Suomi on täynnä upeita ja todella erikoisia paikkoja ja rakennuksia, jotka odottavat vain niiden löytämistä. Minulla on oma “bucket list” kohteista, jotka haluan nähdä ja kokea ennen kuolemaani. Erikseen on toki vielä oma listaus maailmalla olevien elämyspaikkojen osalta. Listani myös elää koko ajan eli kun tein retken “hyvin eroottiseen” Högbergetin luolaan tai otin haltuuni Parikkalan patsaspuiston ilmestyi listaani heti pari uutta kohdetta tilalle. Parikkalan patsaista ei vielä ole julkaistu bloggausta mutta sekin on tulossa.
Lappeenrannan hiekkalinnakin on koettu ja se oli melkoinen taidonnäyte, joka on pystytetty kaupungin sataman läheisyyteen jo yli 15 kertaa. Hyrynsalmen Hiljainen Kansa seisoo tuhatpäisenä Viitostien (Valtatie 5 eli E63) varressa Suomussalmella ja ehdottomasti tämä“heinäseiväs kansa” on nähtävä omin silmin jossain vaiheessa. Haluaisin myös joku kesä kokea Astuvansalmen historialliset kalliomaalaukset Ristiinassa Mikkelin lähellä.
Viime kesänä matkasimme vihdoin katsomaan Pyhämaan “ihmeitä tekevää” uhrikirkkoa. Käänsimme auton kohden länsirannikkoa ja matkasimme Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalle. Reitti oli tuttu Uuteenkaupunkiin saakka koska siellähän olen käynyt peräti kolme kertaa ihailemassa Ugin Vanhat Talot -tapahtumassa, joka muuten järjestetään tänä syksynä 3.-4.9.2022 klo 10-18. Jos vanhat talot kiinnostavat linkkaan postauksen loppuun omista vierailuistani postauksia.
Pyhämaan kirkonkylä muodostuu peräti 245 saaresta sekä luodosta. Aiemmin puhuttiinkin Pyhämaan Luodosta ja edelleen täällä eletään meren ympäröimän luonnon keskellä. Meren läheisyyden aistii ja tuntuu, että olisi saaristossa. Näissä maisemissa on hyvä sekä asua että lomalla! Kaunista maisemaa ja myös meren läheisyyttä.
Pyhämaan uhrikirkkoa 1600-luvulta ja sen vieressä olevaan 1800-luvun alun kivikirkkoa ympäröi pieni idyllinen hautausmaa. Katsoessani parkkipaikalta hyvin vaatimattoman näköistä punamultaista matalaa kirkkorakennusta on vaikea ulkopäin ymmärtää miksi tänne matkustetaan ympäri Suomea ja myös ulkomailta katsomaan juuri tätä kirkkoa. Pyhämaan uhrikirkko on toki yksi niitä harvoja 1600-luvulla rakennettu puukirkkoja, joka on aikojen saatossa säilynyt tulipalolta tai muilta katastrofeilta. Astuessaan sisälle hämärään kirkkoon kirkkaasta auringonvalosta menee hetki ennen kuin silmä tottuu. Nähdessään lopulta kirkon sisätilojen upeat koristelut ymmärtää miksi tämä paikka on kirkkotaiteen todellinen helmi.
Uhrikirkon vaatimaton ulkomuoto kätkee sisäänsä 1600-luvulla maalatut kuva-aarteet. Saksassa n.1600 syntynyt Christian Henrikinpoika Willbrandt rantautui Mustasaari-Korsholmaan (nyk. Vaasa) 1630 luvun paikkeilla. Willbradt oli raatimies, maalarikillan johtaja ja Länsi-Suomen merkittävin kirkkomaalari omana aikaan. Taitavan miehen käsistä syntyi maalauksia Uusikaarlepyyn, Kalajoen, Oulun, Kokkolan, Ilmajoen, Lohtajan, Saloisen, Vähäkyrön, Sulvan, Laihian, Vetelin, Oulun, Hailuodon, Maalahden, Pyhämaan, Saltvikin, Lappfjärdin ja Iin kirkkoihin. Willbrandtin maalauskoristelu on ollut kaikkialla erittäin runsasta.
Pyhämaan sisältä täysin ympärimaalattu uhrikirkko on ainoa kokonaisuudessaan säilynyt Willbrandtin mestarinäyte. Toiseksi viimeinen mestari kuvittama Hailuodon kirkko paloi tupakantumpista 1960-luvulla ja Saloisten kirkko 1930-luvulla. Ehkä Pyhämaan kirkon upeat maalaukset ovat säästyneet siksi, että kirkkoa ei ole koskaan lämmitetty kertoi äärimmäisen osaava ja mukava opas meille kirkossa.
Willbrandtin kirkkotaiteen tuotannossa Pyhämaan uhrikirkon maalaukset ajoittuvat hänen uransa loppupuolelle vuoteen 1667. Willbrandt on käyttänyt kirkkoon sisälle maalattujen töidensä esikuvina Hans Brosamerin kuvitusta 1500-luvun rukouskirjasta. Ensin saksaksi ja myöhemmin myös ruotsin kielellä julkaistu rukouskirja toimi myös innoittajana. Näihin aikoihin kansa oli lukutaidotonta joten Raamatun tapahtumat piti esittää kuvina kirkon seinillä ja katossa. Tästä voit kurkistaa Hattulan Pyhän Ristin kivikirkon vastaavia maalauksia.
“Katossa on kasviornamentiikkaa sekä enkelihahmoja. Kuoriaidakkeen yläpuolella vasemmalta lukien on syntiinlankeemus sekä Pyhä Yrjänä ja lohikäärme.”
“Eteläseinällä vasemmalta lukien alkaa kuvasarja, joka esittää Jeesuksen elämän tärkeitä tapahtumia: Jeesuksen syntymä, Jeesuksen ympärileikkaus, Jeesuksen kaste, Jeesuksen vertaus fariseuksesta ja publikaanista, Jeesus herättää Lasaruksen kuolleista.”
“Takaseinällä, päätyoven vasemmalla puolella on kuva Jeesuksesta ja syntisestä naisesta, oikealla puolella on kuva Jeesuksesta ratsastamassa Jerusalemiin. Pohjoisseinän kuvat kertovat Jeesuksen kärsimystiestä.”
“Kuvat vasemmalta lukien ovat seuraavat: Jeesus rukoilee Getsemanessa, Juudas kavaltaa Jeesuksen, Jeesus ylimmäisen papin, Kaifaan edessä, roomalaiset sotilaat ruoskivat Jeesusta, Jeesusta pilkataan, Jeesus naulitaan ristille (kuoriosan pohjoisseinällä).”
“Kuorin itäseinällä, ikkunasta vasemmalla, on Jeesuksen ylösnousemus ja oikealla kaksiosainen kuva Jeesuksen taivaaseenastumisen ja Pyhän Hengen vuodatuksesta helluntaina.”
“Kuoriaidakkeen yläpuolella, kuorista päin katsottuna on kuvia yksisarvisesta, joka tässä on ymmärrettävä lähinnä Kristuksen vertauskuvaksi samoin kuin lohikäärmeen voittava Pyhä Yrjänä.” – lainausmerkeissä olevat tekstit maalauksista on lainattu Uudenkaupungin srk:n sivuilta.
Pyhämaan uhrikirkon nimi voi ihmetyttää mutta kautta aikojen se on tunnettu nimenomaan kirkkona, jonka kautta Jumala auttaa. Ylipäätänsä uhrikirkkojen perinne pohjautuu juuri keskiajalle. Merimiehet, heidän perheensä ja muut saaristolaiset ovat hädässään aina rukoilleet uhrikirkolta pelastusta. Kun ollaan lähdetty merille tietämättömäksi ajaksi ovat rukoiltu laivojen selviävän matkasta ilman haaksirikkoa. Keskiajalla ajateltiin myös, että itse kirkkorakennus on persoona, oikeushenkilö, joka saattoi omistaa esineitä ja maata. Lahjan antaminen kirkolle on tapa onnettomuuden uhatessa tai kiitos on selvitty vaikeasta tilanteesta. Pyhämaan uhrikirkko saa edelleen lahjoituksia – osa menee kirkolle ja osa lähetystyöhön. Toinen Suomessa edelleen lahjoituksia saava kirkko on Kuorenveden uhrikirkko. Oulunsalon vanha uhrikirkko on purettu jo 1872.
Uudenkaupungin seurakunnan nettisivujen mukaan pidetään mahdollisena, että Pyhämaalla olisi ollut kirkko jo ennen 1.ristiretkeä vuonna 1154. Viime aikaisten tutkimusten mukaan Pyhämaan nykyisellä uhrikirkossa on ollut edeltävä kirkkorakennus ja sen hirsiä olisi käytetty uhrikirkkoon. Raumalta paenneet fransiskaanimunkit rakensivat nimittäin juuri samalle paikalle uskonpuhdistuksen jälkeen oman kirkkonsa.
Pyhämaan uhrikirkko alkoi rapistua 1700-luvulla ja seurakunnassa heräsikin ajatus uuden kirkon rakentamisesta. Kirkon eteläseinällä ollut asehuone ja pohjoisseinän sakaristo on purettu huonokuntoisina jo 1800-luvulla. Huoneiden hirsiseinen päädyt ovat nähtävissä edelleen sisäseinissä. Kellotapuli on purettu 1700-luvulla.
Kun uusi kirkko valmistui 1804 jäi vanha uhrikirkko vuosiksi varastoksi ja ruumishuoneeksi. Pyhämaan uhrikirkko restauroitiin 1934-1935 ja samalla tuotiin uuteen kirkkoon siirretty sisustus takaisin. Samalla yhtiö otettiin taas alkuperäiseen käyttöönsä.
Kirkon penkit ovat peräisin vuoden 1753 ja saarnastuoli 1640-luvun vaikka saarnastuolin väritys on tehty 1850-luvulla. Tiimalasi on lahjoitettu kirkkoon 1689 ja sen vieressä uhrikirkossa oleva uhriarkku on samalta ajalta. Kirkon ikkunan edessä oleva – äärimmäisen vaikeasti kuvattava – krusifiksi on 1500-luvun alkupuolelta.
Käynti Pyhämaan uhrikirkossa oli elämys ja aikamatka 1600-luvulle!
Pyhämaan uhrikirkko löytyy osoitteesta Kirkontaustantiet 15, 23930 Pyhämaa. Pyhämaan kirkot toimivat tiekirkkoina ajalla 6.6. – 7.8.2022 ke-la klo 11-17 ja su klo 12-16.
Jos tulevat Uudenkaupungin Vanhat Talon -tapahtuma kiinnostaa niin tässä linkkejä postauksiini aiemmilta vuosilta vanhoista taloista ja tunnelmasta kaupungissa.
Uudenkaupungin Vanhat Talot – osa I / vuosi 2015
Uudenkaupungin Vanhat Talot – osa II / vuosi 2015
Uudenkaupungin koti Talvitie uudessa asussa / vuosi 2018
Uudenkaupungin Vanhat Talot / vuosi 2019
The post Pyhämaan “ihmeitä tekevä” uhrikirkko on kirkkotaiteen helmi appeared first on Nelkytplusblogit.