota on takana. Elämässä on taas toivoa paremmasta.
Kampaajat ottavat aurinkoa
Doisneaun rakasti kulkea Pariisin katuja. Hän on sanonut, että Pariisi on kuin elävä teatteri hänelle. Doisneau oli idealisti ja hänen kuvissaan on toivoa onnellisemmasta maailmasta. Kaupunki on monissa kuvissa vielä sodan murjoma ja kuvattavat köyhiä. Mutta elämää ei kuitenkaan oteta liian vakavasti. Doisneau suhtautuu kunnioittavalla tavalla kuvattaviinsa. Huumori ja hyväntuulisuus huokuvat kuvista.
Sisarukset hakevat maitoa kaupasta. On palattu sodan jälkeiseen arkeen.
Doisneau rakasti Pariisia ja pariisilaisia. Ja hänen kuvissaan tapaamme myös hänen taitelilijaystäviään. Picasson leipäsormet (1952) on monellekin tuttu juliste. Alemmassa kuvassa Simone de Beauvoir jossakin Pariisin kahvilassa vuonna 1944.
Näyttelyssä oli paljon ihmisiä ja useat viipyivät pitkäänkin monen kuvan edessä. Mikä se on joka näissä vanhoissa valokuvissa koskettaa niin eri tavoin kuin nykypäivän kuvissa? Historia ja ajankuva toki. Mutta jotain muutakin vangitsevaa näissä vanhoissa kuvissa on. Nykyään otetaan ihan valtavasti valokuvia. Ja siitä valtavasta massasta tällaiset loisto-otokset ovat harvassa. Eivät riittä pelkästään korkealuokkaiset kuvat. Kuvissa pitää olla tarinaa ja sisältöä, näin minä sen näen.
Ja viimeiseksi kuvaksi valitsin Robert Doisneuaun valokuvan Suudelma Pariisin kaupungintalon edessä, se otettu vuonna 1950 Life -lehdelle. Kuvasta tuli maailmankuulu 1980-luvulla, kun siitä alettiin julkaista julisteita ja postikortteja. Kuva päätyi monen opiskelijakämpän seinälle ja kortit levisivät ympäri maailmaa.
Pian kuvan kuuluisaksi tulon jälkeen ilmaantui kaksi pariskuntaa, jotka kumpikin kertoivat, että he ovat tuo suuteleva pariskunta. Molemmat pariskunnat halusivat päästä osallisiksi kuvan kaupallisesta menestyksestä.
Doisneau ei suostunut ja hänet haastettiin oikeuteen. Doisneaun maine sai kolauksen, kun hän joutui oikeudessa kertomaan, että kuva oli lavastettu. Hän oli nähnyt intohimoisesti suutelevan parin kahvilassa ja pyytänyt heitä kuvattavaksi.
Doisneaun tytär Francine Deroudille on kertonut BBC:lle näin: “Hänen mallinsa eivät sinänsä poseeranneet. Doisneau vain taltioi heidät flirttailemassa ja suutelemassa hyvin luonnollisella tavalla”.
Tämän kuvan katsoin ensimmäiseksi ja myös viimeiseksi.
Pariisi on romanttinen kaupunki.
Iloa elokuuhun!
– Tuula
Robert Doisneaun valokuvat (yli 100 kuvaa) ovat esillä
Turun Taidemuseossa 27.8.2017 asti.
Omat kuvani olen ottanut näyttelyssä. Siellä on kuvaaminen sallittua ilman salamavaloa.
The post ROBERT DOISNEAUN PARIISI-VALOKUVAT HURMAAVAT appeared first on Nelkytplusblogit.