Otsikko lupailee dekkaridraamaa, mutta ei sen kummempaa, kuin kaivelin juhannuksena mökillä anopin vaatekaappia, koska olimme pakanneet sääennusteiden siivittäminä “toppavaatteita” mukaan. Mökillähän oli lämmin ja pääsääntöisesti, jos ei lauantain sateita lasketa mukaan, niin aurinkoinen sää.
Löysinkin anopin vermeistä yllä olevan kuvan kivan trikoomekon, joka eittämättä sopii täydellisesti Crocsien kanssa yhteen ja ihastelin mm. kasariajan mintunväristä tuulipukua, jossa oli suloiset pinkit raidat. Viisi aamutakkiakin anopilta löytyi. Appivanhemmathan ovat nyt palvelutalossa, eivätkä muistisairauksien vuoksi mökille enää pääse käymään, joten ei tuntunut niin epäsopivalta lainailla anopin mekkoa ja anopin tietäen, olisi varmasti ilahtunutkin.
Kaivellessani kuitenkin vaatepinoa, näyttäytyi vaatteiden seasta jotain kovin tuttua ja jotain sellaista, jonka olin jo unhoittanut. Sieltä pilkotti vuonna 2000-luvulla omistamani Claire-merkkinen valkoinen neuletoppi, jonka reikäkuvioista muodostuu ruusuja. Neuletopilla on vallan erityinen merkitys myös minulle, sillä kyseinen toppi oli päällä, kun olin ensitreffeillä mieheni kanssa!
Muistan hyvin miten ensitreffit menikin. Päällä oli tuo toppi ja tummanruskeat suorat housut ja niihin kuuluva blazeri, apua ei uskoisi Wonder Woman sukkaliininaisesta, että silloin pukeuduin niin asiallisesti. Se epävarma nuoruus, varmempi oli pukeutua varman päälle, eikä laittaa päälle mitä huvittaa.
Joka tapauksessa paituli on selvä parisuhdepaituli, joka varmasti enteellisesti halusi astua esiin juuri nyt, kun juuri lauantaina juttelimme mieheni kanssa siitä, että miten on arki päässyt parisuhteeseen siinä muodossa, että harvemmin nykyään käymme kahden syömässä tai leffassa tai ylipäänsä ns. tärskyillä. Meillä on tosi huonosti lastenhoitajia, saatikka eläintenhoitajia. Lapset vielä saadaankin jonnekin yökylään, mutta auta armias, kun pitäisi saada vielä joku hoitamaan eläimiä, siinä vasta homma onkin.
Joten selvästikin niiden treffien eteen pitää tehdä enemmän työtä ja siitä tuo parisuhdepaituli tuli muistuttumaan, niistä merkillisistä parisuhteen alkuajoista, jolloin lähdin huumaantuneena 6kk seurustelun jälkeen mieheni kanssa Latviaan, kissoineni, miehen lapsineni kaikkineni. Jätin vakituisen työni ja humpsis menin vaan.
Joten se mitä voin nyt tehdä, on laittaa tuo parisuhdepaituli ainakin kuvainnollisesti päälle, koska se ei enää oikein ole toppi, vaan pikemminkin tissiliivi, koska jotenkin kummasti se vyötäröltä rullaa ylös. Kyseinen toppitissiliivi päällä voin muistella sitä nuoruuden hulvatonta aikaa ja olla vähän enemmän tässäkin päivässä ex tempore ja kutsua vaikka oman mieheni treffeille.
Juu emme ole romanttisinta sorttia, vaan se kipinä löytyy ihan arjesta. Meitä hieman naurattaa kaikki sellainen kynttiläillallishommeli ja ruusujen kantaminen ja se vaan tuntuu jalat maan pinnalla tyyppisille henkilöille päälle liimatulta. Mutta voisihan sitä nyt hieman useimmin ihan perustreffeillä käydä, vaikka vaan syömässä ja leffassa.
Jotenkin tuo toppi laittoi muistelemaan koko parisuhteemme kaaren ja yhteisen matkan jolla ollaan seikkailtu. En haluaisi enää olla se toppityyppi 2000-luvulta, vaan arvostan sitä miten parisuhteemme on syventynyt, miten suhde ei ole draamaa, eikä sellaista epävarmuuden kuorruttamaa häilyvää pelkoa vaan vahvaa rakkautta, jossa molemmat tiedämme ihan sanomattakin, että siinä tuo toinen on, jykevänä kalliona, joka ei mihinkään liikahda ja ei vähästä säikähdä.
Parisuhdepaituli taasen taitaa lähteä kierrätykseen vaikka itse ukkeliini pysyy visusti matkassa mukana. Ties vaikka paituli toisi onnistuneet ensitreffit jollekin toiselle. Ihmeellinen on elämä ja ihmeellistä on se, että sellainen asia, jonka on jo unohtanut kadottaneensa astuu esiin.
Muistako mitä sinulla oli päällä tavatessasi rakkaasi tai mitä rakkaalla oli päällä? Tai noin muutoin, mitä oli jollain treffeillä päällä ylipäänsä? Tai oletko löytänyt jotain sinulle kuuluvaa vuosien ja vuosien päästä?
Ihanaa ja romanttista tiistai-iltaa <3
The post 17-vuotta kadoksissa olleen paitulin mysteeri appeared first on Nelkytplusblogit.