Uusi viikko on jo puolessa välissä. Nämä päivät vain juoksee eteenpäin. Viikonloppu meni pääosin ihan kotosalla. Sain perjantaina rakkaan lapsenlapseni meille viikonlopun viettoon. Tällä kertaa isosisko tulikin vieraisille ihan yksin, koska halusi olla hetken rauhassa pikku veljestä ja silloinhan mummola on ihan paras paikka tähän huilitaukoon. Ha haa, niin ihania nuo pienet ♥ Yhteistä viikonloppua oli odotettu kuumeisesti puolin ja toisin ja mietitty mukavaa yhteistä tekemistä. Olin luvannut viedä tytön elokuviin ja lupaukseni myös pidin. Kävimme katsomassa Veturin Kino 123:ssa Smurffi-elokuvan Kadonnut kylä. Ihanaa kun mummokin pääsee noiden lasten varjolla katsomaan piirrettyjä. Mä niin tykkään ja voin kyllä suositellla tätä Smurffi-elokuvaa kaikille (oli hyvä). Lapset ovat muuten erittäin hyvämuistisia. Jatkossa ei ehkä kannata kertoa tälläisistä harvemmin tapahtuvista menoista lapselle paljonkaan aikaisemmin, koska tuo odottaminen on niin kovin tuskallista. Elokuviin kuitenkin lopulta päästiin pienen shoppailureissun jälkeen. Pitkä ja piinallinen odotus siis palkittiin. Harmillisesti vaan elokuvan jälkeen tytölle nousi kuume ja loppu yhteinen aika sitten sairastettiin. Noh, näille jutuille ei vaan voi minkään, vaikka ne harmittavatkin!
Kesä alkaa vihdoin rantautua tänne meillekin. Ilma on lämmennyt ja auringon vaikutuksesta mielikin piristyy. Töissä vaan viimeinen viikko ennen kesälomaa on ollut henkisesti raskas ja voin kertoa, että entistä raskaammaksi taitaa vain nämä viimeiset päivät muuttua. Perjantaina jäädessäni lomalle nimittäin luovutan avaimeni ja puhelimeni pois ja painan viimeisen kerran työpaikan oven kiinni. Yksi aikakausi elämässäni siis päättyy.
Rippijuhlajärjestelyt eivät ole suurista suunnitelmistani huolimatta juurikaan edistyneet kuin ajatuksen tasolla. Ilmoittautumisia tippuu hiljalleen ja tarjottava menu alkaa selkeytyä. Suunnitelmistani huolimatta en ole iltaisin kuitenkaan saanut tehtyä niin paljon kuin olin suunnitellut, mutta eiköhän nämäkin juhlat saada kuitenkin vanhalla rutiinilla järjestettyä. Asioilla kun on tapana järjestyä. Onneksi.
The post Alkukesän kuulumisia appeared first on Nelkytplusblogit.