Hyvä teko voi olla joskus pienen pieni, mutta siltikin kovin suuri. Sodassa taistellut, mutta ei sodan kovettama ja suuri eläinystävä edesmennyt vaarini opetti, miten sisälle päässeen ampiaisen voi päästää uudelleen vapauteen, vahingoittamatta ampiaista tai saamatta itse pientä piikin tujausta samalla.
Sisätiloihin vahingossa lentäneet ampiaiset yleensä pörräävät ikkunoissa kiinni kaihoten ulos. Tyhjällä tulitikkuaskilla ampparin saa ujutettua tulitikkulaatikkoon ja hiljakseen varoen kansi kiinni ja sen jälkeen ulos vapautus.
Vapauttamisesta jää aina hyvä fiilis, pelastin tänään pienen pienen elämän. Vaarilta opitun tavan ovat jo oppineet perheen lapsetkin ja jotenkin sulostuttaa ajatus, että tämä pieni hyvä teko jatkuisi perinteenä ihmislasten ketjumossa.
Pienistä hyvistä teoista kasvaa suuria hyviä tekoja.

Nyt huristan tässä Helsinkiin mummin kanssa kauppaan. Viime viikolla kävin leikkaamassa mummin hiukset ja tuli olo, että mummia on tullut nähtyä aivan liian vähän omien arjen kiireiden ja hömpötysten takia. Mummi ja vaari ovat antaneet minulle sen suurimman hyvän teon eli ryhtyivät vanhemmikseni ja opettivat hyviä arvoja, hih kuten ampparin päästämisen vapauteen. Elämä on joskus ihan lilliputtimaista, mutta sitäkin hienompaa.
Aurinkoista uutta viikkoa kaikille. <3
The post Päivän pieni hyvä teko appeared first on Nelkytplusblogit.