Olen somemaailman hullutuksia miettinyt useammat kerrat ja pohtinut mitkä asiat ärsyttää myös ihan hulluna somessa ja kyllä sorrun osaan niistä ihan itsekin, eli olen ärsyttävä tyyppi ihan yhtä lailla. ![🙂]()
![]()
Yksi on Instapuolen unfollaamiset, ihan sairaan ärsyttävää. Aletaan seuraamaan ja jos saadaan minut seuraamaan, unfollataan meikäläinen samointein. Instaan liittyessä en edes aluksi oivaltanut, ettei unfollaaminen ole niin dramaattinen asia instassa, kuin kaveruuden purkaminen Facebookissa, jossa kaverin poislaittaminen vastaa pientä somemaailman avioeroa.
Toki olen saanut pieniä sydämen tykytyksiä instagraminkin puolella, kun unfollaaja on ollut hyvä ystävä tai sukulainen, jonka kukka-ja maisemakuvia olen jaksanut itse katsella yhtälailla päivät pääksytysten ja sitten esimerkiksi minun Starbucks kahvimukit ovat käyneet toista nyppimään. Kyllä näin olen totuuden nimessä kuullut unfollauksen syyksi, vaikka kaikkihan me tiedämme, että se perimmäinen syy on monesti ihan jotain muuta. Kaikilla meillä on kiinnostuksen kohteet, mutta minusta sukulaisia ja kamuja seurataan ihan jo kannustuksen, ystävyyden ja sukulaisuuden vuoksi. Kunhan ei ala tissikuvia tai muita ulokkeita instaseinälleni rönsyämään, olen aika uskollinen seuraaja, enkä taatusti unfollaa ensin.
![]()
Yksi mikä ottaa erityisesti Facebookissa uteliasta aatua kupoliin, on tiedon heruttajat. Annetaan infoa onnistumisista, mutta ei kerrota mikä se onnistuminen on. Sillähän saa minut vallan uteliaaksi ja muun kansan, mutta heruttelija pidättäytyy salaperäisenä, eikä kerro mitä tuulettelee. Heruttelija antaa illuusion, että hänen elämänsä on tavallista ihmeelliseempää. Joskus on muuten käynyt niin, kun tilannetta on jäänyt seuraamaan, ettei heruttelija ole koskaan kertonut mikä se suuri uutinen oli ja siinä kohden olen jäänyt pohtimaan, oliko salaperäinen vihjailu enemmän puhetta, kuin tekoja? Jos joku asia ei ota onnistuakseen voi minusta siitäkin kertoa, se tekee ihmisestä vain inhimillisemmän.
![]()
Ymmärrän hyvin, kun laitan Instaan naamakuvani, niin silloin tapahtuu aina miinuspuolinen unfollausketjureaktio ja katoaa jonkin verran seuraajia, onhan naamani jo kohta viiskymppinen eli ei kovin mediaseksikäs. Tämän raadollisen seikan olen sisäistänyt ja silti silloin tällöin jaan nassukuviani, koska minusta on kiva, että Instagram tili on personoitu.
Silti hämmennyn tileistä, joissa ei ole mitään muita, kuin naamakuvia ja olen hullunlailla yrittänyt pähkäillä niiden sanomaa, sillä aivan ehdottomastihan kyseessä on jonkinlainen itseilmaisun muoto. Mutta miksi laittaa vain omaa naamaansa, no miksi laittaa joka pv kahvimukikuvia, voisi joku kysyä minulta, eli ei en tuomitse, en vaan ymmärrä. Tästä päästäänkin siihen oman sukupolven kasvatuksen seikkaan, ettei itsestä saa pitää hälyä ja on itserakasta liikaa kuvata omaa nassua. Oikeastihan se voi olla minäkuvan kannalta jopa tervehdyttävää, omista kasvoistaan voi oppia jotain uutta. Eli tämäkin ennakkoluulo kumpuaa jostain omista lapsuuden traumoista.
![]()
Uskon vahvasti, että eipä aikaakaan, kun kouluihin saadaan erilaiset sometunnit ja ties mitkä lie avaruudelliset sirutkin aikanaan istutetaan aivoihin, joita jokainen sirun omaava voi säädellä, miten paljon antaa itsestään someen. Some on pian jokaisen ihmisen käyntikortti ja tulevaisuudessa jokainen ammattialue somettaa menestyäkseen.
Siitä olen vanhanaikainen, että ihmiset saavat olla vaikka kuinka bikineissä ym, mutta sellaisia pornahtavia tissikuvia, joissa tissit oikein loikkaavat päivät pääksytysten silmieni eteen, alkavat ne kieltämättä ärsyttää. Tälläisen tissityypin olen unfollannut, myönnän sen.
![]()
Kaikenlainen normaali meininki kiinnostaa, oli se mitä tahansa ja mielestäni kenenkään harrastus ei ole kyseenalaistettavissa, ei kahvimukit ole sen vähäarvoisempia, kuin puutarhakuvat, treenikuvat, kokkauskuvat jne. Kukaan ei voi määrittää mikä toiselle on tärkeää, sillä jos siihen lähdetään, kadottaa oikeastaan kaikki merkityksensä ja päästään jo siihen ultimaaliseen kysymykseen “mikä on elämän tarkoitus”. Elämän syvintä olemusta kun miettii, ihan kaikki alkaa tuntua naurettavalta muurahaisperspektiivi pipertämiseltä.
![]()
Luin taannoin hyvän jutun, joka nyt kyllä vallan sivuaa tätä aihetta, mutta jutun ydin meni kuitenkin näin, jos taikoo elämästään pelkästään lumetta, niin arjesta tulee jätettä. Mielestäni tuossa suurinpiirtein noin menneessä lauseessa on paljon järkeä siinä kohden, ettei someen saa kadota, eikä harhaantua todellisuudesta.
Katsojana ei saa luulla, että toisen ulospäin antama somekuva on totta, itse ei saa myöskään harhaantua, elämään omaa elämäänsä kohokohtien kautta. Noin muutoin on nautinnollista katsoa taiten tehtyjä instatilejä, joissa kaikki on kaunista ja koenkin kyseisten sivujen olevan tämän päivän taidetta. Mutta meidän aikuisten on hyvä muistuttaa lapsillemme, ettei somessa kaikki kaunis mikä kiiltää, ole aitoa.
![]()
Luonnollisesti jokainen valitsee minkälaista taidetta haluaa katsella ja jokaisen instatili ja seurattavat ovat henkilön oma asia. Aidosti unfollaamisestakaan ei tarvitse hakea piilotettuja tarkoituksia, jos joku vaikka haluaa vain katsoa kukkien kuvia on hänellä siihen oikeus.
Somemaailmasta on tullut tietynlainen kupla, hiekkalaatikko, jossa me eri ikäiset temmellämme, välillä suoriutuen paremmin ja välillä huonommin. Kerran eräs Facebook kamuni huusi seinällään “häntä on alkanut raivostuttamaan, kun eräät ihmiset eivät koskaan tykkää mistään hänen jutuistaan ja hän itse pyrkii kannustamaan aina muita”. Mietin silloin hetken jopa, että onpa aavistuksen noloa paljastaa itsensä noin ja kertoa olevansa riippuvainen tykkäyksistä. Toisaalta facebook kamuni veto oli aika aito ja rohkea ja hän heitti ilmoille hyvän kysymyksen?
Sen jälkeen olenkin miettinyt, että minullakin on kavereita, jotka eivät koskaan tykkää mistään jutuistani ja on myös sellaisia kamuja, jotka saattavat tykätä Samun ja lapsen kuvista, mutta eivät koskaan onnistumisistani. Jäin tuota asiaa hieman jyvittämään ja kyllähän some voi olla myös kateuden ja ei kannustavuuden kuvajainen joidenkin ihmisten luonteesta, mutta mitä se erityisesti voi olla, on väärinymmärrysten pelikenttä.
![]()
Tästä syystä some ei voi koskaan voittaa todellista kasvotusten ihmiskohtaamista, aitoa keskusteluyhteyttä, sitä seikkaa miten ilmeet ja eleet kertovat enemmän, kuin tuhat sanaa. Ihminen on kokonaisuus ja some on vain palanen ja vaikka some välittää meistä ihmisistä paljon, voi riippua täysin omasta päivästä miten itsekin somen ja toiset ihmiset tulkitsemme. Jos minulla sattuu jonain päivänä olemana kahvikuppi hieman vinossa, niin saatan nähdä ärsykkeitä joka puolella, kun toisena päivänä en huomaa niitä laisinkaan. Some onkin monesti harhainen oman mielen tulkinta muista ihmisistä tai jopa toisen somettajan luoma illuusio omasta itsestään.
Joten aion jatkossakin tuutata someen kahvimukikuviani, koska yksi asia on ainakin varmaa, meillä on yksi elämä ja jokainen saa sen viettää parhaalla mahdollisella tavalla, niin somessa, kuin kasvotusten. Lisäksi jos alkaa liikaa laskelmoida ja miettiä tykkääkö muut, katoaa kaikesta ilo. Yritän myös sisäistää sen, että se parhaalla mahdollisella tavalla myös tarkoittaa sitä, että jotakuta ei kiinnosta pätkääkään meikäläisen kahvimukit, mutta minun sydän ja mieli voi kuitenkin vilpittömästi kiinnostaa, ystävyys ei ole somekaveruudesta kiinni. <3
![]()
Mikä sinua ärsyttää somessa, samaistuitko? Onko kirpaissut, kun joku on päättänyt Facebook kaveruuden tai unfollannut instassa, vai onko sellainen merkityksetöntä ja on turhaa yliajatella ja harhakuvitella someystävyyden päättymisestä mitään, mikä sinua ärsyttää somessa, onko joku ihmistyyppi, joku joka vaikka aina leuhkii onnistumisillaan, mutta ei ole suuruutta koskaan tykätä sinun onnistumisista?
(Tällä kertaa en halunnut käsitellä somekiusaamista, koska siitä olen kirjoittanut jo niin monesti tai en paneutua niin kovin tapaukseen, joka on tällä viikolla harmittanut somessa:
Oletteko lukeneet Petteri J. Järvisen tapauksen. Mikä ehkä eniten kyseisessä tapauksessa harmittaa, että ensin Petteri julkaisee lentokoneessa kuvan henkilöstä joka istuu hänen vieressään ja jolla on ylipainoa, tämän jälkeen julkisuusryöpyn jälkeen pyytää tekoansa anteeksi, saa kommentin, että miten Petteri koet noin muuten meidät omat ylipainoiset kollegasi, joiden vieressä joudut istumaan, johon Petteri vastaa, “mutta he eivät tunkeudu istuimelleni”. Eli jeps Petterin anteeksipyyntö ei ollut vilpitön ja Petteri meni ja astui omaan miinaansa toistamiseen… Olisi aika tärkeää muistaa olla ottamatta kenestäkään toisesta ihmisestä epäedukkaita kuvia someen, saatikka silloin, kun kyseessä on oman paremmuuden nostaminen ja toisen ihmisen pilkkaaminen. Ihmiset todellakin voivat kadottaa itsensä somessa ja harhautua ylilyönteihin herkemmin ja kadota omaan “suuruuteensa”.
Alla oleva laatufoto löytyi taas kameran uumenista. Eli tälläisiä kuvia ei ilman kuvassa olevan henkilön lupaa saa tuikkailla someen. Ollaan hyviä toisillemme, somessa voisi olla hyvin samanlaiset pelisäännöt, kuin kasvotusten, niillä pärjää pitkälle.![🙂]()
Kivaa lauantaita <3
![]()
(Tällä kertaa en halunnut käsitellä somekiusaamista, koska siitä olen kirjoittanut jo niin monesti tai en paneutua niin kovin tapaukseen, joka on tällä viikolla harmittanut somessa:
Oletteko lukeneet Petteri J. Järvisen tapauksen. Mikä ehkä eniten kyseisessä tapauksessa harmittaa, että ensin Petteri julkaisee lentokoneessa kuvan henkilöstä joka istuu hänen vieressään ja jolla on ylipainoa, tämän jälkeen julkisuusryöpyn jälkeen pyytää tekoansa anteeksi, saa kommentin, että miten Petteri koet noin muuten meidät omat ylipainoiset kollegasi, joiden vieressä joudut istumaan, johon Petteri vastaa, “mutta he eivät tunkeudu istuimelleni”. Eli jeps Petterin anteeksipyyntö ei ollut vilpitön ja Petteri meni ja astui omaan miinaansa toistamiseen… Olisi aika tärkeää muistaa olla ottamatta kenestäkään toisesta ihmisestä epäedukkaita kuvia someen, saatikka silloin, kun kyseessä on oman paremmuuden nostaminen ja toisen ihmisen pilkkaaminen. Ihmiset todellakin voivat kadottaa itsensä somessa ja harhautua ylilyönteihin herkemmin ja kadota omaan “suuruuteensa”.
Alla oleva laatufoto löytyi taas kameran uumenista. Eli tälläisiä kuvia ei ilman kuvassa olevan henkilön lupaa saa tuikkailla someen. Ollaan hyviä toisillemme, somessa voisi olla hyvin samanlaiset pelisäännöt, kuin kasvotusten, niillä pärjää pitkälle.
Kivaa lauantaita <3
The post Mikä ärsyttää somessa? appeared first on Nelkytplusblogit.