Viime viikko oli kyllä oikein huippu mukava viikko, vaikka pari harmittavaa tapahtumaa sattuikin. Mutta noille force major tapahtumille ei nyt vaan voi mitään, joten pienen alkupanikoinnin jälkeen kaikki sujui kuitenkin hyvin.
Torstaina töiden jälkeen oli ohjelmassa mökille ajelu, neiti kyytiin ja tallille. Tallilta suunnistin kaupoille, mutta autopa ilmoitti, että rengaspaineissa on jotain häikkää. Pysähdyin tien varteen tarkistamaan tilanteen, kaikki näytti olevan ok. Kävin kaupassa ja välillä tarkastelin renkaita. Kun sain autoni parkkiin tallin pihaan, huomasin, että rengas oli ihan tyhjä. Paniikki meinasi iskeä. Mutta ukkeli muisti, että auton takaluukussa pitäisi olla sellainen mini-kompura, jolla voisin yrittää täyttää rengasta. Oli pakko siirtää autoa vähän kauemmas parkkipaikalta, ettei hevoset säikähdä kompuran ääntä. Minäpä sitten laitoin kompressorin käyntiin, pikku hiljaa alkoi rengas täyttyä, mutta äärettömän hitaasti. Ei ehtinyt kovin täyteen rengas tulla, kun kompura alkoi käryämään. Jess, miten hienoa. Neiti siinä sillä välin soitteli kaverinsa kanssa, joka odotteli neitiä heille yökylään. Sieltä sitten kaveri isänsä kanssa tuli reilun 30 km:n päästä apuun vaihtamaan mulle vararenkaan. Kaikki hyvin sitten kuitenkin. Nyt on rengas korjattu ja hyvin toimii.
Toinen ikävä asia oli huomata kissan tekevän mökillä tuttavuutta kyyn kanssa. Paniikissa en meinannut löytää puhelinta, soitin miehelle, joka käski hakemaan pitkän kepin ja huitomaan kissa pois, ei käärmettä. Onneksi tästäkin selvittiin säikähdyksellä. Nyt sitä taas muistaa vähän varoa käärmeitä tuolla mökillä. Muutamaan vuoteen emme ole yhden yhtä nähneet.
Iloisia asioita oli paljon, ja ne vei kyllä ehdottomasti voiton noista ikävistä: ensinnäkin aivan huippu ihanat kesäkelit tulivat iloksemme, mato-ongintaa koko perheen voimin, isoveli tuli meille (tai oikeammin mökille) neidin seuraksi muutamaksi päiväksi, blogikavereiden ilta Tampereella ja sunnuntaina hykertelin onnesta, kun koko porukka oli yhden yön kotona.
Mulla on ollut siis aivan mielettömän ihana kesän alku: toukokuussa aikuisbloggaajien Tampere-päivä, kesäkuussa Nannin viikonloppuvisiitti meille, siinä sivussa vielä Tainan ja Sadun tapaaminen ja nyt vielä Tuulan ja Tarun kanssa mukava perjantai-ilta ihanassa kesäsäässä herkutellen ja mukavia jutellen. Kyllä elämä vaan voi olla näin keski-ikäisenäkin kivaa ja yllätyksiä täynnä. Ja uusi tapaaminen ihanien Supernaisten kanssa on tietenkin jo suunnitteilla. Harmi vaan, kun yhteistä aikaa ei oikein meinaa löytyä, ainakaan kovin lyhyellä varoitusajalla.
Ihania uusia ystäviä, paljon <3 <3
The post Arkikuva 27/52 appeared first on Nelkytplusblogit.