Launtaina pääsin mökille ja seurana oli tällä kertaa äitini. Tuntui, kuin olisin päässyt ulkoilmaparantolaan, oli niin kaunista ja hiljaista.
Eilinen meni aurinkoa ottaessa. Makoilimme molemmat aurinkotuoleissa, juorusimme ja otimme aurinkoa. Teimme kesälaiskoina niinkin simppeliä ruokaa kuin kasvissosekeittoa, pidimme hautajaiset ikkunalasiin törmänneelle linnulle kukkakimppuine ja puuristeine kaikkineen – olen ehdottomasti sitä mieltä, että jokainen elävä on hautajaisten arvoinen. Illalla saunoimme pitkän kaavan mukaan, mikä tarkoitti äidille 30 min saunomista ja minulle 1,5h tunnin hardcore kärventelyä. Onko mitään ihanampaa kuin maata koko pituudellaan saunan lauteilla täydessä hiljaisuudessa, tehdä itselleen kaikki maailman kuorinnat ja kasvonaamiot ja uida pitkän kaavan mukaan? Ei (ainakaan) minulle. Niin rentouttavaa ja jotenkin uudesti synnyttävää! Jollain hullulla tavalla tunnen juuri NYT jotain uutta ON kuin onkin syntymässä, olen taas saamassa otteen liaanista.
Sunnuntaiaamuna tein joka aamuisen kävelylenkin koiruuden kanssa, normiaamu-uinnit, jonka jälkeen suuntasimme äitini kanssa Tiiriön parkkikirppikselle. Ihanan rento tunnelma, kohtuulliset hinnat – tuonne voisin mennä uudestaankin, ehkä myymäänkin, ja hiukan jäi kismittämään kiva Muumi-kannu 20 eur. Tämän jälkeen tsekkasimme vielä Tiirinkosken tehtaan, joka sijaitsee Tiiriössä, vain pienen matkan päässä Hämeenlinnan keskustasta. Paikka on maatilan yhteyteen rakennettu sympaattinen sisustus-ja lifestyleliike lampaineen, pupuineen ja kahviloineen. Ihailimme tavaroita, myynnissä oli lampaantaljoja ja villalankoja, jotka ovat maatilan omaa tuotantoa. Liikkeen yksi nurkkaus oli pyhitetty vaatteille. Valikoimassa on mm. Odd Mollyn ja Honkydoryn vaatteita, sekä BeckSöndergaardin asusteita. Söimme myös herkulliset lämminsavulohisalaatit – joiden koosta anna kyllä hiukan palautetta, salaatti olisi voinut olla suurempikin. Joka tapauksessa kiva kesäinen paikka!
Myöhemmin iltapäivällä tein vielä suoranaisen sankariteon näin sohvaperunana. Tein ensimmäisen hölkyttelylenkin 5 km sitten toukokuun (!). Olin kyllä kovilla, oli hemmetin kuuma – mutta selvisin, ja tällä hetkellä hiton ylpeä itsestäni.
Juuri nyt järvi on täydellisen lämmintä 19 c- vesi raikastaa ja parin vedon jälkeen on uudestisyntynyt olo. Koen, että lähes vuoden verran olen märehtinyt samoissa puuhissa ja ajatuksissa jotenkin irrallisena, yrittäen olla jotain/päästä johonkin, mihin ole vielä valmis. Nyt huomaan, että ko olotila on pikku hiljaa lipumassa ulottumattomiin. Menneeseen ei ole paluuta, vaan olen rakentamassa jotain uutta. Toivon… että se mihin olen lipumassa, vahvistuu ja pian. Kaikki on OK. Olisiko loppuvuoden motto:
“Edessämme on paljon, paljon hienompia asioita kuin mitä jätämme taaksemme.”
– C.S. Lewis
 |
The post Ulkoilmaparantolassa mökillä appeared first on Nelkytplusblogit.